Paardit ovat parhaat (rope)

Orochimarun kuoleman jälkeen Otogakuren pohjoinen osa on päätynyt Akuman haltuun. Pohjoisessa sijaitsee yksi Orochimarun vanhoista tukikohdista ja Akuma alaisineen käyttää tätä tukikohtaa päämajanaan. Pohjoisen alueella on useita enemmän tai vähemmän raunioituneita kyliä, sekä riisinviljelyyn käytettyjä pieniä peltoalueita.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6833Viesti Southpaw »

Vasta hänen perässään laskeutuvan Nunon jalan osuessa hänen olkapäätään vasten, Kagero tajusi jääneensä ihmettelemään korjattua askelmaa turhan pitkäksi aikaa. Tässä kohtaa oli kuitenkin liian myöhäistä enää väistää, Nunon jatkaessa laskeutumistaan kuin ei olisi huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Niinpä pikkumiehen toinen jalka osui seuraavaksi Kageron rintakehää vasten, mistä se kuitenkin luiskahti nopeasti pois sillä seurauksella, että Nuno tippui koko painollaan Kageron päälle, kaataen myös kunoichin itsensä maahan. Edes tajuamatta ensin kunnolla mitä tapahtui, Kagero tunsi tömähtävänsä maahan, samalla kun päästi vaistonvaraisesti hieman yllättyneen huudahduksen, joka katkesi kuitenkin lyhyeen Nunon tömähtäessä hänen päälleen. Vaikka Nuno ei ollutkaan mikään mahdottoman painava, tuntui silti kuin kaikki ilman olisi tehjentynyt hänen keuhkoistaan. Tämän jälkeen kesti hetken aikaa kummankin käsitellessä tapahtunutta hetken, ennen kuin Nuno lopulta tajusi itsekin tippuneensa hänen päälleen. Pikkumiehen noustessa lopulta ensimmäisenä ylös ja ryhtyessä pahoittelevan kuuloisesti uikuttaen auttamaan häntä takaisin jaloilleen. Vaikka järki sanoi, että äskeisessä olisi voinut käydä pahastikin, jokin tilanteessa tuntui silti hyvin huvittavalta ja siksipä Kagero ei kyennyt hillitsemään itseään. Sen sijaan, että olisi suuttunut Nunolle kuten pikkumies itse odotti, kunoichi alkoi yllättäen nauraa aidosti huvittuneena ja oli lyyhistyä polvilleen lähes samantien äkillisen naurukohtauksensa vuoksi, vaikka Nuno tekikin parhaansa auttaakseen hänet jaloilleen. Jopa siinä vaiheessa kun oli päässyt takaisin pystyyn, kunoichi joutui nojautumaan käytävän seinää vasten vatsaansa pidellen, koettaen saada naurunsa hallintaan. Vaikka Akuma yleensä ottaen ei katsonutkaan hyväntuulisesti annettuja raportteja pahalla, olisi silti varmaan parempi yrittääe ensin rauhoittua ennen Akuman puheille menemistä, jotta ei alkaisi nauraa uudelleen kesken raportin.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6836Viesti Cross »

Kiukusta kihisevä Miki harppoi ilman minkäänlaista määränpäätä katuapitkin eteenpäin, purkaen kiukkuaan jokaiseen äänenmaalaiseen joka ei älynnyt väistää pois tieltä ajoissa. Kogan luota mahollisimman kauvas haluava tyttö kuuli lukuisia kirouksia ja haistatteluita jäljestään, miltei toivoen että joku nuista huutelijoista olisi päättänyt koittaa onneaan ja juosta perään vaatimaan anteeksipyyntöä. Ikävä kyllä kukaan ei näyttänyt olevan valmis haastamaan nuorta raivotarta, joka sai sensijaan hautoa kaikessa rauhassa kiukkuaan.
Sarutobi ei ollut yllättynyt siitä että ryhmää johtavalla Senjulla oli ongelmi hyväksyä niitä asioita mitä he olivat joutuneet tekemään täällä, sillä hiljainen ja ujon oloinen poika oli aina vaikuttanut heistä herkkämahaisimmalta. Jopa siinä määrin että kunoichi oli hieman jopa ihmetellyt miksi tämä oli edes ryhtynyt shinobiksi, sen sijaan että olisi valinnut jonkin luonteelleen sopivamman tien. Tietysti oli mahdollista ettei tämä ollut saanut valita, tai uskaltanut väittää vastaan vanhemmilleen ja suvulleen, mikä ei pojan luonnetta ajatellen oli jopa todennäköistä. Toisaalta juuri sen takia tytö olisi voinut myös luulla tämän ymmärtävän itseään Eisemin tavoin huomattavasti paremmin, sen sijaan että oli pitänyt tätä jonkinlaisena verenhimoisena hirviönä.

Kumpikin heistä oli mahtavista shinobi klaaneista, joiden jäseniltä odotettiin aina enemmän kuin muilta. Kogan kohdalla nuo odotukset saattoivat tietty olla vielä suurempia tämän erikoisten kykyjen takia, mutta nuiden odotusten täyttäminen ei varmasti ollut tälle yhtä tärkeää kuin Mikille. Sillä hän oli todella halunnut tulla shinobiksi muiden perheenjäsentensä tavoin ja lopulta onnistunutkin siinä kaikesta vanhempiensa vastustuksesta huolimatta, klaanin vanhimpien päätyttyä puuttumaan tilanteeseen. Taivuttelemalla kunoichin vanhemmat päästämään tämän toteuttamaan itseään, asettaen kuitenkin näiden vaatimuksesta tälle myös ehdon, joka tämän tulisi täyttää tai luopua itse vapaaehtoisesti haaveestaan.
Silloin se oli tuntunut reilulta ja helposti toteutettavalta ehdolta, mutta ajankanssa Sarutobi oli alkanut katua enemmän ja enemmän tekemäänsä sopimusta. Ei vain siksi että isä ja äiti tuntuivat vetävän jokaisesta mahdollisesta narusta kasatakseen esteitä hänen tielleen, estääkseen häntä kykenemästä täyttämään vanhimpien asettamaa ehtoa. Nämä olivat järjästäneet hänet Raijinin oppilaaksi ja se oli tarkoittanut joutumista kauvaksi mistävain missä hän olisi voinut osoittaa kykynsä, siihen asti että heidät oli lähetetty valvomaan äänenmaan vastaista rajaa. Kuvitellen saavansa lopultakin kaipaamansa tilaisuuden nuori kunoichi oli kuitenkin päätynyt yrittämään liikaa ja mokaamaan kerta toisensa jälkeen tavalla tai toisella, mikä olikin loppujen lopuksi ollut ehkä suurin syy siihen että hän oli päättynyt tarttua mahdollisuuteen liittyä Juuren riveihin. Se oli tuonut hänet tänne ja lopultakin Miki oli uskonut saavansa mahdollisuuden osoittaa olevansa klaaninsa vanhimpien luottamuksen arvoinen, joutuen kuitenkin pettymään kaiken kunnian heidän tekemisistään mentyä mukana olleelle äänenmaalais kaksikolle. Tyttö kyllä tiesi ettei kunnian haluaminen jostain heidän aiheuttamansa tuhon kaltaisesta ollut normaalia, mutta parempi sekin kuin heittää lusikka nurkkaan ja siitä minkä eteen hän oli jo vuosia raatanut.

Samaan aikaan kun riitaantuneet tulenmaalaiset suuntasivat eri suuntiin Kageron päälle tippunut Nuno katseli kummastuneena nauruun räjähtävää kunoichia, tajuamatta ollenkaan mikä tälle oli tullut. Hän ei tuntunut saavan mitään tolkkua naisesta, joka vaikutti toisinaan kylmältä ja julmalta, antaen syytä pelätä pienintäkin virhettä. Silti tämä ei ollut kuitenkaan vielä kertaakaan rangaissut häntä, vaan ennemminkin tuntunut huolehtivan alaisensa hyvinvoinnista. Nytkin tätä tuntui lähinnä huvittavan se mitä oli tapahtunut, sen sijaan että olisi laittanut ryysyläisen katumaan kömpelyyttään.
Kauvaa nainen ei kuitenkaan kerennyt jatkamaan lattialla hekottamistaan, ennen kuin ääni kiinnitti myös jonkun kolmannen osapuolen huomion ja sai yksinkertaisiin vaatteisiin pukeutuneen tummahiuksisen miehen astumaan esiin pienestä syvennyksestä muutaman askeleen päästä alas laskeutuvista tikkaista. ''Teitä odotetaan Ichiriki.'' Tummahipiäistä naista hieman erikoinen ilme kasvoillaan katseleva mies savoi käskevään sävyyn, viitaten samalla kädellään peremmälle tunneliin, missä Ningyou muisti heidän aijemmin tavanneen Akuman.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6837Viesti sumufani »

Koga istui puussa nojaten kelon runkoon ja katseli taivaalle. Vaikka taivaalle katselu normaalisti sai hänet rauhoittumaan nyt hän tunsi itsensä suuttuvan vielä enemmän. Entä sitten jos hän ei halunnut todistaa itseään saati osaamistaan? Mitä Miki muka hänestä tiesi? Vaikka Senju oli luonnon läheinen ja lähellä pasifistiä sekään ei tarkoittanut etteikö hän olisi halunnut ninjaksi. Ainoana lapsena perheestään Koga oli pidetty klaaninsa keskuudessa ja silloinkin jo nuorena hän oli saanut paljon teoria opetusta mokutonista ja klaanin huomattua, että hän kykeni yhdistämään maata ja vettä mokutoniksi se oli avannut hänelle lisää ovia. Alussa se oli tietysti ollut hienoa ja hauskaakin, mutta ajan kanssa harjoittelu oli muuttunut puuduttavaksi itsensä toistamiseksi ja vaikka miehen alku olikin suorittanut ne mukisematta alusta loppuun hän oli alkanut lukemaan ja opiskelemaan lähinnä itsekseen saadakseen rauhaa. Kuitenkin hänet klaanin päätöksestä laitettiin akatemiaan, jotta hänestä tulisi kelpo ninja ja uusi suvun ylpeys. Kuitenkin jatkuva teoria oli puuduttanut nuorukaisen ja vaikka hän olisi osannut jokaisen kokeen hän ei löytänyt mitään iloa tai haastetta niistä.
Mikä johti, että hän oli nukkunut koulu päivät ja vaikka klanin vanhimmat patistivat häntä yrittämään parhaansa Koga ei löytänyt motivaatiota.

Ottaen maskiskan kasvoiltaan Koga hieroi silmiään ja haukotteli makeasti katsellen keloa hieman tarkemmin. Se oli ollut kuolleena jo muutamia vuosia, mutta pieni oravan poikanen sai Kogan huomion. Vähän hänen alapuolellaan oli toinen oksahaara, jossa pieni poikanen kyhjötti surkeana. Senju ojensi kättään poikasen suuntaan ja varovasti muutamalla puisella rihmalla hän toi kurren käsiinsä tutkittavaksi. Lyhyt takkuinen turkki kieli vitamiinien ja ravinnon puutteesta, mikä sai Kogaa takaisin maan pinnalle. Emo oli luultavasti kuollut ja poikanenkaan ei olisi selvinnyt enää yksinään. Eläin tuskin reagoi nuorukaisen tutkimiseen ja vapaalla kädellään Senju kaivoi juomapullonsa esiin. Puunhalaaja muodosti sormiensa väliin pienen kuperan astian ja kaatoi siihen tilkan vettä. Se vaati hieman taiteilua onnistuakseen, mutta lopulta tulenmaalainen sai veden pieneen astiaan ja alkoi varovasti ujuttaa sitä oravan kuonon alle. Meni hetki, että pieni eläin ymmärsi mitä astiassa oli ja alkoi juoda hitaasti vettä. Saatuaan juotua orava alkoi käpertyä Kogan kämmenelle ja nukahti siihen paikkaan hetken päästä. Ympäristöä katseltuaan Koga mietti pärjäisikö poikanen yksin vai kannattaisiko hänen ottaa eläin mukaansa ja ruokkia nuorta itse. Eläin oli nuori ja hyvin riutuneen näköinen, joten Senju varovasti antoi otuksen liukua hänen huppuunsa nukkumaan. Hetken aikaa pohdittuaan nuorukainen muisti oravien ravinnon pääpiirteissään, joten olisi hyvä alkaa etsiä siemeniä. Ensi hätään Senju otti tarvike pussistaan pari pähkinää ja sujautti nekin huppuun poikasen löydettäväksi.

Kogan luoma klooni sen sijaan oli antanut raporttinsa ja poistui ränsistyneestä rakennukesta sivukujalle nähdän pää väylällä vilauksen Mikistä. Tyttö harppoi edelleen kiukusta kihisten vailla päämäärää, joten klooni päätti lähteä tyttösen perään. Vaikkakin hän olisi varmasti viimeinen kenet Miki nyt halusi nähdä. Huomattavasti rauhallisempana kuin alkuperäinen omistajansa Kogan klooni seurasi Mikin menoa matkan päästä ja tyttö selvästi haastoi riitaa kaikkien kanssa. Jopa yakuzan jäsenet perääntyivät tuon raivottaren edessä ja Senju raapi päätään. Klooni päätti välittää kaiken tiedon näkemästään ja kuulemastaan alkuperäiselle, sillä nyt vaikutti mahdolliselle hyvälle hetkelle alkaa keskustelu Mikin kanssa uudelleen. Hetken epäröinti tosin kaikui kloonin päässä suorastaan huuten, että miten kaukaa katsottuna hetki olisi muka hyvä? Nielaisten Koga päätti kuitenkin avata suunsa ja kävellä hieman lähemmäs.
’’Miki..?’’
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6839Viesti Southpaw »

Kuullessaan käytävän varrella olevasta syvennyksestä esiin tulevan vartijan sanat, Kageron nauru alkoi vähitellen rauhoittua sen verran, että hän saattoi edes harkita jatkavansa matkaa Akuman puheille. Vaikka häntä lievästi ärsyttikin, että häntä hoputettiin tällä tavalla, hänen oli silti myönnettävä, että vartija oli oikeassa.
"Kyllä minä menen. Ei tarvitse muistuttaa", Kagero tyytyi toteamaan ja viittoen Nunoa tulemaan perässä, nainen lähti käytävää pitkin kohti Akuman toimistoa, edelleen kuitenkin huvittunut hymy kasvoillaan vaikka olikin saanut naurunsa hallintaan.

Heidän päästessään lopulta toimiston ovelle, Kagero pysähtyi koputtamaan ja kuullessaan lopulta käskyn astua sisään, nainen avasi oven. Nunonkin päästyä hänen perässään huoneeseen, kunoichi sulki oven kaksikon perässä ja kääntyi katsomaan Akumaa. Mies istui työpöytänsä ääressä lukemassa vakavan näköisenä yhtä monista pöydälle kasatuista kääröistä, mutta Kageron ja Nunon suljettua oven perässään tämä käänsi katseensa theitä kohti ja miehen ilme vaikutti muuttuvan hetkessä tyytyväiseksi. Tätä Kagero piti vain hyvänä merkkinä, sillä tämä toivon mukaan tarkoitti sitä, että he molemmat selviäisivät tapaamisesta ilman minkäänlaista rangaistusta, toisin kuin viime kerralla Akuman lyötyä Nunoa.
"Olette siis palanneet", Akuma totesi ja laski käsissään olleen käärön pöydälle ja nojautui sitten odottavan näköisenä hieman eteenpäin. Kagero nyökkäsi ja teki pienen kumarruksen kohti Akumaa, kuin osoittaakseen kunnioitusta vaikka hänellä ei ollutkaan tapana laskeutua polvilleen kylmemmän persoonansa tavoin. Jos Akuma todella oli näin hyvällä tuulella voiton vuoksi, olisi parempi suoda tälle tämän kaltaisia pieniä eleitä, jotta tämä myös pysyisi hyväntuulisena.
"Haluan kuulla raporttisi heti, mutta pidä se kuitenkin lyhyenä. Haluan sinun kirjoittavan ylihuomiseksi yksityiskohtaisemman selonteon ryhmäsi toiminnasta kuten muutkin kylään palanneet ryhmänjohtajat ovat tehneet", Akuma sanoi käskevään sävyyn ja viittasi sitten kädellään kohti kääröjä ja muutamia pieniä paperinippuja, joita oli kasattu työpöydälle odottamaan lukemista. Kagero nyökkäsi myöntävästi, osoittaen näin, että kirjoittaisi raportin kuten käskettiin. Tuhlaamatta kuitenkaan sen enenmpää herransa aikaa, kunoichi alkoi kertoa kuinka he olivat ensin Nunon ja susipojan kanssa estäneet vihollisia iskeästä heidän joukkojensa selustaan ja kuinka he olivat lopulta yöllä leiriin tehdyn hyökkäyksen vuoksi päätyneet itse vihollislinjojen taakse ja voittaneet yhden näiden komentajista. Tätä kaikkea seurasi lopulta lyhyt selonteko siitä kuinka he olivat päässeet takaisin omien luokse ja tulleet Shishion toimesta lähetetyiksi tuhoamaan patoa heidän uusien liittolaistensa kanssa. Helpotuksekseen Kagero pisti merkille, että koko tarinan ajan Akuman kasvoilla pysyi tyytyväisen näköinen, kenties jopa hieman ylpeä ilme, minkä hän tulkitsi tarkoittavan vain sitä, että heidän ryhmänsä oli kaiken kaikkiaan toiminut hyvin vaikka he eivät ehkä ihan kaikessa olleetkaan toimineet täysin ohjeiden mukaan.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6841Viesti Cross »

Mikillä ei ollut mitään hajuasiitä kuinka kauvan oli harhaillut ympäri Otogakureksi kutsutun tuppukylän katuja, ennen kuin sattui löytämään itsensä erään suuren rakennuksen edestä. Sen ympärillä näytti parveilevan suurehko joukko paikallisia lähinnä ryysyläisiltä hänen silmissään näyttäviä shinobeja ja riikinkukkomaisen värikkäillä tatuoinneilla itsensä koristelleita yakuzan kovanaamoja. Juuri yhden näistä sormipuolista kovanaamoista onnistui kiinnittää tytön huomion itseensä, päästäen pitkän ja korkean vihellyksen tämän suuntaan. Äänen kuullessaan ympäri pyöreän tytön raivostunut ilme sai kuitenkin miehen nopeasti katumapäälle ja katoamaan yhdessä silmänräpäyksessä suuren rakennuksen sisään äänekkään naurunremakan säestämänä, mikä ei kuitenkaan olisi vielä riittänyt rähinää hakevalle kunoichille, joka tunsi viimeinkin löytäneensä jotain mihin purkaa kiukkuaan.
Ennenkuin Sarutobi kerkesi kuitenkaan ottaa askeltakaan mennäkseen miehen perään ja opettaa tälle käytöstapoja, vaikka siitä saattaisikin seurata entistä enemmän ongelmia, kuuli hän tutun äänen kutsuvan itseään. Varovaiselta kuulostaneen Kogan ääni sai tytön pysähtymään kuin naulittuna paikalleen ja puristamaan kätensä entistä lujemmin nyrkkiin, hänen yrittäessä hillitä sisällään kasvavaa halua kääntyä ympäri ja syöksyä tinttaamaan nyrkkinsä päin pojan naamaa. Hilliten kuitenkin itsensä hän muisti Raijinin ohjeet ja laski hitaasti kymmeneen, joutuen kuitenkin huomaamaan ettei siitä ollut paljoakaan apua. Sama kiukku ja paha olo myllersi edelleen hänen sisällään, vaatien tapaa päästä purkaantumaan. Nuorella kunoichilla ei kuitenkaan ollut pienintäkään tarkoitusta antaa periksi ja myöntää samalla Senjun olleen oikeassa, vaikka tämä tuntuikin kräävän tosissaan verta nenästään.
''Suksi suolle!'' Päätään edes kääntämättä äkäisesti kivahtava Miki sanoi takanaan olevalle Kogalle, lähtien astelemaan eteenpäin, hartaasti päättäneenä liiskata ennemmin äskeisen yakuzan hyypiön naaman kuin tiimitoverinsa, vaikka tämä olisikin enemmin ansainnut sen. Saman kotalon saisi myös jokainen rakennuksen edustalle parveentuneesta joukosta joka erehtyisi asettumaan hänen tielleen, mutta onneksi nämä vaikuttivat kuitenkin olevan kiinnostuneempia seuraamaan tapahtumia, sensijaan että olisivat halunneet alkaa puuttua niihin.

Samaan aikaan Nuno seurasi kiltisti Kageroa vartiossa olleen shinobin kehotuksen mukaisesti Akuman huoneeseen ja polvitui myös tämän esimerkkiä seuraten siellä istuvan massiivisen miehen eteen, joka näytti ainakin hänen silmissään huomattavasti edellistä kertaa tyytyväisemmältä. Hän ei kuitenkaan antanut sen hämätä itseään, sillä oli ennenkin nähnyt ystävällisen hymyn ja eleiden muuttuvan silmänräpäyksessä räjätäväksi raivoksi. Siksipä pikkumies jättikin viisaasti puhumisen vierellään olevalle kunoichille ja keskittyi itse seurailemaan tapahtumia, valmiina toimimaan jos tilanne sitä sattuisi vaatimaan.
Kaikki tuntui kuitenkin etenevän ainakin aluksi hyvin, eikä tuo pelkkää lihasta olevalta vaikuttava järkäle tuntunut edes huomaavan huomionsa keskipisteessä olevan Ichirikin vierellä kyyristelevää kalpeaa ryysyläistä. Ei ainakaan ennen kuin äänessä oleva nainen oli saanut aloittamansa tarinan kerrottua, jossa oli kuvannut viimeisten viikkojen aikana suolla käytyä raakaa tastelua ja sen monia käänteitä. Vasta tuon kertomuksen päätyttyä tyytyväisesti hymyilevä Akuma käänsi katseensa vaiti pysyneeseen pikku hukkapätkään, tuijottaen tätä hetken aikaa, aivan kuin miettien jotain.
''Kuulostaa siltä että olet palvellut minua hyvin... Mutta riittääkö se vielä lupaamaani palkkioon?'' Häijysti virnistävä mies sanoi lopulta, kääntäen katseensa Ningyousta tämän vierellä olevaan kunoichiin, kallistaen hieman päätään ja jääden odottamaan tämän vastausta antamaansa kysymykseen. Sanat saivat välittömästi innostuneen toivonkipinän syttymään pikkumiehen silmissä, joka muisti samantien mitä hänelle oli luvattu palkkioksi hyvästä työstä ja uskollisuudesta. Näyttäen siltä että saattaisi miltei haljeta hetkenä minä hyväänsä innostuksesta hän pälyili vuoronperään kumpaakin seuralaistaan, ollen varma siitä että saisi viimeinkin kuulla kaipaamansa nimen.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6842Viesti sumufani »

Miki selvästi näytti valmistautuvan taistoon rauhoittaakseen itseään. Vaikkakin miehen alun äänen kuulessaan Sarutobi jähmettyi aloilleen ja Senju pisti merkille tytön puristavan käsiään nyrkkiin entistä lujemmin. Klooni otti varovaisen askeleen eteenpäin ja tuskin oli saanut askeltaan loppuun hän sai vain Mikiltä kivahduksen painua suolle. Huokaisten kloone ei edes koittanut estää Mikiä harppomasta kohden tuota todennäköistä juottolaa.
’’Selvä. Tee mitä lystäät. Mä odottelen tääl jossai.’’
Koga sanoi ja pisti merkille myös heidän ehkä hivenen pettyneen yleisönsä. Kaiketi he olivat odottaneet jotain siirappista tekstiä tahi uutta riidan alkua ja tuhahtaen itselleen Koga suuntasi läheisen rakennuksen katolle pois uteliaiden silmien edestä.


Tilannetta turvallisen etäisyyden päästä seuraava Koga oli saanut malttinsa takaisin ja oli ottanut tarvikepussinsa eteensä käydäkseen sitä tarkemmin läpi. Ensiapu tarvikkeita, kunaita ja shurikeneja oli myös muutamia jäljellä, kääröjä ja pari ravintopatukkaa ja jokusia pähkinöitä. Esineitä kahtellessaan hän tunsi liikettä hupussa ja varovasti oravan poikanen liikkui Senjun olkapäälle. Suussaan se kantoi yhtä pähkinää, jota alkoi nakertamaan uteliaana katsoessa mitä Koga teki.
’’Et sinä vielä saisi liikkua. Tarvitset lepoa. Vaikka ethän sinä minua ymmärrä.’’
Puunhalaaja puhui ystävälliseen äänen sävyynsä ja hitaasti ojensi toista kättään poikaselle.
Kurre loikkasi sille ja katsoi Senjua vaalean ruskeilla silmillään uteliaana. Huomaamattaan Koga hymyili ja katsoi kohden poikasta hetken ajan ennenkuin vei kättään takaisin olkapäälleen. Orava siirtyi tähystyspaikalleen ja tutki myös huppua jonne se olitiin sujautettu. Kaiketi se ajaisi pesän asiaa, mutta silti hetken verran mietittyään eläin kiipesi takkia myöten rintataskuun ja Koga kaivoi hupussaan olevan toisen pähkinän rintataskuunsa, jonka poikanen oli näköjään valinnut pesäkseen.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6844Viesti Southpaw »

Saatuaan tarinansa päätökseen, kunnioittavasti polvillaan oleva Kagero uskaltautui kohottamaan katsettaan sen verran, että näki Akuman kasvoilla olevan tyytyväisen ilmeen. Koska mies ei ollut vielä räjähtänyt, hän alkoi olla vakuuttunut siitä, että tästä tapaamisesta selvittäisiin ilman viime kerran kaltaisia välikohtauksia. Akuman seuraavaksi esittämä kysymys tuli kuitenkin Kagerolle täytenä yllätyksenä, sillä hän oli odottanut Akuman itse tekevän tuon päätöksen. Sen sijaan mies vaikutti kuitenkin jättävän hänen päätettäväkseen oliko Nuno ansainnut kuulla Kougan tappaneen miehen nimen. Muutamien sekuntien ajaksi huoneeseen laskeutui hiljaisuus, Kageron joutuessa nopeasti miettimään mitä oikein vastata. Hän olisi halunnut vastata kieltävästi, sillä hän ei halunnut Akkin saavan Nunoa peräänsä, mutta samalla hän ei kuitenkaan voinut olla ajattelematta asiaa myös Nunon kannalta. Vaikka hän oli tuntenut pikkumiehen vasta lyhyen aikaa, tämä oli ollut suolla käytyjen taistelujen aikana lähes korvaamaton apu, minkä lisäksi hän oli alkanut pitää Nunoa jos ei nyt ystävänään niin vähintäänkin tiimitoverina jonka käsiin saattoi luottaa vaikka oman henkensä tämän hajamielisyydestä huolimatta. Juuri tuon luotamuksen takia hän halusi samaan aikaan vastata myöntävästi.
"Nuno on todella tehnyt hyvää työtä ja minusta hän on enemmän kuin ansainnut palkkionsa. Lopullinen päätös on kuitenkin teidän, mestari" Kagero sanoi lopulta kunnioittavaan sävyyn. Hänellä ei ollut muita vaihtoehtoja kuin kätkeä tunteet joita hänellä oli Akkia kohtaan, vaikka se samaan aikaan tuntuikin siltä, kuin olisi pettänyt Akkin luottamuksen. Kageron sanojen jälkeen Akuman kasvoille kohosi kuitenkin pohtiva ilme ja lopulta tämä käänsi katseensa kohti Nunoa.
"Minulla on vielä yksi tehtävä, jonka haluaisin teidän suorittavan, ennen kuin päästän sinut Kougan tappajan perään. Sen vuoksi en kerro haluamaasi nimeä ihan vielä", Akuma sanoi lopulta. Kagero tunsi hetken aikaa helpotusta, joka kuitenkin pian vaihtui varautuneisuudeksi, tämän odottaessa Nunon reaktiota. Ennen kuin mitään ehti kuitenkaan tapahtua, Akuma kuitenkin yllättäen jatkoi.
"Seuraavan tehtävänne jälkeen, tulen melko varmasti lähettämään ryhmänne etsimään erään shinobin, jonka vangitseminen tulee varmasti takaamaan meidän voittomme tässä sodassa. Olen melko varma, että saat tuon tehtävän aikana tilaisuuden tasata tilit Kougan tappajan kanssa. Miltä kuulostaa?" Akuma teki Nunolle tarjouksen. Pohjoisen alueen johtaja tuntui onneksi itsekin tiedostavan, että Nuno ei välttämättä osaisi käsitellä ilman palkintoa jäämisen aiheuttamaa pettymystä kovin hyvin ja siksi tämä teki uuden, sitovamman lupauksen kuin viime kerralla. Vain yksi tehtävä minkä jälkeen Nuno vihdoin pääsisi Kougan tappajan perään.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6845Viesti Cross »

Ovelle suuntaava Miki oli toivonut Kogan osaavan lukea tunnelmasta että kannattaisi luikkia matkoihinsa mitään sanomatta, mutta joutui pettymään kuullessaan tämän äänen takaansa. Hänen oli ollut jo valmiiksi vaikea pitää suunsa edes jotenkuten aisoissa, mutta piikkipään julistaessa jäävänsä jonnekkin lähistölle kyyläämään ja jäämään luultavasti odottamaan jonkinlaista anteeksipyyntöä aijemmasta, petti tuo hatara hallinta.
''Ai! Kiva! Kiiti kovasti et saan tehä omalla ajallani mitä ikinä huvittaa, ilma et herra räkänokka on komentelemassa ja viisastelemassa!'' Ympäri nopeasti pyörähtänyt kunoichi huusi kovaan ääneen, välittämättä tippaakaan siitä että jokaikinen kadulla liikkuja varmasti kuuli viimeisenkin sanan. ''Mitä jos sen sijaa et tuhlaat aikaa siin ryömisit takas sen kive alle mist tulitki ja jättäsit asioista huolehtimisen niille joilla on valmiutta ja halua uhrautua kaikesta huolimatta! Siel voit sit kaikes rauhas pillittää sit että joudut likaa kätes jonki ittees tärkeemmän takia, sen sijaa et saisit olla rauhas kultalusikka hanurissa syntyny kermaperse!'' Sarutobi latasi kovaan ääneen, näyttäen siltä että yksikin virheliike Senjun suunnalta riittäisi muuttamaan sanasodan täydeksi rähinäksi.

Toiveikkaana Kageron vieressä käytävää keskustelua kuunnellut Nuno ei ollut uskoa korviaan kuullessaan Akuman lopullisen tuomion suorituksistaan, näyttäen aivan siltä ettei aluksi edes ymmärtänyt kuulemaansa. Silmiään räpytellen hän tuijotti hetken aikaa eteensä hämmästyneen näköisenä, ennen kuin käänsi katseensa vierellään olevan kunoichin suuntaan ja sitten taas takaisin edessään olevaan vuorenkokoiseen mieheen. Hiljalleen tilanne alkoi upota pikkumiehen tajuntaan ja hetken aikaa jopa näytti että tämä oli vähällä hyökätä kylän johtajan kimppuun, mutta pelkästään tämän uhkaavan olemuksen näkeminen sai kuitenkin tämän toisiin ajatuksiin. Muistaen mitä viimekerralla oli tapahtunut tämä näytti lysähtävän pettyneenä kasaan ja jäävän murjottaen tuijottamaan lattiaa edessään, kiinnittämättä juuri ollenkaan enää huomiota siihen mitä sanottiin.
Hukkapätkä oli ollut niin varma onnistumisestaan ettei ollut osannut edes kuvitella ettei Akuma välttämättä näkisi asiaa niin, saati olisi valmis luopumaan hänen kaltaisestaan alaisesta tässävaiheessa jälleen kiihtynyttä sotaa. Vasta huomatessaan edessään olevaa pöytää vasten nojautuneen uhkaavan miehen tuijottavan itseään hän havahtui kokemastaan pettymyksestä ja alkoi tajuta jonkin tärkeän asian menneen juuri ohitse. Hieman hölmö ilme kasvoillaan Ningyou vastasi esitettyyn kysymykseen huonoimmalla mahdollisella tavalla. ''Häh?'' Tajuten samantien tehneensä virheen, nähdessään raivon hiipivän pöydän takana olevan miehen kivimäisille kasvoille.
''Hoida hänet pois silmistäni...'' Uhkaavaan sävyyn sähähtävä Akuma sanoi Kagerolle ja heilautti kättään huoneesta pois johtavan oven suuntaan, tehden hyvin selväksi että näiden kahden olisi paras häipyä ja nopeasti. ''Me jatkamme tästä myöhemmin... Kunhan olet hieman siistiytynyt.'' Katseensa edessään olevaan kunoichiin kääntänyt mies sanoi tälle hyvinkin tuttuun sävyyn, mikä tarkoitti että tämän illan juhla suunnitelmat tulisivat muuttumaan huomattavasti.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6848Viesti sumufani »

Mikin nostaessa uutta meteliä jo kloonin kävellessä pois päin sai tytön sanat nuorukaisen pysähtymään jäätävän nopeasti. Selvästi ärtyneen oloisena Senju kääntyi ympäri.
’’Vapaa ajallasi? Kerro toki minulle oletko sinä nyt koti kylässäsi vai et?’’
Selvästi jo haastavaan sävyyn klooni aloitti ja vaikka lause jäi osittain tytön mesoamisen alle se ei ainakaan auttanut Kogan hermojen kanssa.
Sarutobin viimoiset sanat tuntuivat jollain ilveellä osuvan hermoon ensimäistä kertaa tänään niin Senjun olemuksessa tuntui tapahtuvan jäätävä muutos.
’’Tietenkin kuuntelen kaltaiseni suuren klaanin jäsentä arvon neiti. Joten mene likaamaan kätesi kylämme puolesta kun niin haluat ja aiheuta vain kitkaa parhaasi mukaan. Jää nähtäväksi kuinka pitkään yhteistyömme silloin sujuu.’’
Koga jatkoi kylmällä äänellä ja sanomansa jälkeen kääntyi jälleen ympäri.
’’Ja minä painun tästä kiveni alle suojaan paskamyrskyltä. Pidä sinä vain hauskaa’’


Seuratessaan tapahtumia etäältä Mikin sanomat myös saivat hänet luonnollisesti uudestaan vihaiseksi. Kelo jonka oksahaarassa hän istui alkoi saamaan uusia oksia Senjun kihistessä kiukusta ja nuorukainen oli sulkenut silmänsä. Sehän luonnollisesti oli virhe hänen keskittyessä entistä paremmin Mikin kanssa käynnissä olevaan sanasotaan. Vihansa nielaistuna nuorukaisen chakran kierto oli vain kiihtynyt entisestään ja kelo alkoi saamaan entistä väriään takaisin Kogasta lähtevän chakra virran edetessä joka suuntaan. Vasta Senjun tajutessa tuulessa havisevia lehtien tutun äänen sai nuorukaisen avaamaan silmänsä.
Hän ei ollut parantanut puuta saati kasvattanut uutta tervettä kudosta hän oli vain tehnyt chakran syötöstä riippuvan ulkokuoren. Huokaisten Koga alkoi hidastamaan chakransa kiertoa ja hillitsemään syöttöä ja miltei välitömästi lehdet alkoivat putoilemaan ja uusi kaarna kerros halkeilemaan. Lopulta kelo oli taas entisen näköinen pois lukien uudet oksat, jotka myös kuihtuisivat kuluvan vuoden aikana.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6849Viesti Southpaw »

Nunon hämmentyneen kuuloisen vastauksen kuullessaan Kagero vilkaisi ensin varoittavasti pikkumiehen suuntaan ja sitten taas varuillaan Akumaa, jonka kasvoille oli kohonnut pahaa enteilevä ilme. Vaikka Akuma ei vielä ollutkaan noussut seisomaan tai tehnyt muutenkaan mitään elettä lyödäkseen Nunoa, Kagerosta tuntui, ettei fyysinen kurittaminen olisi kovin kaukana, jos hän antaisi Nunon jatkaa puhumista. Kageron yllätykseksi jopa Akuma itse tuntui tajuavan tämän ja mies kehottikin häntä sähähtäen hoitamaan Nunon pois silmistään. Helpottuneena siitä, että sai tilaisuuden vielä estää tilannetta eskaloitumasta tämän enempää, Kagero nyökkäsi kunnioittavasti ja siirtyi sitten Nunon viereen, tarttuen tätä lempeän määrätietoisella otteella olkapäästä, ohjatakseen ystävänsä ulos huoneesta. Ennen kuin he ehtivät kuitenkaan poistua, Akuma jatkoi vielä ja tämän seuraavat sanat saivat kylmän epämiellyttävän tunteen leviämään Kageron selkää pitkin ympäri kunoichin kehoa. Hän tunsi tuon äänensävyn ja katseen liiankin hyvin, vaikka Akuma ei sanonutkaan mitään suoraan.
"Hyvä on... haluatko minun palaavan tiettyyn aikaan?" Kagero kysyi, tehden parhaansa kuulostaakseen normaalilta, vaikka todellisuudessa hänen kurkkunsa tuntui kuin hiekkapaperilta ja hän olisi halunnut vain paeta paikalta ja piiloutua jonnekin mistä kukaan ei ikinä tulisi löytämään häntä.
"Lähetän hakemaan sinua kun olen valmis", Akuma vastasi lyhyesti. Vastaukseksi Kagero tyytyivain nyökkäämään, ennen kuin kääntyi ja ohjasi Nunon ulos huoneesta. Hän ei ehkä voisi piiloutua kuten halusi, mutta siihen asti kunnes häntä kutsuttaisiin hän halusi päästä vain ulos huoneesta niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista ja päästä mahdollisimman nopeasti Käärmeen silmään, hukuttaakseen tuntemansa pelon ja ahdistuksen alkoholiin.

Oven sulkeuduttua heidän takanaan, Kagero oli hetken hiljaa, joutuen tekemään todella töitä peittääkseen sen hetkiset tunteensa. Vaikka hän pitikin Nunoa ystävänään, kunoichista tuntui silti ettei ollut valmis puhumaan hänen ja Akuman äskeisestä sananvaihdosta tai selittämään mistä tuossa oli ollut kyse. Niinpä oli vain parempi olla kuin kyse olisi ollut vain jostain ihan normaalista tapaamisesta.
"Se meni paremmin kuin odotin", Kagero totesi lopulta ja tavoitteli kasvoilleen jonkinlaista rohkaisevaa hymyä. Vaikka sanat tuntuivatkin olevan suunnattu Nunolle, taisi kyseessä todellisuudessa olla vain Kageron keino saada omat ajatuksensa harhautettua johonkin muualle kuin edessä olevaan iltaan.
"Olen pahoillani, ettet vielä saanut mitä halusit. Mutta sentään hän lupasi selvittää myös Kougan tappajan olinpaikan, joten tulet saamaan jopa enemmän kuin pyysit, jos vain jaksat olla kärsivällinen", Kagero jatkoi lähtiessään kävelemään käytävää pitkin peremmälle tukikohtaan. Kunoichi tajusi nopeasti, että tämä puheenaihe ei tehnyt hänen olonaan juurikaan paremmaksi sillä sen sijaan, että olisi ollut huolissaan tulevasta illasta hän alkoikin olla huolissaan Akkista ja siitä mitä tapahtuisi jos Nuno todella kohtaisi tämän.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6852Viesti Cross »

Hetken aijemmin äänessä ollut Miki ei ollut edes uskaltanut enää toivoa onnistuvansa murtamaan Kogan itsehillintää, mutta nähdessään tämän ilmeen alkavan muuttua ja kuullessaan tämän suusta purkautuvat sanat hän tiesi onnistuneensa pääsemään lopultakin pojan ihonalle. Itsevarma voittajan hymy käväisi hetkenaikaa työn kasvoilla, tämän nauttiessa saavuttamastaan voitosta. Iloa ei kuitenkaan kestänyt kuin silmänräpäyksen ajan, sillä piikkipään suusta karkaava vastaus sai hänet välittömästi taas varpailleen. Kyse ei ollut siitä että tämän olisi onnistunut enää loukkaamaan häntä sanoillaan, vaan siitä mitä tämä lipsautti paljastaa muille kuulijoille purkauksensa seassa.
Välittömästi vakavoituneen Sarutobin olisi tehnyt mieli vaijentaa Senju samantien tai alkaa moittia tätä tunaroinnistaan, mutta sen sijaan hän kuitenkin pakotti itsensä nielemään oman raivonsa ja ottamaan askeleen taaksepäin. Sillä vaikka poika olikin mennyt mokaamaan oli syy siihen hänessä, eikä tilanneta varmasti tarvinnut enää yhtään pahentaa. Poispäin suuntaavan tytön luonne ei kuitenkaan antanut periksi jättää vastaamatta millään tapaa, minkätakia tämä kääntäessään selän tiimitoverilleen kohottikin toisen kätensä ja sen keskimmäisen sormen, toivottaen sillätavoin tälle hyvää matkaa minne ikinä sitten aikoikaan mennä. Ele tuntui huvittavan suuresti tapahtumia seuraavaa miesjoukkiota, jotka repesivät nauruun ja alkoivat jakaa pisteliään kuuloisia kommentteja nuorille shinobeille, mitä edes kunoichin näiden suuntaan sinkoama murhaava vilkaisu ei lopettanut.

Sen sijaan että olisi jäänyt haastamaan riitaa vuorostaan miesjoukkion kanssa, tai jäänyt odottamaan lisää kommentteja Kogalta Miki marssi suoraan sisään edessään olevaan rakennukseen, sysäten sen oven virkaa toimittavat helminauhat sivuun ja katosi pois näkyvistä. Miesjoukkion nauru ja kommentit kaikuivat edelleen nurkantaakse astuneen tytön korvissa tämän pysähtyessä nojaamaan seinään, kiroten silmät suljettuna viimeisintä töppäystään. Sillähetkellä hän ei osannut sanoa olisiko mielummin hajottanut jotain vai tullut maan nielemäksi ja kadonnut pysyvästi, mutta sen oli kuitenkin varmaa että seuraava kohtaaminen pojan kanssa tulisi olemaan kiusallinen.
Vasta hieman rauhoituttuaan ja avattuaan silmänsä Sarutobi kiinnitti enemmän huomiota ympäristöönsä, huomaten astuneensa ilmeisesti jonkinsortin baariin tai vastaavaan paikkaan. Hänen edessään avautui joidenkin pöytyien osaa niistä kansoittavien asiakkaiden täyttämä suurehko sali, jonka sivuilta nousi portaat ylempiin kerroksiin, jonne muutamat hyvinkin paljastavaan tyyliin pukeutuneet voimakkaasti meikatut nais asiakkaat näyttivät raahaavan joitain pöydistä pyydystämiään mies asiakkaita. Huoneen keskellä oli saarekemainen baaritiski, jota vasten nojaili joitain jo hyvässä vauhdissa olevan näköisiä asiakkaita, joita yrmeän haukkamaisen näköinen vanhahko mies palveli verkkaiseen tahtiin. Salin takaseinällä näkyi taas olevan suurehkot liukuovet, jotka oli vedetty sivuun, jotta osa asiakaskunnasta voisi ilmeisesti siirtyä nauttimaan virvokkeitaan rakennuksen ympäröimälle sisäpihalle, mistä tuntuikin kantautuvan huomattavasti sisätiloja eloisempia ääniä.
''Mitäs sulle?'' Seinään nojailevan uuden asiakkaan bongannut täyteen lastattua tarjotinta kantava pyöreä muotoinen nainen kysyi, yllättäen Mikin sillä ettei käskenyt häntä painumaan matkoihinsa, kuten kotikylässä olisi varmasti käynyt. Tilanteen yllättävyys hämmästytti tyttöä ja sai tämän vain katsomaan hieman kummastuneena eteensä, aivain kuin ei olisi ymmärtänyt kuulemaansa kysymystä. ''Hei! Kuuliks sä?'' Sormiaan tulenmaalaisen suuntaan napsauttava tarjoilia toisti, saaden tämän räpäyttämään silmiään aivan kuin olisi vasta herännyt ja vilkaisemaan vielä nopeasti ympärilleen, aivan kuin varmistaen että nainen todella puhui itselleen. ''Mmm... Jotai juotavaa kait... Ja tota onks teil huoneit tai muut mestaa mis sais olla rauhas?'' Tarjoilijaa hieman varovaisesti alta kulmien katsova kunoichi vastasi epävarman oloisesti, saaden pitkän arvioivan vilkaisun osakseen. ''Tunti taksalla vai viivytkö pitempäänki?'' Muija vastasi välinpitämättömällä sävyllä hetken aikaa Sarutobia katseltuaan, vilkaisten samalla sivummalla olevan pöydän suuntaan, missä tätä näytettiin jo odotettavan. ''Pitempää... Kait.'' Tyttö vastasi olkiaan kohottaen, sillä ei todellakaan tiennyt kauvanko heidän oli määrä viipyä täällä, mutta oli kuitenkin varma ettei menisi ainakaan pariin päivään samaan majoitukseen Kogan kanssa, aivan sama mitä heidän esimiehensä siitä sitten sanoisivatkin. ''50 ryoo yö sit. Voit maksaa tiskille ja siltä saat mitä myrkkyä sit haluutki, mut ei omia bisneksiä sit huonees.'' Tarjoilia totesi kuivasti, viitaten samalla tiskin ja sen takana olevan haukkamaisen harmaahapsisen miehen suuntaan, joka juuri silloin sattui sylkäisemään kädessään olevaan nuhjuiseen rättiin ja alkoi pyyhkiä edessään olevaa tiskin pätkää sillä. Temppu sai tytön nyrpistämään hieman nenäänsä epäluuloisen näköisenä, mutta siitä huolimatta kuitenkin siirtymään osoitettuun suuntaan rahapussiaan samalla esiin kaivellen.


Kageron pois Akuman edestä raahaama Nuno ei juurikaan vaivautunut peittelemään pettymystään, vaan tuijotti myrtynyt ilme kasvoillaan lattiaa jalkojensa juuressa. Samalla hän taisteli päässään vastaan halua rynnätä sisään ja vaatia saamansa kaipaamansa tiedon välittömästi, jonka esti ainoastaan hänen tuntemansa pelko huoneessa olevaa miestä kohtaan. Edes kunoichin lausumat rauhoittelevat sanat eivät juurikaan auttaneet kohottamaan hänen mielialaansa, vaikka tämä kyllä olikin aivan oikeassa.
''Nii kai...'' Raskaasti huokaiseva pikkumies tuhahti, vilkaisten naisen suuntaan kulmiensa alta ja käänsi sitten katseensa pitemmälle hämärään käytävään. ''Mennäänkö jo...'' Tietämättään väärään suuntaan ulos lähtemistä ajatellen tuijottava hukkapätkä sanoi, tuntien halua päästä mahdollisiman nopeasti pois hämäristä käytävistä. Sillä juuri nyt hän halusi saada jotain muuta ajateltavaa ja se onnistuisi varmasti helpommin jossain muualla. ''Täytyy mennä keräämään yhtä ja toista.'' Hän lisäsi lähinnä ääneen ajattelevan oloisesti, odottaen kaikessa rauhassa että Ichiriki lähtisi kulkemaan edeltä.

Päästyään ulos tunneleista ja erottuaan Kagerosta Nuno oli suunnannut suoraan kylää ympäröiviin metsiin, ajattelematta yhtään sitä että aurinko alkaisi laskea pian, eikä hän tuntenut aluetta ollenkaan. Mahdollinen eksyminen ei edes käynyt pikkumiehen mielessä, joka kuleskeli omiin ajatuksiinsa painautuneena pitkin metsää ristiin rastiin. Aina toisinaan hän pysähtyi tutkimaan jotain ja poimi välillä jopa jotain mukaansakkin, unohtaen hiljalleen aijemmin kokemansa pettymyksen. Viimeistään sillon kun hän lähti jahtaamaan sinisiipistä perhosta mättäältä toiselle loikkien ja välillä yrittäen napata sen kiinni käsiensä väliin oli aijemmat murheet unohtuneet.
Kuin sattumalta jahtijaan jatkava Ningyou päätyi salmaniskun pystyyn tappaman puun juurelle, joka alkoi aivan yllättäin versoa vehreitä oksia hänen sielmiensä edessä. Silmät suuriksi avautuneina pikkumies katseli edessään tapahtuvaa ihmettä, osaamatta edes arvata sen johtuvan rungon toisellapuolella oksanhaarassa istuvasta tulenmaalaisestya pojasta. Innostuneena selvittämään mistä moinen johtui ryysyläinen hylkäsi jahtaamansa perhoisen, suunnistaen sen sijaan ihmepuun rungon juurelle, alkaen tutkia sitä ja ympäröivää maata uteliaana.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6853Viesti sumufani »

Tietämättä Nunon saapumisesta kuolleen puun juurelle Koga katseli hiljalleen laskevaa aurinkoa. Nuorukainen mietiskeli lähtisikö takaisin kylään vai nukkuisiko täällä mahdollisimman kaukana raivottaresta. Vähän matkan päässä oli lupaavan sakea metsikkö, jonne Senju voisi majoittua ja tehdä katon päänsä päälle. Kylässä oleva klooni saisi viettää aikaansa siellä ja tarpeen tullen sekin voisi mennä voiton juhliin, mutta nuorukainen vahvasti epäili edes klooninsa olevan juhlatuulella nyt. Aivan kuten Miki oli onnistunut saamaan hänet vihaiseksi uudestaan ja samalla myös kloonin.
Syvään huokaisten Koga antoi päänsä tömähtää puun runkoa vasten ja otti muutenkin mukavampaa asentoa oksan haarassaan.


Vasta pienen pieni rahina puun juurella sai Kogan katsomaan alas ja hän näki tutun kääpiön alapuolellaan. Senju ei oikeastaan ollut juttu tuulella vaan kaikessa hiljaisuudessa kaivoi uudelle pienelle ystävälleen lisää pähkinöitä taskustaan. Vaikka orava tuntui saaneen voimiaan takaisin puunhalaaja silti halusi eläimen lepäävän ja syövän hyvin nyt muutaman päivän. Mahdollisuuksien mukaan hänen pitäisi päästää poikanen myös juoksemaan vapaasti, ettei se vain jäisi hänen hoidettavakseen eikä oppisi etsimään omaa ruokaansa. Nuorukaisen oli kyllä myönettävä että tietoja piti päivittää oravien ravinnon suhteen hieman paremmin, mutta sen hän ehtisi tehdä kotonakin.
Pikku miehen yhä hyöriessä puun ympärillä Senju oli varma toisen jo huomanneen hänet vaikka hän itse ei ollut sanonut sanaakaan.
Siltikin Senjua alkoi kiinnostaa, mitä ihmettä Nuno täällä toimitti ja hetken verran Senju mietti mitä sanoisi toiselle. Kaiketi perus tervehdys olisi hyvä aloitus.
’’Hei Nuno.’’
Koga sanoi ja odotteli mitä mies vastaisi.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6855Viesti Southpaw »

Nunon harmistunut reaktio sai Kageron hetken ajan miettimään olisiko hänen pitänyt antaa vielä jotain rohkaisevia sanoja pikkumiehelle, mutta Akuman viimeisten sanojen kuitenkin kaikuessa hänen päässään uudestaan ja uudestaan, päätyi kunoichi lopulta olemaan hiljaa. Juuri nyt hänestä ei ollut piristämään ystäväänsä sillä hänen omakaan mielialansa ei äskeisen jälkeen ollut kovin korkealla vaikka ennen toimistoon menoa hän oli vielä nauranut huolettomasti Nunon tipahtaessa tikkailta hänen päälleen. Vasta pikkumiehen kysyessä menisivätkö he jo, Kagero havahtui omista murheistaa siihen, että Nuno tuijotteli jo kärsimättömästi käytävän suuntaan, joskin väärään suuntaan. Tai toki sitäkin kautta ulos pääsisi, sillä tunneleihin oli useita eri sisäänkäyntejä, mutta tuota reittiä matka olisi kuitenkin turhan pitkä.
"Joo, mennään", Kagero myöntyi ja lähti sitten johdattamaan Nunoa käytävä pitkin takaisin heidän aiemmin käyttämilleen tikkaille. Kiivettyään edeltä maan pinnalle, Kagero jäi odottamaan, että Nunokin pääsi ylös, ennen kuin sulki jälleen kannen heidän perässään ja käveli ulos kujalta, odottaen Nunon tulevan peräsään. Kuullessaan tämän kuitenkin haluavan ennemmin mennä keräämään jotain, Kagero tyytyi vain nyökkäämään, lähinnä osoittaakseen, että oli kuullut pikkumiehen sanat.

Nunon poistuttua omille teilleen Kagero itse jatkoi kuitenkin matkaansa pääkatua pitkin eteenpäin. Kävellessään yakuzan omistukseen siirtyneen rakennuksen ohi, hän muisti, että hänen olisi pitänyt lähettää jonkinlainen vastausviesti Akkilta saamaansa genjutsulla piilotettuun kirjeeseen, muttta käänsi sitten katseensa turhautuneena kohti Käärmeen silmää ja sen edustalla olevia ihmisiä. Hän kirjoittaisi oman kirjeensä myöhemmin, sillä Akuman vuoksi hän halusi sillä hetkellä lähinnä juoda itsensä niin humalaan, että tuskin edes tiedostaisi mitä ympärillä tapahtuisi siinä vaiheessa kun Akuma lähettäisi hakemaan häntä luokseen. Tämä suunnitelma mielessään, Kagero asteli Käärmeen silmän ovista sisään ja suuntasi suoraan baritiskille, jonka ääressä oli jo useita muitakin janoisia asiakkaita odottamassa juomiaan. Päästessään lopulta väkijoukon läpi tiskille odottamaan vuoroaan, Kagero oli huomaamattaan päätynyt vain muutaman asiakkaan päähän Mikistä. Ennen kuin kunoichi ehti kuitenkaan tilata mitään, tiskin takana häärivä vanha mies huomasi hänet ja siirtyikin oitis hänen luokseen.
"Talo tarjoaa sinulle tämän illan. Kuulin, että olet ollut melkoinen sotasankari" mies kumartui sanomaan Kagerolle vaimeasti. Kunoichi näytti hetken hämmentyneeltä ja vasta tajutessaan kunnolla mistä hyvästä tämä tarjous oikein tuli, kunoichi tajusi vilkaista hieman ympärilleen ja tiedosti, että vaikka suurin osa ihmisistä olikin keskittynyt juhlimaan omissa ryhmissään, silti yllättävän moni oli huomannut hänen saapumisensa ja silmäili häntä kiinnostunen näköisenä. Ilmeisesti hänellä tulisi olemaan vientiä tänään muidenkin kuin Akuman keskuudessa, eikä Kagero suoraan sanoen pistänyt tätä pahakseen. Juuri nyt hän oli valmis tekemään melkeinpä mitä tahansa, tehdäkseen illastaan edes vähän siedettävämmän, ennen kuin hänen olisi poistuttava herransa seuraan.
"Siinä tapauksessa otan sakea. Koko pullon", Kagero vastasi ja saikin pian sakepullon käteensä, niin että saattoi poistua tiskin äärestä ja antaa tilaa takanaan jonottaville maksaville asiakkaille.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6859Viesti Cross »

Tiskin äärellä seisova Miki oli juuri kerennyt saamaan huoneensa avaimen käteensä ja oli aikeissa suunnata sen suomaan rauhaan koko ajan täyttyvän juottolan hälinästä, kun hänen korviinsa sattui tarttumaan jostain hieman sivummalta kuuluvan tarjoilijan sanat, tämän ylistäessä jotain asiakasta tämän saavutuksista sodassa ja luvatessa tämän saavan juoda loppuillan talon laskuun. Uteliaana näkemään kuka tälläkertaa sai osakseen moisen sankarin kohtelun pientä katkeruutta edelleen tunteva tyttö käänsi hieman hupun peittämää päätään äänen suuntaan, haluten melkein huutaa ääneen tunnistaessaan kenelle tiskintakana juomia annosteleva mies puhui. Sen sijaan hän piti kuitenkin mölyt mahassaan ja tyytyi vain huokaamaan raskaasti, tietäen ettei jaksaisi enää toista kärhämää juhlatuulella olevan äänenmaalaisen kanssa tällähetkellä. Siksi tulenmaalainen pujahtikin mahdollisimman vähin äänin pois tiskiltä ja suuntasi kohti yläkertaan johtavia portaita, väistellen parhaansa mukaan tiskin luokse suurta sankaria ihmettelemään siirtyviä asiakkaita, joista osa tuintui alkavan olla jo melkoisessa tuiskeessa.
Kavutessaan portaita ylöspäin ja kuullessaan alakerrasta innostuneen metakan hurraahuutoineen Sarutobi kirosi mielessään huonoa tuuriaan, mikä oli saanut hänet tietysti suuntaamaan juuri siihen paikkaan missä ei olisi sillähetkellä halunnut olla. Hänellä ei ollut pienintäkään kiinnostusta alkaa juhlimaan äänenmaalaisten kanssa näiden saamaa voittoa, vaikka jonkun mielestä syytä varmasti olisikin ollut. Mutta aivan yhtä vähän häntä kiinnosti lähteä etsimään enää mitään muutakaan yösijaa, mikä saattaisi tässä tuppukylässä luultavasti tarkoittaa majoittumista samaan paikkaan Kogan kanssa, mikä tuntui sillähetkellä vielä huonommalta vaihtoehdolta. Joten ainoaksi vaihtoehdoksi taisi jäädä sulkeutua huoneeseen ja toivoa että seinät olisivat tarpeeksi paksut pitämään alhaalta kuuluvan möykän ulkona, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut kovinkaan todennäköiseltä, ainakaan sen perusteella mitä ääniä muista huoneista kantautui yläkerran käytävälle.

Huoneeseensa päästyään tulenmaalainen sai nopeasti todeta pelkonsa osuvan oikeaan, sillä ohuvista seinistä ei tuntunut olevan mitään muuta iloa kuin visuaalinen este, joiden tarkoitus oli antaa huoneiden asukeille edes hieman yksityisyyttä. Muuternkaan nuhjuisen näköinen huone niukkine kalustuksineen ei juurikaan saanut häntä haluamaan viettää aikaa siellä, saati luonut tunnetta siitä että sai vastinetta rahoilleen.
Vaimeasti kiroten kunoichi viskasi vähät kantamuksensa lattialle, jotka saivat pian peräänsä myös hänen taisteluliivinsä ja sen alla olleen paksun hupullisen kaavun. Sen jälkeen Miki ei enää tiennytkään mitä olisi tehnyt, sillä leveä pärisänky muhkuraisine patjoineen ja myllättyine lakanoineen ei suoraansanottuna tuntunut kutsuvan luokseen. Peseytyminen matkan päälle olisi varmaan ollut aivan hyvä idea, mutta huoneessa ei vaikuttanut olevan omaa suihkua, eikä tulenmaalaista kiinnostanut palata takaisin alas pyytämään vettä sitä tarkoitusta varten. Sen sijaan hän päätyi vain tuijottamaan itseään seinällä roikkuvan haljenneen peilin pinnasta, aivan kuin olisi odottanut sen kertovan mitä seuraavaksi. Kuvajainen pysyi kuitenkin aivan yhtä vaitonaisena kuin hänkin ja hiljalleen tytön katse kulkeutui kasvojensa toista puolta peittävälle siteelle, jonka nähdessään tyttö nyhtäisi sen välittömästi pois ja paljasti siteen kätkemät rupiset suuret haavat, joista jäisi varmasti näkyvät arvet. Se sai lopulta Sarutobin itsehillinnän pettämään ja turhautumisensa ääneen huutaen hän iski edessään olleen peilin palasiksi, ennen kuin vajosi lattialle istumaan päätään pidellen.
Henkeä haukkoen Miki pyrki taistelemaan sisällään myllertävää ahdistavaa tunnetta vastaan, kykenemättä estämään ensimmäisiä kyyneliä vierähtämään alas kostuneista silmistä. Hän oli ollut innoissaan kuullessaan heidän pääsevän mukaan tälle retkelle, uskoen voivansa lopultakin saada mahdollisuuden esitellä kykyjään ja saavuttaa jotain. Kaikki kuitenkin tuntui lähteneen menemään päin metsää heti alussa, kun vanhat kummitukset olivat palanneet ja alkaneet kalvaa sitä varmuutta, jota hän oli viimekuukaudet rakentanut. Eikä asiat olleet parantuneet siitä, vaan tuntuivat lopulta päättyneen tämänpäiväiseen täydelliseen mahalaskuun. Kaikki oli mennyt päin helvettiä, eikä käteen ollut jäänyt muuta kuin arvet kasvoissa, jotka tulisivat aina muistuttamaan tästä fiaskosta.
''Joko luovutat?'' Nyyhkyttävä Sarutobi kuuli yllättäin tutun äänen kysyvän mielerssään, muistaen hyvin kuinka äryttävältä oli tuntunut jokakerta kun Eisemi oli todennut nuin, vaikka oli yleensä ollut heidän harjotus otteluidensa jäljiltä vielä huonommassa hapessa kuin hän. ''Kukaan ei pakottanut sinua tähän, vaan valitsit tämän tien itse. Joten jos haluat luovuttaa pysy maassa. Jos et nouse ylös ja jatka niin kauvan että onnistut, sillä minä en kouluta luovuttajia.'' Kyyneliä silmistään pyyhkivä tyttö kuuli vuorostaan opettajansa sanovan, muistaen elävästi kuinka tämä oli seissyt kuin vuori hänen edessään kädet tynnyrimäiselle rinnalle ristittynä ja heiluttanut narunpäässä roikkunutta kulkustahärnäävästi. ''En ikinä luovuta...'' Hän sanoi, muistaen vastanneensa niin kummallakin kerralla nuista kerroista. ''Mitä ikinä se vaatiiki.'' Nenäänsä niistävä tulenmaalainen jatkoi ja pyyhki kasvonsa hihoihinsa, jääden tuijottamaan hetkenajaksi huoneen kattoa.
''Juma mä oon säälittävä...'' Hän mutisi hetken kuluttua käheällä äänellä ja käänsi katseensa lattialle aijemmin vikaamaansa reppuun. Vedettyään sen luokseen ja kaivettuaan jotain sen sisuksista Miki nousi päättäväisenä ylös ja asteli huoneen perällä olevan parvekkeen oven luokse, työntäen sen yhdellä nopealla liikkeellä sivuun ja heilautti itsensä rakennuksen katolle. Sen sijaan että käyttäisi aikana itsesääliin ja vollotukseen, mistä oli vasta aijemmin sättinyt Koga hän voisi käyttää ajan jotenkin hyödykseen.

Yllättäin lehtiä versoneen kelon vierelle siirtynyt Nuno ei ollut huomannut ylempänä oksilla istuvaa Koga alkaessaa tutkia outoa löytöään. Otsa rypyssä hän maisteli maata ja sammalia pystyyn kuolleen puun ympärillä, huomaamatta kuitenkaan mitään erikoista niissä, mikä olisi voinut selittää oudon ilmiön. Takkuista päätään raapien pikkumies kierteli rungon ympärillä ja yritti etsiä jotain muuta selitystä, huomaamatta kuitenkaan mitään erikoisia sieniä tai muuta tutkimisen arvoista. Hän oli juuri aikeissa lähteä kipuamaan ylemmäs runkoa pitkin tutkimaan lehtiä ja niitä versoneita oksia, kun kuuli yllättäin jonkun kutsuvan itseään.
''Huh? Kuka? Mitä? Häh?'' Kalpea pikkumies mutisi itsekseen pää villisti ympärinsä pyörien, hänen yrittäessä löytää äsken kuulemansa äänen lähde. Vasta kohottaessaan katseensa ylöspäin Ningyou huomasi paksun oksan haaran takaa kurkistavan tutun hahmon, nostaen samantien kätensä tervehdykseen. ''Olikko sieki ihmettelemäs tätä?'' Ryysyläinen vastasi kovaan ääneen kailottaen, minkä tämän kasvoilla oleva puinen naamio kuitenkin vaimensi tehokkaasti.Samalla hän osoitti edessään olevaa puuta, ajattelematta ollenkaan että tulenmaalainen saattaisi olla puun oudon henkiin hgeräämisen takana, siitäkin huolimatta että oli nähnyt aijemmin tämän kasvattavan puita aivan tyhjästä.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6860Viesti sumufani »

Nunon tutkiessa maata ja puun runkoa selvästi koittaessaan keksiä syitä puun äkilliselle uudelleen syntymiselle ja nopeamalle kuihtumiselle päätyen selvästi umpikujaan raapiessaan päätään.
Tapaus tavallaan huvitti Senjua ja vähän piristi hänen mieltään ja vielä enemmän kääpiö alkaessa katsella villisti ympärilleen etsien häntä, joka oli juuri tervehtinyt Nunoa.
Miehen kasvojen peittyessä hänen tekemäänsä puiseen naamioon hänen oli vaikea arvioida oliko mies oikeasti innoissaan hänen aikaan saamastaan vahingosta, mutta lujalla äänellä tuleva kysymys heitti epäillykset pois.
’’Ikävä tuottaa pettymys ystävä hyvä, mutta minä sain sen aikaan. En suinkaan parantanut jo kuollutta puuta vaan enemmänkin kasvatin uuden ulko kerroksen. Miinuksena tietenkin, että chakran syötön loputtua kerros kuolee nopeasti.’’
Nuorukainen päätti kertoa Nunolle syyn vaikka uskoi miehen nopeasti unohtavan tapauksen.
’’Joten mikä toi sinut tänne? Luulin että nauttisit voitosta muiden mukana?’’
Koga päätti kysyä ja tunsi oravan poikasen ottavan uutta asentoa taskussaan. Hiljaista naksuttavaa pitävä eläin selvästi nautti uudesta pesästään.

Hän istui paremmin oksalleen, että näki Nunon paremmin ja antoi jalkojensa roikkua vapaana kohti maata. Kelo hieman natisi hänen liikkuessaan, mutta menisi vielä kauan ennen kuin oksa antaisi periksi. Koga ei kyllä edelleenkään oikein halunnut jutella kenenkään kanssa, mutta kai nyt olisi parasta ja koittaa olla kohtelias eikä nyt aiheuttaa Mikille sanomaansa kitkaa.


Kogan luoma klooni sen sijaan jatkoi kävelyään pitkin poikin kylää vetäen huppua paremmin päähänsä. Ilta toi kaduille väkeä juhlimaan voittoa ja nuorukainen totesi itselleen, että oli parempi suunnata pois kylästä. Hänen oma seuransa kuullosti nyt erittäin hyvälle. Hänen olisi hankala väitellä itsensä kanssa, mutta voisi hyväksi käyttää aikaansa keräämään vaikka uusia yrttejä ja selvittää mitä mikäkin sai aikaan. Se olisi mieluista puuhastelua ja saisi ajatuksia muualle. Rakentavaan suuntaan peräti. Ja hänhän voisi muodostaa itselleen talon metsään tilapäiseksi tukikohdaksi kaukaksi Mikistä.
Klooni kuitenkin pysähtyi porteille hetken ajaksi katselemaan, minne hän olisi saattanut mennä ja valitsi juurikin oikean suunnan.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Pohjoinen osa”