Rokuden seikkailu osa 5,5: Nanan kehityksen alku

Orochimarun kuoleman jälkeen Otogakuren pohjoinen osa on päätynyt Akuman haltuun. Pohjoisessa sijaitsee yksi Orochimarun vanhoista tukikohdista ja Akuma alaisineen käyttää tätä tukikohtaa päämajanaan. Pohjoisen alueella on useita enemmän tai vähemmän raunioituneita kyliä, sekä riisinviljelyyn käytettyjä pieniä peltoalueita.
Avatar
Piisamirotta
Nibi
Nibi
Viestit: 742
Liittynyt: 09 Touko 2015, 18:22

Rokuden seikkailu osa 5,5: Nanan kehityksen alku

Viesti: # 6542Viesti Piisamirotta »

Nana oli järkyttynyt. Hän ei voinut ymmärtää miten hänen äitinsä oli pelastanut Rokuden. Miksi nainen suojeli raiskaajansa? Aivopesu? Manipulointi? Nanan trauma oli ristiriita hänen mielessään, valheet olivat muodostaneet totuuden, valheellisen totuuden. Nyt kun oikea totuus nosti päätään, ristiriita muodostui ja kävi koko ajan kestämättömämmäksi. Nana kulki pitkin käytäviä itkettyään jonkin aikaa. Hän koitti etsiä isäänsä törmäten vähän väliä hämähäkki klaanilaisiin. Häntä kuviteltiin yhdeksi pesän jäsenistä, eivähän kaikki tunteneet kaikkia. Lisäksi Nana käytti klaaninsa tekniikoita, joka oli ikään kuin merkki klaanilaisuudesta. Ne, joilla ei ollut juurikaan klaanin tekniikoita, olivat pettureita. Nana kuuli kaikenlaista, mutta ne jäivät vain hänen alitajuntaansa. Koko kulkunsa ajan Nana mietti vastausta kysymykseen miksi. Hän ei löytänyt mitään järkevää ratkaisua. Ainoa tapa oli kysyä äidiltä itseltään. Viha alkoi ottaa valtaa surun sijaan, mutta Nana ei aikonut hyökätä, ainakaan heti. Hän poisti jousensa ja antoi chakransa palautua, vaikka se tapahtui hitaasti. Meni melko kauan, kunnes tyttö saapui oikeaan paikkaan. Hän näki äitinsä siteissä ja isänsä tämän vierellä. Ennen kuin Rokude huomasi tyttärensä, tämän kasvoilla oli rakkautta täynnä oleva ilme. Samanlainen ilme oli Ahanan kasvoilla. Nanan halu esittää kysymyksensä kasvoi kasvamistaan. Hän astui esiin ja välittömästi Rokude liikkui Ahanan eteen suojellakseen naista omalla kehollaan, vaikka Ahana ei ikinä ollut Nanan haluttu uhri. Kyseessä oli miesmäinen vaisto suojella naista, asia joka oli luonnollinen. Nana luuli, että asia oli ohjelmoitu miehiin yhteiskunnan kautta, mutta hän ei tuntenut maailmaa tarpeeksi. Älykkyyttä tältä löytyi, viisautta olemattomasti. Kyyneleet valuivat lievästi, hiljaa tytön naamalla. Sitten hän kysyi katsoen äitiinsä, joka pakotti itsensä kurkistamaan Rokuden suuren kehon takaa: ”Äiti, miksi suojelet tätä raiskaajaa?” Kysymys oli yksinkertainen, mutta tehokas, sillä Rokude muisti sillä hetkellä tyttärensä sanat juuri ennen kuin nuoli lensi ja lävisti Ahanan. Ahanan ilme vaihtui vakavaksi ja hän hieman työnsi Rokuden pois ja katsoi tytärtään silmiin.


”Se on minun ja isäsi välinen asia. En tiedä mitä valheita sinulle on kerrottu, mutta isäsi ei ikinä raiskannut minua, ei omasta tahdostaan. On olemassa sellainen termi kuin olosuhteet. Maailma ei ole niin mustavalkoinen, kuin sinä luulet. Sen sijaan, että olisit tullut puhumaan minulle, kuuntelemaan minua, oletit minun olevan aivopesty tai jotain muuta. Mieti itse miksi. Näe vähän maailmaa, opi, kehity ja aikuistu!”, lopussa Ahana huusi, vaikka se sattui hänen kehoonsa. Ahanan viha oli suurempi kuin Rokuden. Rokude oli vain varuillaan, toisin kuin nainen, joka juuri hetki sitten oli tunnustanut rakastavansa tätä. Ennen kuin Rokude ehti sanoa mitään Ahana jatkoi: ”Sanon, että sinä olet isäsi hallitsemattomuuden tulos, Sunachi on MINUN” Sabaku painotti viimeistä sanaansa voimakkaasti. Hän ei aikonut kertoa, että hän oli omalla tavallaan eräänä päivänä raiskannut Rokuden. Tuona iltana Ahana oli todella himokkaalla tuulella ja laittoi Nanan nukkumaan aikaisemmin. Hän pakotti Rokuden makuuhuoneeseen ja käski harrastaa rajua seksiä, sitoa ja laueta naisen sisään. Tämän kaiken hän oli tehnyt uhkaamalla miestä paljastuksella. Rokuden oli sinä iltana ollut vaikea saada elintään ylös, mutta hän käytti kolmatta porttia ja sai sinä yönä ensimmäistä kertaa Ahanan laukeamaan. Se yö oli Ahanan taivas, mutta Rokudelle masentava. Nyt kun Sabaku todella ymmärsi mitä oli tehnyt, hän halusi korvata Rokudelle oman hirviömäisyytensä. Hän meni hieman yli tämän ajatuksen kanssa ymmärtämättä Nanan näkökulmaa. Ikään kuin kaikki olisivat vain toimineet kuin Ahana ymmärsi/halusi. Nana ei osannut reagoida tähän paljastukseen, joka olisi saanut Rokuden punastumaan hieman, jos tämän mieli ei olisi ollut nyt hänen mieleensä palaavissa Nanan sanoissa. Rokude ei antanut Ahanan puhua enempää, vaan sanoi: ”Kaikki mitä luulet on väärinkäsitystä. En tiedä mistä olet tietosi saanut, mutta en ollut oma itseni silloin, kun me teimme sinut. Minut oli huumattu. Huume nosti sukupuoliviettiäni niin paljon, että en nähnyt äitiäsi naisena, pelkkänä kohteena. Sellainen primitiivinen osa on meissä kaikissa. Huumeet voivat tuoda esiin monenlaisia asioita. Ne lisäävät yhden asian vaikutusta normaalista poikkeaviin mittoihin. Vaikka se olin minä, joka teki kamalan teon, se oli huume, joka sai minut sen tekemään. Huume, jota en itse ottanut, vaan se laitettiin minuun. Enkä vieläkään näiden vuosien jälkeen ole saanut todellista kostoa siitä.” Miehen sanat olisivat menneet täysin ohi Nanan tajunnan, jos ne olisi sanottu ennen Ahanan uhrausta. Nyt ne kuitenkin iskivät Nanaan paremmin kuin hänen äitinsä sanat. Hän edelleen kuitenkin epäili asiaa. Hän ei voinut täysin antaa isälleen anteeksi tai ymmärtää äitiään, mutta jokin oli muuttunut. Kostonhalu oli täysin poissa. Hänen oli lähennyttävä äitinsä kanssa, mutta se olisi vaikeaa, sillä Ahanan seuraavat sanat iskivät kuin salama kirkkaalta taivaalta: ”Älä tule enää kotiin. Karkoitan sinut kodistani. Et ole enää tyttäreni. Älä enää ikinä lähesty perhettäni!” Sabaku oli käyttänyt tähän liikaa energiaansa ja menetti tajuntansa sen jälkeen.


Rokude peitteli Ahanan ja suuntasi sitten rauhallisesti tyttärensä luo. Hän nosti päänsä ja katsoi selvästi lyhyempää tytärtään silmiin. ”En jaa äitisi näkökulmaa, mutta hänen sanansa ovat viisaat. En suosittele sinulle Sunaan paluuta, ainakaan pitkään aikaan. Sen sijaan opi sitä mikä olet. Olet selvästi lahjakkaampi klaani tekniikoissa kuin minä. Sanoisin myös, että olet taitava salamurhaaja. Luo elantosi sillä. Minulla ei ole sinulle enää mitään opetettavaa, jota et voisi oppia klaanisi keskuudessa. Lisäksi vanhempi ei ole hyvä opettaja, sillä vanhemmalla on aina oma näkökulmansa asioihin. Vanhempi aina antaa helpommin pisteitä kuin ulkopuolinen opettaja. Aion hoidella ennen lähtöämme kuninkaan. Voit jäädä sen jälkeen tänne. Voit opetella klaanimme tekniikoita lisää täällä. Uusi elämä. Lisäksi äitisi on tyytyväinen. Hän on nyt vihainen, mutta leppyy ennenpitkää”, Rokude sanoi. Nana kuunteli toista vakavana. Hänen primitiivinen itsensä, alitajunta, halusi halata isäänsä, mutta järki ja hänen perheelleen tyypillinen lievä stoalaisuus esti häntä tekemästä sitä. Myös lievä häpeä. Tästä hetkestä eteenpäin, ehkä jo aiemmin Nana ei enää kutsunut Rokudea isäkseen. Hän ei voinut. Syyt olivat monimuotoiset, mutta sana ei vain enää sopinut hänen suuhunsa. Liian monimutkainen maailma muokkasi tytön ajatuksia. Vaikka Rokude oli hänen isänsä kaikilla tavoilla, hän hylkäsi sen termin, kunnes se tuntui hänelle omalta, ja se vei aikaa. ”Onko se, mitä äitini sanoo totta?”, tyttö kysyi ja katsoi nyt puolestaan isäänsä silmiin. ”On. Se saattaa olla kiusallista, mutta on parempi elää vanhemmilta saadun totuuden kanssa kuin omilla oletuksilla. Jos vanhemmat vaikenevat tai kertovat valheita, se on heidän vikansa. He ovat silloin syyllisiä väärinkäsityksiin. Tässä tapauksessa se, että puhumisen sijaan tartut jouseen kertoo miten suhtaudut asiaan. Tämä on suuri ongelma ninjamaailmassa. Ninjat tappavat elämänsä aikana vähintään muutaman täysin syyttömän ihmisen, koska he eivät ota selvää, vain toteuttavat käskyjään. Äitisi on oikeassa, että sinun on kasvettava aikuiseksi ja mielestäni se onnistuu parhaiten täällä. Ei ennen kuin korruptoitunut valekuningas on hoidettu, mutta sen jälkeen”, selitti Rokude tyttärelleen.


”Hyvä on. Milloin aiotte hoidella kuninkaan?”, kysyi Nana isältään. ”En tiedä. Äitisi on pakko parantua ennen sitä. Lisäksi minun on pakko saada chakrani takaisin, porttien käyttäminen ja äitisi hengissä pitäminen on vienyt chakraani liikaa. Vähintään päiviä menee ennen kuin voimme tehdä mitään. Onneksi puolellamme on eräs klaanin jäsen”, sanoi Rokude ja nyt Nanan muisti naisen. ”Kuka se on?”, hän kysyi, sillä hän oli luullut naisen olevan Rokuden seksi/rikoskumppani. ”En tiedä. Väitän, että hän haluaa auttaa meitä. Hänen ansiostaan Ahana on elossa. Hän haki tarvittavat yrtit. Nyt hän johtaa klaanimme jäseniä harhaan. Etkö ihmettele miksi emme ole saaneet vielä vieraita?”, vastasi tummaihoinen mies. Nana häpesi. Hän uskoi isänsä sanoja lähinnä äitinsä reaktion vuoksi, mutta hän alkoi ymmärtää isänsä roolia tässä kaikessa. ”Minun on parasta harjoitella”, Nana sanoi. Rokude olisi muuten kieltänyt tytärtään osallistumasta, mutta toisen salamurhakyvyt olivat vaikuttaneet Rokuden siitä, että hänen tyttärensä ei ollut vaarassa. ”Harjoittele, kehity ja parane. Ehkä jonain päivänä äitisi ymmärtää näkökulmasi ja peruu päätöksensä. Voin puhua hänelle, mutta en aio asettua häntä vastaan”, Rokude sanoi paljastaen kuinka kiltti hän oli. Ahana oli saanut itselleen yhden kilteimmistä maskuliinisista miehistä maailmassa, miehen joka oli hänet raiskannut. Maailma oli kuitenkin kuin ihmiskeho: monimutkainen ja moniulotteinen. Tämä oli erilaisille ihmisille kestämätöntä ja monissa asioissa se oli myös Rokudelle ja Ahanalle sitä, mutta Nanan oli ymmärrettävä vain tämä yksi asia, ei niitä miljoonia, joita maailma oli täynnä. ”Lähettäkää minulle sitten suunnitelmanne”, sanoi Nana ja lähti jättäen Rokuden hoitamaan nukkuvaa Ahanaa.


Nyt oli harjoiteltava. Nana oli mahtava klaani tekniikoissaan, mutta hänen salamurhakykynsä olivat melko heikkoja. Harjoittelusta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä hänen ristiriitaiset tunteensa tulivat edelle. Jos henkilö menetti niin sanotun mojonsa, hänen oli äärimmäisen vaikea toipua siitä ja saada se takaisin. Tähän tarvittiin apua. Nana ei täten käyttänyt sekuntiakaan harjoitteluun, vaan asioiden miettimiseen. Hän oli saanut äidiltään ja isältään arvokasta tietoa. ”Monimutkaisuus. Miksi maailma ei voi olla vain niin yksikertainen: on hyvä ja paha, se siitä?”, tyttö kysyi retorisesti pinnalle päästyään. Hän käveli metsässä. ”Koska on ulottuvuuksia. Maailmoja maailmojen sisällä, jos haluat niin nähdä”, vastasi pojan ääni. Nana kääntyi valmistautuen taisteluun, mutta poika näytti vaarattomalta pudottautuessaan oksalta. ”Tiedätkö kuinka monimutkaiseksi maailma käy, kun voi lukea ajatuksia?”, poika kysyi ja hän sai kysymyksellään Nanan jostain syystä pitämään päästään kiinni. Se näytti typerältä. ”Miten noin nuori voi ajatella maailman olevan epäyksinkertainen?”, kysyi Nana ihmetellen. ”Helposti. Olen koko ikäni lukenut ajatuksia. Kun olen saanut tietää, että joku on hullu, hänen logiikkansa on myös avautunut minulle. Täten näen maailman paljon harmaampana kuin suurin osa ihmisistä. On kiehtovaa huomata miten ihmiset erottavat moraalin itselleen ja muulle maailmalle. Itselleen he uskottelevat kaikenlaista, mutta muulle maailmalle se on paljon vaikeampaa. Pettäminen on yksi hauskimmista. Monet uskottelevat helposti itselleen, että pettäminen on oikein, mutta muille se vaatii esimerkkejä, selittämistä ja paljon muuta. Silti se näyttää toimivan”, poika selitti. Nana kuunteli tätä ja ihmetteli miten pojan sanat tuntuivat vuosia viisaammilta kuin poika itse oli. ”Sinä haluat salamurhaajaksi vai mitä?”, poika kysyi tietäen vastauksen. Osasihan hän lukea mieliä. ”Niin. Luit sen varmaan mielestäni”, Nana vastasi kyllästyneesti. ”No joo, mutta näkeehän sen sinusta kaikin tavoin”, poika vastasi ja tuli lähemmäs. Hän aikoi lähestyä nuorta naista, joka alkoi kiehtoa häntä. Nana ei ollut seksuaalinen, eikä tyhjäpää, joita poika oli kohdannut elämässään. Nana näki maailman erikoisella tavalla, joka kiehtoi poikaa. Tämän naama lähestyi Nanan naamaa ja sai tytön ehkä ensimmäistä kertaa elämässään punastumaan. ”Mitä jos opettaisin sinua?”, poika kysyi ja hänen erikoinen persoonansa nosti Nanan mieltä. Hän oli kohdannut jotain ainutlaatuista. Siitä hetkestä eteenpäin kaksikko harjoitteli hitaasti, mutta varmasti. He tutustuivat toisiinsa hitaasti, mutta varmasti.


”Luuletko, että äitisi haluaa olla vihainen sinulle?”, poika kysyi eräänä iltana. ”En, mutta luulen hänen olevan vihainen, koska minä olen ollut ajattelematon”, vastasi Nana, joka antoi täydellisen tilaisuuden trollimaiselle ystävälleen vastata: ”Sitä todella olet, osaan lukea ajatuksesi”, hän vastasi leikkimielisesti ja sai Nanan suutelemaan itseään. Nana ei ikinä ollut kokenut tällaista yhteyttä. ”Sinä olet hauska”, Nana sanoi. Hän haki täysin itsestään poikkeavaa ihmistä. Tämä oli osoitus siitä kuinka erilaiset ihmiset täydensivät toisiaan. Kiltillä tytöllä oli paha poika ja toisinpäin. Toki maailma ei toiminut ihan niin, mutta se oli mahdollista. ”Sinun mielesi on puolestaan ihanan kiehtova”, poika sanoi ja he suutelivat taas. Nana alkoi ymmärtää äitiään, vähän. ”Mites on, oletko valmis avustamaas äitiäs ja isääs?”, poika kysyi eräänä päivänä, kun hän oli opettanut tytölle kaiken perusasian minkä halusi opettaa. ”Olen. Mutta perheeni luokse en aio palata”, vastasi Nana. ”Niin ajattelinkin. Noh. Onnea matkaan. Tappakaa isäni, se kusipää ei ansaitse mitään muuta kuin hitaan ja tuskallisen kuoleman”, sanoi poika ja katosi. Nana jäi tuijottamaan tyhjyyttä. Hän ihmetteli toisen paljastusta. Tämä mies oli pojan isä? Paljon mielikuvia tulvi Nanan mieleen. Oliko poika kostoretkellä samaan tapaan kuin Nana oli ollut? Toisaalta Rokude oli sanonut, että kuningas oli tapettava, joten muitakaan mahdollisuuksia ei ollut. Epäilevä Nana lähti kohti vanhempiensa kohtaa. Hän halusi keskustella strategiasta.


Nana pääsi paikalle ja parantunut Ahana mulkaisi vain tytärtään, mutta Rokude puhui: ”Me hoitelemme hänen hämähäkkinsä, jotka suojelevat häntä. Sinun tehtäväsi on tappaa mies itse.” Sitten se tapahtui: Nana kritisoi isäänsä. ”Mitä hän on tehnyt ansaitakseen kuoleman?” Nana oli kuin ärsyttävä teini, joka oli saanut juuri tietää jotain ylimääräistä, joka otti vallan. Ikään kuin hänellä ei olisi ollut viisautta ymmärtää asiaa. ”Kyseenalaistat isääsi?!”, Ahana huusi ja Rokude ryntäsi hiljentämään äkkipikaista naista. ”Nana. Tämä kuningas on ottanut klaanin hallintaansa hallitsemalla kahden hämäkäkin mieliä. Nämä hämäkäkit suojelevat häntä. Tämän vuoksi häntä on äärimmäisen vaikea tappaa. Siksi tarvitsemme kolme: minä hoidan toisen, äitisi toisen ja sinä oikean kuninkaan. Ymmärrätkö? Me tarvitsemme sinun voimaasi. Kun kuningas on kuollut, klaania hallitsee toinen, joku joka päästää sinut sisään oppimaan klaanitekniikoita”, selitti Rokude. Tämä lähestymistapa oli parempi kuin Ahanan ja Nana ymmärsi sen. ”Hyvä on. Tehdään tämä. Minulla on uusia temppuja hihassani”, Nana sanoi ja valmistautui. Kuninkaan kohtalo oli vain hetkien päässä. Häntä vastaan tulisi kolme voimakasta ninjaa ja salassa Rokuden tapaama nainen järjesti kapinaa, joten puolustusta ei ollut. Kuninkaan tai kuningattaren ongelma oli oman asemansa puolustaminen. Monarkiat kaatuivat moiseen traditioon. Seuraavaksi klaanin hallitsijaksi tulisi se, joka osoittaisi voimansa ja viisautensa. Tähän oli varauduttu. Nana odotti valmiina toimimaan. Kuningas tulisi kuolemaan.
Shimo Kare
Hp: 45
Ch: 120
Nopeus: 7
Hebira
Hp: 50
Ch: 160
Nopeus: 9
Maname
Hp: 24
Ch: 40
Nopeus: 3
Kuva

Palaa sivulle “Pohjoinen osa”