Samoojan jäljillä (rope)

Susanin perustama GSG-järjestö keskittyy nukkejen, aseiden ja myrkkyjen valmistukseen ja opetukseen. Alue sijaitsee päinvastaisessa suunnassa Sunan pääsisäänkäynnistä ja koostuu monista pajoista ja opetustiloista. GSG:stä voi myös hankkia itse aseita/myrkkyjä.
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5723Viesti Cross »

Kuullessaan yleensä omapäisen ystävänsä antavan yllättävänkin helposti periksi laski huoneen kuluneen näköiseen kattoon kohottanut Akki katseensa alas ja katsoi tämän suntaan hieman kulmiaan kohottaen, kereten näkemään pienen vilahduksen tämän kasvoilla olleesta ilmeestä. Hän ei ehkä kyennyt lukemaan ihmisten tunteita näiden chakrasta, mutta kykeni silti melkein samaan muita keinoja käyttäen. Eleet ja ilmeet kykenivät kertomaan aivan yhtäpaljon niille jotka osasivat tulkita niitä, minkä illuusioita aseenaan käyttänyt mies oli oppinut jo nuorena. Tosin jonkun niinkin tutun henkilön kuin Jinain kohdalla tuo taito oli kuitenkin täysin turha, sillä tätä hän uskoi kykenevänsä lukemaan kuin avointa kirjaa ilmankin.
Ovella seisova Sanada oli kuitenkin kiitollinen että Jinai vastusti omaa haluaan saada vastauksia ja tuntui tyytyvän saamaansa vastaukseen ainakin toistaiseksi, vaikka tulisikin varmasti yrittämään jatkaa aiheesta myöhemmin. ''Kyse ei ole siitä että en välttämättä haluaisi puhua siitä, nyt vaan ei tunnu olevan oikea hetki siihen, jos ymmärrät mitä tarkoitan.'' Hän päätyi vastaamaan pahoittelevalta kuulostaen, haluten tuoda esiin suurimman syyn siihen miksi halunnut alkaa käymään keskustelua tästä aiheesta juuri nyt. Samalla miekkamies kuitenkin myös mietti haluaisiko ylipäätään käydä sitä varsinkaan Tingan kanssa, varsinkaan viime yön tapahtumien jälkeen. Toisaalta taas vaihto ehtoja ei tainnut juurikaan olla enää jäljellä, mihin pää syy oli hänen ystävissään viimeisen vuoden aikana käymä laaja kato. Senpä takia nuorukainen toivoikin että he saisivat pidettyä välinsä kunnossa kaikesta huolimatta ja asiat palaamaan niin normaaleiksi kuin niitten nyt saattoikaan olettaa olevan.

Heti huomatessaan Tingan kulmien alkavan painua yhteen ja tämän kasvojen alkavan punoittaa Akki tiesi valinneensa sanansa väärin, siitäkin huolimatta että oli mielestään pitänyt äänensävynsä mahdollisimman neutraalin sävyisenä. Samalla hän kuitenkin tunsi olonsa helpottuneeksi, sillä huomasi naisen reagoivan juuri sillätavalla kun olikin toivonut. Se sai pienen hymyn kohoamaan piippuaan sormissaan pyörittävän miehen kasvoille, hänen ottaessa alkavan ryöpytyksen vastaan tyynen rauhallisesti. Kysymykseen tuleva vastaus oli myöskin juuri sen kaltainen kuin hän oli saattanut parhaimmillaankin toivoa, sen kumotessa mielessä käyneen ajatuksen nopeasti. Hän ei ehkä ollut aivan samaa mieltä jokaisesta asiasta jonka kuuli, mutta tapa jolla ne sanoi teki selväksi sen että ainakin kunoichi itse uskoi siihen mitä sanoi.
''Myönnän että olisin voinut valita sanani paremmin, tarkoitukseni ei todellakaan ollut yrittää vierittää vastuuta viimeöisestä sinulle. Mutta äskeisen selityksesi jälkeen tuon kysyminen tuntui kuitenkin aivan aiheelliselta.'' Rinnalleen ristimiään käsiään lukuunottamatta muut kätensä ylös nostava Sanada vastasi antaen äänessään kuulua selvästi että oli pahoillaan, mikäli oli onnistunut loukkaamaan sohvalla istuvaa ystäväänsä harkitsemattomilla sanavalinnoillaan. Samalla aijemmin hänen kasvoilleen noussut pieni hymynpoikanen pysyi kuitenkin paikallaan, siitäkin huolimatta että se ei varmastikkaan sopinut anteeksipyytävälle henkilölle.
''Huolimatta siitä että ehkä joskus toivoin meidän voivan olla enemmänkin kuin ystäviä, en kuitenkaan enää osaa kuvitella sinua minään muuna kuin ystävänäni viimeöisestä huolimatta ja varmaan siksi juuri halusin kuulla myös sinun sanovan ääneen ettei se merkinnyt myöskään mitään sen enempää sinullekkaan, kuin hetken irtiottoa kaikesta tapahtuneesta.'' Kätensä alas laskeva miekkamies jatkoi, voiden vain toivoa ystävänsä ymmärrystä osakseen. Se mitä hän oli joskus tuntenut punapäätä kohtaan tuntui kadonneen nyt, eikä varmasti ikinä tulisi palaamaan takaisin. Samalla se oli pyyhkinyt pois viimeisenkin epäilyksen mikä miehellä oli joskus ollut siitä että Kagero olisi ollut vain korvike saavuttamattomaksi kokemansa Tingan sijasta. Toisin kuin äänenmaalainen nainen ei punapää saanut hänessä samanlaista sisäistä myllerrystä aikaan, vaikka nämä vaikuttivatkin monilta eniten Sanadaan vetoavilta luonteenpiirteiltään hyvin samankaltaisilta.

Huolimatta iitä kuinka kovasti yritti Akki ei tuntunut saavan millään mieleesä tarkkaa muistoa Tingan pyynnöstä huolimatta, muistaen vain sekavia välähdyksiä ja utuisia kuvia. Edes tämän muistuttaessa häntä siitä miten kaikki oli alkanut luisua sivuraiteille, ei muistot tahtoneet alkaa tarkentua. Naisen kuvailema tilanne tuntui kyllä tutulta aina tämän tekemään ehdotukseen asti, kun taas hänen oma vastauksensa tuntui jotenkin häviävän. Sanat tuntuivat kyllä jollain tapaa tutuilta, mutta ne eivät kuitenkaan tuntuneet joltain mitä nuorukainen olisi itse käyttänyt tuossa tilanteessa.
''Taisin todella sanoa jotain tuonkaltaista, mutta en kyllä muista yrittäneeni matkia ketään... Tosin tuo kaikki kyllä kuulostaa joltain mitä hän olisikin voinut sanoa siinä tilanteessa.'' Ohimoaan hierova Sanada vastasi otsarypyssä, tuntien kaiken ajattelun alkavan hiljalleen saavan aikaan jyskyttävän päänsäryn. Hetken aikaa hän jopa alkoi harkita ottavansa saamiaan särkylääkkeitä, mutta päätti kuitenkin nopeasti luopuoa ajatuksesta, haluamatta enää lisää tokkuraisia muistoja päähänsä.
''Mutta jos todella olet varma että matkin häntä niin uskon sen...'' Päätään pudistava nuorukainen sanoi hieman nolostuneen kuuloisena, päättäen uskoa ystävänsä sanaa. Pääosa siitä mitä tämä sanoi tuntui kuitenkin menevän kutakuinkin niin kuin niissä muistoissa joita hän onnistui saamaan mieleensä, vaikkei siitä huolimatta kyennyt muistamaan mitään tämän mainitsemasta tavasta matkia Onimarua. ''En siitä huolimatta tiedä miksi olisin tehnyt niin.'' Hän lisäsi turhautuneen oloisena, yrittäen samalla miettiä kuinka paljon Jinain esittämistä syytöksistä saattoi todella pitää paikkansa ja kuinka paljon tämä itse vain heitti sekaan päästäkseen tasaamaan tilit hänen hetken aijemmin esittämän kysymyksen jäljiltä.
Hetken aikaa Akkin teki jopa mieli iskeä takaisin ja huomauttaa että huomaamastaan oudosta käytöksestä huolimatta Tinga oli päättänyt antaa asioiden vain edetä, sen sijaan että olisi lopettanut ja kysynyt mistä oikein oli kysymys. Vaikutti miltei siltä että tämä oli jatkanut juuri tuon esityksen takia, mikä varmaan oli tilanteen saanut tuntumaan siltä että tämä olisi viettänyt aikaansa jonkun muun kuin ystävänsä kanssa. Se ajatus oli kuitenkin jotain mitä ei varmastikkaan kannattanut jatkaa yhtään pidemmälle, saati sitten edes ottaa puheeksi. Tilanne oli jo muutenkin tarpeeksi outo ja väite siitä että kunoichi oli syttynyt juuri mahdollisuudesta saada toteuttaa jonkin fantasiansa miekkamiehen isästä tämän itsensä avulla olisi varmasti taannut täydellisen katastrofaalisen lopun sille, sekä heidän välillään olevalle ystävyydelle.
''Tai ehkäpä olen enemmän isäni poika sittenkin kuin olen tähän mennessä edes osannut arvata, mutta älä yritä väittää että olisin ohjaillut päätöksiäsi. Olisit koska vain voinut lopettaa, jos vain olisit halunnut.'' Hieman ärtyneeltä vuorostaan syytöksistä kuulostava Akki vastasi, katsoen punaiset silmät kapeina viiruina punahiuksista kunoichia. Hän ei ehkä muistanut kaikkea aivan täysin, mutta sen verran kuitenkin että tämä itse oli päättänyt kerta toisensa jälkeen ottaa askeleen aina vain pidemmälle. Se oli kyllä totta että miekkamies oli kerta toisensa näyttänyt reitin vielä pidemmälle, mutta tarjonnut myös mielestään samalla ulospääsyä, minkä takia syytökset tuntuivatkin kohtuuttomilta.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5724Viesti Southpaw »

Akkin lisätessä, että tämä ei hänen mielestään ollut paras hetki miekkamiehen muiden huolenaiheiden läpikäymiseen, Tinga tyytyi vain nyökkäämään lyhyesti. Hän ei aikonut painostaa ystäväänsä kertomaan, jos tämä ei sitä itse toivonut.
"Ymmärrän kyllä. Ja kuten sanoin, olen valmis kuuntelemaan jos haluat palata asiaan joskus toisella kertaa. Mikään pakko ei ole", Tinga vakuutti. Ehkä Akki oli oikeassa, sillä asioiden mentyä tällä tavalla, voisi tämäkin keskustelu mennä vain oudoksi, mikäli hän nyt yrittäisi tarjota ystävälleen jonkinlaista rohkaisua tai neuvoja.

Keskustelun kuitenkin palatessa heidän viettämäänsä yöhön, Tinga kuunteli hiljaisena Akkin pahoittelevan sanavalintojaan, mutta huomautti sitten, että oli katsonut hänen selityksensä vuoksi kysymyksen olevan aiheellinen. Hän oli toki hetki sitten itsekin tullut ajatelleeksi, että hänenkään sanavalintansa ei ollut parhaasta päästä ja sen vuoksi olisi luultavasti parasta vain antaa tuo syytös anteeksi. Samalla kunoichin mielessä pyöri kuitenkin edelleen ajatus siitä, kuinka paljon tai vähän Akki lopujen lopuksi luotti häneen. Jos miekkamies oli hetken todella ehtinyt ajatella, että hän olisi ohjaillut tapahtumia tarkoituksella, niin voisiko hänkään luottaa enää ystäväänsä ihan yhtä ehdottomasti kuin tähän asti? Ja jos ei voisi, niin olisiko hänen turvallista puhua ylipäätään yhtään mistään henkilökohtaisista asioita? Tai kertoa tälle myöhemmin tietoja siitä miten Hebissä oli heidän pakonsa jälkeen sujunut, sillä ennemmin tai myöhemmin Inochi varmasti keksisi muiden komentajien kanssa tavan pitää häneen yhteyttä isän huomaamatta, jotta he voisivat kaikesta tapahtuneesta huolimatta jatkaa kapinaliikkeen kasaamista kylässä.
"Ehkä isä ja Rikimaru olivat sittenkin oikeassa Akkista...", ajatus ehti käydä Tingan päässä, ennen kuin kunoichi kuitenkin pyrki hätistämään sen päästään. Nyt hän oli vain typerä, sillä hänhän oli aloittanut koko kapinan nimenomaan, jotta Akki ja kaikki muutkin vääryyttä kärsineet voisivat halutessaan palata kylään ja elää siellä vapaammin. Vaikka Tinga kuinka yritti perustella äskeisen ajatuksen typeryyttä itselleen, se ei kuitenkaan muuttaisi miksikään sitä, että Akkin äskeinen syytös oli saanut aikaan särön Tingankin luottamukseen ja tämä tulisi olemaan jatkossa varovaisempi sen suhteen mistä olisi valmis Akkin kanssa puhumaan ja myös mitä ajattelisi silloin kun olisi pakko luottaa Akkin käyttämään telepatiagenjutsuun.
"Hyvä on... saat tuon syytöksen anteeksi", Tinga myöntyi ja joutui miettimään muutaman sekunnin miten jatkaisi.
"Kerro kuitenkin yksi asia. Jos sinulla todella on ollut joskus jotain tunteita minua kohtaan, niin miksi et sanonut mitään? Jotenkin olisin kuvitellut sinun olevan viimeinen henkilö, joka alkisi arkailla ja pitäisi tuollaisen asian vain omana tietonaan", Tinga kysyi, haluten kuulla ystävänsä vastauksen. Tämä voisi toki sanoa jotain ympäripyöreää siitä, että hän oli ollut yhdessä Koutein kanssa, mutta mielikuva joka eilen oli vuotanut hänen mieleensä lääkärikäynnin aikana, todisti varmaksi sen, että ihastuminen oli tapahtunut jo kauan ennen kuin hän oli tavannut Koutein ensimmäistä kertaa.

Akkin kertoessa muistavansa jotain, mutta ei siltikään muistanut matkineensa ketään ainakaan tietoisesti, Tinga ei tiennyt mitä ajatella. Miekkamiehen reaktio hänen kertomaansa sai kunoichin epäilemään hetken oliko sittenkin voinut kuvitella koko jutun, kun kummankin muistot tilanteesta tuntuivat olevan erilaiset. Kunoichi hylkäsi kuitenkin ajatuksen nopeasti. Hän oli varma siitä mitä oli kuullut ja aistinut, mutta mitään selitystä Akkin muistikuvien puuttumiselle ei kuitenkaan tuntunut olevan. Ystävänsä huomauttaessa kuitenkin hänen vastasyytöksestään ja muistuttaessa, että hän olisi milloin tahansa voinut lopettaa niin halutessaan, Tinga joutui myöntämään Akkin olevan oikeassa, mutta miehen sanat pätivät myös tähän itseensä, minkä Tinga päättikin tuoda oitis esille.
"Niin olisit sinäkin. En tiedä miksi et muista kaikkea, mutta tunnuit koko ajan kuitenkin ymmärtävän mitä olet tekemässä, joten minulla ei ollut mitään syytä olettaa, että et oikeasti haluaisikaan sitä. Et tuntunut edes välittävän suhteestasi Kageron kanssa kun koetin kysymällä saada sinut järkiisi", Tinga vastasi Akkin sanoihin ärtyneenä.
"Ja mitä itse olisit tehnyt jos osamme ollisivat olleet toisin päin? Jos minä olisin antanut ymmärtää, ettei meneillään oleva suhde haittaa ja sinä taas olisit ollut vapaa mihin vain? Yritätkö tosiaan väittää, että olisit itse kieltäytynyt, etenkin jos edellisestä kerrasta on aikaa...", Tinga lisäsi. Hän ei ollut varma olisiko todella halunnut paljastaa Akkille kuinka usein tai harvoin ylipäätään oli jonkun kanssa, mutta jos he aikoivat selvittää välilleen aiheuttamansa sotkun, oli luultavasti pakko. Vaikka aiemman syytöksen jälkeen Tinga tajusi osittain pelkäävänsä, että Akki voisi jollain tavalla käyttää tietoa häntä vastaan tai vähintäänkin ärsyttääkseen häntä myöhemmin jossain sopivassa yhteydessä.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5733Viesti Cross »

Anteeksi pyyntö huonosti valituista sanoista tuntui saavan kiristyneen tunnelman rauhoittumaan ainakin hiuskarvan verran, mutta edes sekään ei tuntunut riittävän. Katsoessaan Tingan suuntaan Akki näki edelleen tämän olevan varautunut ja jännittynyt, vaikuttaen siltä ettei olisi tiennyt kuinka suhtautua edessään olevaan mieheen. Tämä ei kuitenkaan ollut ainut heistä joka tunsi noin, sillä myös tatuoitu nuorukainen tunsi tuon saman epävarmuuden. Hän tiesi kyllä miten olisi halunnut voida ajatella punahiuksisesta kunoichista, mutta siitä huolimatta jokin tuntui muuttuneen.
Ennen he olivat voineet puhua vapaasti ja suoraan toisilleen miltei mistävään, mutta nyt molemmat tuntuivat harkitsevan jokaista sanaansa tarkkaan. Luottamus joka heidän välillään oli ennen ollut tuntui kadonneen lähes olemattomiin, aivan kuin kumpikaan heistä ei olisi enää tuntenut toistaan. Jos jotain niin juuri tuon luottamuksen menettämistä Sanada katui eniten edellisyössä, voiden vain toivoa sen palaavan vielä joskus. Se olikin varmaan suurin syy miksi hän päätti vastata Jinain esittämään kysymykseen ja kertoa tälle miksi ei ollut koskaan nuorempana tuonut tunteitaan tätä kohtaan julki, vaikka olisi varmastikkin voinut.
''Tämä kuulostaa varmasti typerältä, mutta suurin syy oli varmaan se etten kokenut olevani sinun arvoisesi...'' Hivenen ehkä nolostuneelta kuulostava Akki alkoi kertomaan, hymähtäen jopa itse sille miten naurettavalta kuulosti. ''En tiedä kuinka monesti seurasin sinua harjoittelemassa Rikimarun opastuksella ja näin sen päättäväisyyden jolla jatkoit, vaikka varmasti olit kuullut kuinka ympärilläsi kuiskittiin sen olevan turhaa. Sokea pikku tyttö josta ei koskaan tulisi shinobia muun perheensä tavoin, vaikka kylän parhaat kyvyt valjastettaisiin opettajiksi.'' Hän jatkoi laskien katseensa ensin lattiaan ja siltä seiniä pitkin aina taas kattoon asti, yrittäen paraahnsa mukaan välttää entisen ihastuksensa suuntaan katsomista. Vielä kaiken senkin jälkeen mitä he olivat jakaneet toisilleen elämästään tuntui oudolta puhua näistä asioista, sillä Akki oli jo kauvan sitten haudannut nämä asiat mieleensä ja olettanut niiden jäävän sinne, eikä olisi varmasti osannut aavistaakkaan paljastavansa kaiken tämän vielä joskus juuri Tingalle. ''Jatkoit kuitenkin kaikesta huolimatta valitsemallasi tiellä, etkä tuntunut antavan minkään häiritä keskittymistäsi haaveesi saavuttamiseen. Senpätakia tuntui vain sopivalta olla häiritsemättä sinua ja keskittyä vain omaan harjoitteluuni, jotta kun oikea aika tulisin voisin ainakin sillätapaa olla veroisesi.'' Oman oudon logiikkansa huvittama miekkamies kertoi, miettien mitenkä kaikki tuo oli joskus tuntunut järkevältä.

Mitä pidemmälle kiistely jatkui sitä enemmän Akkista alkoi tuntua ettei tämä keskustelu ollut menossa enää mihinkään, vaan oli jäänyt pyörimään paikalleen. Vaikka hän yritti mielestään olla järkevä ja suhtautua tilanteeseen mahdollisimman järkevästi tuntui jokainen ääneen sana kääntyvän uudeksi kunaiksi, jonka Tinga tuntui iskevän liiankin innokkaasti takaisin. Tuntui miltei siltä kuin tämä olisi ehdointahdoin saada riidan aikaiseksi ja repiä palasiksi sen mitä heidän ystävyydestään oli jäljellä, sen sijaan että olisi yrittänyt korjata sen mitä siitä vielä oli jäljellä. Ainut asia mikä tätä tuntui kiinnostavan oli se kuka oli tehnyt mitä ja minkätakia, sen sijaan että olisi puhunut siitä miten tästäeteenpäin.
Tuo asenne alkoi hiljalleen saada miekkamiehen veren kiehumaan, jälleen yhden syytösten ryöppyn lähtiessä ropisemaan hänen niskaansa. Hiljalleen ovella seisovan Sanadan silmät alkoivat jälleen kapenemaan viirumaisiksi, samalla kun tämän kasvoilla oleva ilme alkoi saada aivan uudenlaista julmaa kovuutta. Jinain lopulta lopettaessa kysymyksensä siitä mitä tämän olisi Sanadan mielestä pitänyt tehdä sijastaan samassa tilanteessa oli mies saanut lopultakin tarpeekseen, iskien yhden kätensä nyrkin sen enempää ajattelematta äänekkäästi jysähtäen vieressään olleeseen seinään. Lyönnin voima sai savittiliä peittäneen kalkkirappauksen ropisemaan isolta alalta pois, jättäen selvästi havaittavissa olevan jäljen huoneeseen.
''Sinä se sitten et tunnu tietävän koska kannattaisi lopettaa! Mutta jos se kerta on näin helvetin tärkeää pikkuprinsessalle, niin olkoon...'' Vaimealla kuiskauksen kaltaisella äänellä sähisevä viirusilmä sanoi, katsoen edes hetkeksi turpansa tukkinutta punapäätä sen näköisenä että olisi halunnut murskata tämän pään takanaan olevaan seinään. ''Kyllä vedin joka ikisestä mahdollisesta nyöristä saadakseni sinut levittämään jalkasi, jotta voisn nussia aivosi pihalle ja unohtaa edes hetken ajaksi sen että olen tarpeeksi suuri idiootti rakastuakseni äänenmaan isoimpaan lutkaan, tai sen että olen tullut karkoitetuksi kodistani ja onnistunut siinä sivussa menettämään tavalla tai toisella miltei jokaisen henkilön josta olen koskaan välittänyt...'' Ääni katkerana jatkava miekkamies kertoi, astellen samalla lähemmäs sohvan luona olevaa kunoichia. ''Onko vielä jotain mitä haluat? Anna tullavain niin hoidetaan kaikki kerralla pois. Tuuletetaan oikein kunnolla kerralla.'' Lähes villipedon murinalta kuulostavalla äänbellä jo puhuva mies lisäsi, yrittämättä peittelä enää tippaakaan sitä mitä sillähetkellä ajatteli. Jos Tinga halusi riidellä niin saamansa piti, hän olisi valmis siihen, eikä tulisi säästelemään tippaakaan.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5744Viesti Southpaw »

Kuullessaan Akkin selityksen sille, miksi tämä ei ollut tuonut tunteitaan esille, ei Tingakaan kyennyt estämään pientä hymähdystä. Vaikka selitys kuulosti jotenkin jopa suloiselta, Tingan oli silti vaikea ymmärtää miten vain hänen päättäväisyytensä ja periksiantamattomuutensa oli voinut saada Akkin katsomaan häntä tuolla tavoin ylöspäin.
"Pitää myöntää, etten tiedä mitä oikein sanoa. Sinä luultavasti olet juuri viimeinen henkilö jonka pitäisi olla huolissaan omasta arvostaan tuolla tavalla, sillä muistan monien pitäneen sinua ja sisaruksiasi meidän ikäluokkamme parhaina shinobeina ja osittain juuri sen vuoksi en suostunut luovuttamaan... Halusin, että minut lasketaan samaan joukkoon sen sijaan, että olisin se sokea hyödytön tyttö jota pitää suojella koko ajan", Tinga vastasi Akkin sanoihin, jättäen kuitenkin mainitsematta, että nyt hän taisi sen sijaan olla sokea hyödytön tyttö joka vain kykeni puolustamaan itseään aiempaa paremmin. Nagan, äidin ja Koutein chakrat tuntuivat hetken kummittelevan päällimmäisenä naisen mielessä, tämän muistaessa kaikki ne kerrat jolloin ei ollut pystynyt suojelemaan rakkaitaan tai pitämään näitä turvassa silloin kun hän olisi eniten sitä halunnut. Hetken verran hän tunsi itsensä voimattomaksi ja olisi halunnut vain luovuttaa, aivan kuten silloinkin kun oli juuri eronnut Kouteista. Haluamatta tässä tilanteessa kuitenkaan osoittaa mitään heikkouden merkkejä, Tinga pakottautui häätämään nuo muistot mielestään.

Kiistelyn yön tapahtumista jatkuessa, Tinga kuuli Akkin yllättäen lyövän nyrkkinsä seinään, minkä seurauksena jotain ropisi maahan ja ilman chakranaistinta kykyään kunoichi arveli sen olevan seinässä olevaa rappausta. Äänen valpastuttamana kunoichi nousi seisomaan kuin valmiina taistelemaan ystäväänsä vastaan jos tilanne etenisi siihen asti. Nainen ei ollut varma siitä mitä keskustelusta olisi pitänyt ajatella, sillä osittain hän uskoi sanojensa olleen aivan aiheellisia. Tuntui epäreilulta, että Akki vaikutti pyrkivän sysäämään vastuun kieltäytymisestä ja lopettamatta jättämisestä hänelle, mutta samalla kunoichi kutienkin tiedosti, että jopa tämä keskustelu tuntui olevan ajautumassa liian pitkälle, kunnon riidaksi asti. Kun miekkamies vielä nyrkiniskunsa jälkeen purkautui vihaiseen sävyyn siitä mikä tätä vaivasi, Tingan kasvoilta näki, että tämä olisi edelleen halunnut antaa samalla mitalla takaisin. Lopulta se seikka, ettei tiennyt mihin asiaan Akkin purkauksesta olisi ensimmäisenä tarttunut, sai Tingan kasaamaan kaikki itsehillintänsä rippeet ja istumaan alas, koettaen pakottaa itsensä rauhoittumaan ennen kuin puhuisi. Hän ei ymmärtänyt miksi Akki oli halunnut nimittää Kageroa lutkaksi tuolla tavoin ja parin sekunnin ajan kunoichi tunsi halua koettaa saada miekkamies avautumaan. Jokin sai kunoichin kuitenkin hillitsemään ajatuksen ja pitämään suunsa kiinni. Juuri nyt hän ei olisi halunnut puhua miekkamiehelle enää ollenkaan, joten olkoon yksin ongelmineen. Hän ei edes kiusallaan tarttuisi tuohon sanavalintaan vaikka Akki itse olisi alkanut kerjätä sitä häneltä. Mitä tuli ystävien menettämiseen ja kylästä karkotetuksi tulemiseen, siihen ongelmaan hän kykeni samaistumaan. Hän ei ehkä ollut menettänyt kaikkia ystäviään yhtä lopullisesti kuin Akki, mutta myös hän oli tullut karkotetuksi, aivan kuten miekkamieskin. Hän olisi ehkä voinut sanoa jotain siitä, mutta toisaalta karkotus ja ystävien menetys ei kuitenkaan tuntunut suoraan liittyvän heidän varsinaiseen ongelmaansa joka lopulta oli heidän yhdessä viettämänsä yö. Heidän molempien omat huolet olivat ehkä osaltaan vaikuttaneet siihen miksi kumpikin oli toiminut niin kuin oli, mutta ne eivät kuitenkaan olleet jotain, mistä olisi pitänyt alkaa puhua oikean ongelman sijaan. Näiden ajatusten miettiminen saikin Tingan pysymään lopulta pitkän aikaa hiljaa, ennen kuin kykeni jälleen puhumaan, ainakin omasta mielestään rauhallisemmin kuin hetki sitten.

"Mitä nyt sitten haluat tehdä? Sopia, että tämä ei tule toistumaan ja jatkaa matkaa?" Tinga päätti kysyä ja vaihtaa samalla aihetta sen sijaan, että olisi vastannut Akkin kysymykseen siitä oliko vielä jotain mitä hän halusi. Oli toki montakin asiaa, mitä hän olisi halunnut Akkin purkauksesta sanoa, mutta kaikki mitä hänen mieleensä kohosi olisi vain saanut tämän riidan yltymään entistä pahemmaksi. Heidän välinsä tuntuivat kiistan vuoksi olevan aivan tarpeeksi tulehtuneet nytkin, joten olisi luultavasti parempi olla vain vastaamatta purkaukseen yhtään mitään ja olla kuin sitä ei olisi edes tapahtunut, vaikka purkauksen ohittaminen ehkä aiheuttaisi omat ongelmansa myöhemmin.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5750Viesti Cross »

Aivan kuten Akki oli arvellutkin piti Tingakin hänen perusteluaan hieman ontuvana, vaikka tuntuikin yrittävän ymmärtää sitä. Tämä oli aivan oikeassa siinä ettei hänen olisi varmaan pitänyt olla juurikaan huolissaan siitä että olisi ollut tarpeeksi kyvykäs shinobina jo silloin, sillä Onimaru oli kyllä osannut pitää huolen siitä kaikkien lastensa kanssa. Kaikkia heitä oli pidetty jo nuorena kylän suurina tulevaisuuden lupauksina, toisin kuin kunoichia, joka oli saanut todistaa kykenevänsä ylipäätään tulemaan shinobiksi.
''Kieltämättä nyt ajateltuna tuo kuulostaa oudolta, mutta silloin se vain tuntui jotenkin järkevältä.'' Olkiaan kohauttava nuorukainen totesi, osaamatta oikein sanoa mitään muutakaan. Samalla hän kuitenkin yritti palauttaa mieleensä nuita ajatuksia uudelleen, voidakseen edes yrittää selittää tuolloisia mietteitään jotenkin paremmin. Äskeinen selitys oli kuitenkin ontunut, sillä hän ei ollut niinkään kokenut itseään välttämättä puutteellisiksi taidoiltaan.
''Kyse ei kuitenkaan oikeastaan ollut siitä mihin kykenin taitojeni puolesta, vaan siitä mitä oli täällä ja täällä...'' Ensin päätään ja sitten vasenta rintaansa osoittava mies jatkoi, muistaen hyvin kuinka oli vihannut Rikimarua siitä mitä tämä pakotti oppilaansa kestämään saavuttaakseen tavoitteensa. Samalla hän oli kuitenkin myös ihaillut tämän oppilasta, joka oli kieltäytynyt kertatoisensa jälkeen luovuttamasta. Sanada oli kyllä itsekkin käynyt läpi hyvin samankaltaisen koulutuksen, mutta syy miksi oli noussut ylös oli aina ollut hyvin erillainen. Kyse ei koskaan ollut ollut halusta, vaan puhtaasta kuuliaisuudesta saatua käskyä kohtaan ja tiedosta ettei maassa pysyminen säästäisi tiedossa olevalta selkäsaunalta.
''Sinulla oli unelma ja halu toteuttaa se, kun taas itse vain pyrin selviytymään ja täyttämään saamani käskyt. Ehkä tajusin jo silloin että taisin tuntea vetoa enemmän sitä kohtaa mitä edustit minulle, sen sijaan että olisin todella ollut kiinnostunut sinusta sellaisena kuin todella olet.'' Silmänsä hetkeksi paremmin muistoihinsa keskittyäkseen sulkenut nuorimies lisäsi, alkaen huomaamattaan samalla miettimään oliko kiinnostuksessa Kageroa kohtaan kyse jostain samankaltaisesta. Vai oliko tämän kohdalla enemmänkin kysymys siitä että hän tunsi löytäneensä jonkun itsensä kaltaisen, joka ajelehti samaan tapaan eteenpäin ja pyrki vain suoriutumaan eteensä kasaantuvista esteistä.

Huoneen poikki suunsa puhtaaksi puhuessaan Tingan eteen astellut viirusilmä tuijotti ilmekkään värähtämättä edessään näkemäänsä valkoista silmäparia, arpoen tulisiko niiden omistaja iskemään takaisin sanoin, vai siirtyisikö tämä suoraan tekoihin. Niin tai näin hän uskoi kuitenkin olevansa valmis ja tekevänsä tästä selvää, kumman lähestymis tavan sitten päättäisikään valita. Senpä takia mies olikin yllättynyt naisen antaessa periksi ja istuuntuessa takaisin sohvalle, vaikka tämän ärtymys olikin edelleen selvästi havaittavissa. Valinta oli niin erikoinen että se oli saada riitaan valmistautuneen shinobin alkamaan nauraa päin tämän naamaa, jatkaen tilanteen lietsomista entistä huonompaan suuntaan. Sen sijaan hän päästi vain leveän voitonriemuisen virneen kasvoilleen ja kohotti edelleen kädessään olevan valmiiksi ladatun piipun suulleen, sytyttäen sen ja puhaltaen sakean harmaan makeanhajuisen savupilven kattoa kohti.
Sen tehtyään mies otti muutaman kevyen askeleen taaksepäin ja rojahti istumaan likaisten lakanoiden peittämälle sängylle polttelemaan, antaen painostavan hiljaisuuden laskeutua huoneeseen. Hänellä ei ollut pienintäkään kiirettä mihinkään, varsinkaan kun sai seurata aitiopaikalta kuinka tulisieluinen punapää puntaroi tilannetta pienessä päässään ja yritti vastustaa kiusausta pahentaa sitä entisestään iskemällä takaisin. Hiljalleen naisen kasvoilla ollut kireys kuitenkin näytti alkavan lientyä ja tämä näytti lopultakin ymmärtävän olevan parempi vain antaa periksi, vaikkei pitäisikään siitä. Jopa tämän puhuessa äänessä oli kuultavissa se että tämä tajusi äskeisen keskustelun suunnan vievän vain alaspäin, kunnes pohja olisi lopulta saavutettu.
''Kekekeke... Ihan hyvä idea, vaikka vielä parempi olisi jos tulisit tänne jatkamaan siitä mihin jäimme.'' Jälleen itselleen oudolla sävyllä puhumaan alkanut miekkamies vastasi Tingan kysymykseen, puhaltaen sakean harmaan savupilven tämän suuntaan pienen huoneen poikki. Nainen ei äskeisen purkauksen aikana ollut tuntunut huomaavan muuttunutta sävyä ystävänsä äänessä, mutta enää se tuskin jäisi tältä huomaamatta. Tuo sama sävy oli tuntunut viimeyönä saavan punapään villiintymään, eikä sängyllä oleva viirusilmä olisi laittanut pahitteeksi vaikka niin olisi käynyt toistamiseenkin.
''Vaikka täytyy sanoa että olen kyllä hieman pettynyt siitä miten helposti luovutit... Missä tulisiis ja tuittupäisyys?'' Virnuileva shinobi jatkoi härnäävällä äänellä, aiva kuin olisi aivan tarkoituksella yrittänyt sohia hieman eloa seuralaiseensa. ''Vaikka kaipa sinun pitäisikin olla tyytyväinen kun voit taas kuvitella olevasi kiltti isin pikkutyttö, etkä mikään kiimainen mirri, joka nai yön läpeensä ystäväänsä ja kuvitellee samalla makaavansa tämän isän kanssa.'' Lähes ilkikurisesti nauravalle kuulostavalla vaimealla äänellä puhuva viirusilmä lisäsi, pitäen katseensa suunnattuna sohvalla olevaan naiseen.
''En kyllä ymmärrä mikä teille kummallekkin on niin tärkeää siinä kuka teki mitä ja minkätakia... Olisitte vain tyytyneet siihen mitä saitte ja antaneet asian olla... Vaikka ymmärrän kyllä jos se tuntuu vaikealta.'' Loppuun palaneen piippunsa pesän huoneen lattialla olevalle matolle tyhjentävä mies vielä jatkoi, vaihtaen lennosta sävyään kiusoittelevasta pilkasta asteenverran pohtivammaksi, aivan kuin ei olisi jo tiennyt vastausta muutenkin.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5754Viesti Southpaw »

Akkin tarkentaessa aiempia puheitaan, Tingan oli myönnettävä itsekin, että kenties mies oli oikeassa. Tämä oli loppujen lopuksi aiemminkin ilmaissut, että ajatteli hänen olevan ihmisenä kaukana itseään edellä, vaikka taitojensa puolesta hänellä oli vielä paljon opittavaa.
"Luulen, että ymmärrän ehkä jotenkin mitä tarkoitat", Tinga vastasi. Hän arveli kykenevänsä jopa jotenkin samaistumaan Akkin kuvailemaan tunteeseen, etenkin nyt sen jälkeen kun oli eronnut Kouteista. Kaiken viimeisen vuoden aikana tapahtuneen jälkeen hän ei ollut varma olisiko alun perinkään ansainnut Kouteita puhumattakaan kenestäkään muusta. Tavallaan häntä kadutti myös, ettei ollut kysynyt asiasta jo aiemmin, sillä jos hän olisi tiennyt tästä varmasti jo ennen eilistä, he olisivat voineet jopa välttyä tältä koko sotkulta.
"Tiedätkö, jos asiat olisivat menneet toisin, olisimme ehkä voineet päätyä yhteen nuorempana, mutta tapasin kuitenkin Koutein ensin ja tutustuin sinuunkin paremmin vasta sen Uzushiogakuren tehtävän aikana... Eilisestä huolimatta en pysty ajattelemaan sinua kuin ystävänä", Tinga sanoi. Naisen kokemat ristiriitaiset tunteet tuntuivat alkavan kallistua enemmän katumuksen voitoksi, sillä vaikka edellinen yö oli tuntunut hyvältä, se ei silti tuntunut olevan tämän riitelyn arvoista.

Vaistotessaan seuraavaksi Akkin mielialan ja olemuksen jälleen muuttuvan, jo hetkeksi rauhoittunut Tinga tunsi jälleen jännittyvänsä, puoliksi odottaen uutta riitaa ja että Akki lisäisi vettä myllyyn lisäämällä purkaukseensa vielä jonkun pahemmasta päästä olevan loukkauksen. Vasta kuullessaan jälleen Onimaisen naurun ja tämän vastauksen hänen sanoihinsa, Tinga käänsi kasvonsa ääntä kohti.
"Sinä teet sitä taas. Esität isääsi", Tinga huomautti, miettien mistä Akkin oudossa käytöksessä oli kyse. Jos tämän muistot edellisestä yöstäkään eivät olleet kovin teräviä, niin muistaisiko Akki tästä keskustelustakaan hirveästi, ellei jotenkin onnistuisi palaamaan omaksi itsekseen? Edes Akkin seuraava yritys provosoida häntä, ei kuitenkaan herättänyt Tingassa reaktiota vaan sai kunoichin ainoastaan hymähtämään välinpitämättömästi.
"Oletko muka todella pettynyt? Siihen nähden vaikutat nimittäin kumman tyytyväiseltä", Tinga sanoi. Akkin seuraavat sanat saivat Tingan kuitenkin puristamaan kätensä nyrkkiin ja hetken ajan kunoichi joutui käymään päänsisäistä taistelua itsensä kanssa, ettei olisi hyökännyt lyömään ystäväänsä. Vaikka hän olikin arvannut, että Akki varmaan onnistuisi hänen sanavalinnoistaan päättelemään yhtä ja toista, oli silti vaikea uskoa, että miekkamies oli todella päättänyt vetää jopa nuoruusaikaiset ajatukset Onista mukaan tähän keskusteluun. Tämä tuntui suorastaan tarkoituksella yrittävän provosoida häntä huolimatta siitä, että hän oli jo perääntynyt ja päättänyt antaa ystävänsä voittaa sanasodan.
"Aivan kuin itse olisit jotenkin erilainen. En tiedä mikä sinua risoo, mutta alan vahvasti epäillä, että taidat käyttää minua vain jonain korvikkeena tai laastarina. Minut olisi voinut korvata ihan kellä tahansa naisella, etkä olisi edes huomannut eroa", Tinga sähähti vastaan, näyttäen tällä kertaa taas merkkejä tulisieluisuudesta jota Akki tuntui niin kovasti yrittävän houkutella esiin. Sillä hetkellä tuntemansa vihan ja turhautuneisuuden vuoksi Tinga oli lähellä jättää vastaamatta ystävänsä viimeisiin sanoihin. Jokin niissä kuitenkin jäi vaivaamaan ja Tingalta kestikin hetken määritellä mikä miehen puheissa oli kiinnittänyt hänen huomionsa.

"Teille kummallekin?" Tinga toisti lopulta epävarmasti, samalla kun sokeat silmät näyttivät melkein kuin tuijottavan miekkamiestä valppaasti. Kuulosti ihan siltä kuin Akki ei olisi puhunut itsestään, kuin Tinga olisi riidellyt jonkun ihan muun kuin Akkin kanssa. Mielessään kunoichi koetti käydä erilaisia vaihtoehtoja läpi. Voisiko kyseessä olla jonkinlainen genjutsu jolla joku piti Akkia hallinnassaan? Joku sellainen joka tunsi Onimarun ja voisi hänen hämäämisekseen esittää tätä kyllin vakuuttavasti? Ajatus alkoi kuitenkin nopeasti tuntua liian kaukaa haetulta. Mitä kukaan olisi hyötynyt siitä, että ohjasi Akkin viettämään yön hänen kanssaan? Toisaalta hän ei silti voisi sulkea erilaisia mielenhallintatekniikoita täysin poiskaan, kykenihän hän itsekin nykyisin siirtymään ihmisten pään sisään. Olisiko oikea Onimaru voinut tehdä jotain samankaltaista ja siirtää mielensä Akkin päähän välttyäkseen tällä tavoin lopulliselta kuolemalta ja kyetäkseen viemään loppuun ne suunnitelmat joista Akki oli laivamatkan aikana puhunut? Se olisi voinut selittää jopa sen miksi Akki ylipäätään oli uskonut tavanneensa Onimarun. Se olisi saattanut olla jokin unessa tapahtunut päänsisäinen keskustelu. Toisaalta Onimaru oli hänen tietojensa mukaan luottanut lähes pelkästään miekkatekniikoihin. Miten tämä olisi voinut oppia jotain hänen mielensiirtotekniikkansa kaltaista kenenkään tietämättä?
"Kuka... tai mikä sinä oikein olet?", Tinga kysyi lopulta, toivoen saavansa Akkilta jonkin järkevän vastauksen, joka selittäisi tämän äkillisen persoonallisuuden muutoksen.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5759Viesti Cross »

Tingan mainitessa että jos asiat olisivat menneet hieman toisin heistä olisi saattanut tulla pari, mutta että ei enää osannut ajatella miestä muuna kuin ystävänään, alkoi Akkista ensikertaa koko keskustelun aikana tuntua todella siltä että asiat voitaisiin saada järjästykseen kaikesta huolimatta. Muutamista harha-askelista huolimatta he olivat lopulta alkaneet keskustella miltei samaan tapaan kuin ennenkin, vaikka tietty varautuneisuus tuntuikin edelleen pinnanalla. Ensi askel takaisin oikeaan suuntaan oli kuitenkin taidettu ottaa miekkamiehen päättäessä luottaa ystäväänsä, paljastaen henkilökohtaisia ajatuksiaan nuoruudesta ja kunoichin osoitettua olevansa edelleen tuon luottamuksen arvoinen.
''Olisimme varmasti ollut melkoinen pari siinätapauksessa... Mutta luulenpa että näin on kuitenkin parempi, sillä veit juuri sanat suustani.'' Hymyilevä Sanada vastasi Jinaille, tuntien ilman heidän välillään olevan jo paljon aijempaa lauhempi. Hän ei kuitenkaan osannut edes aavistaa sen olevan vain tyyntä myrskyn edellä, sillä keskustelu kääntyisi pian huomattavasti myrkyllisenpään suuntaan.

Piippuineen sängynlaidalle istumaan siirtynyt mies ei voinut olla alkamatta nauraa vaimean ilkikurisesti kuullessaan Tingan toteavan hänen kuulostavan jälleen aivan Onimarulta, mikä piti kyllä hyvinkin paikkansa. Se että olisi matkinut tätä jotenkin erityisesti ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, sillä äänen ja puhetavan muutos tuntui tulevan täysin luonnollisesti, eikä hän ollut koskaan ennen erityisemmin edes ajatellut asiaa. Tämän hämmästynyttä ilmettä katseleminen jaksoi huvittaa häntä lähes loputtomasti, vaikka hillitty käytös olikin pettymys.
Kuin jatkaakseen härnäämistä viirusilmä jätti naisen vastakysymyksen täysin vaille huomiota ja jatkoi vaan tämän hiillostamista, mikä näytti hiljalleen alkavan tuottaa tulosta. Hän näki kuinka naisen kädet puristuivat nyrkkiin ja leukaperät alkoivat jälleen kiristyä, vaistoten tämän kuitenkin edelleen pidättelevän itseään parhaansa mukaan. Myös tämän suusta purkautuvissa sanoissa alkoi olla juuri sitä miekkamiehen kaipaamaa tulista tempperamenttia, mikä tekisi kaikesta paljon viihdyttävämpää.
''Kekeke... Älä aliarvioi itseäsi. Kukahyväänsä ei todellakaan kelpaisi, sillä harva kykenee olemaan yhtä viihdyttävää seuraa.'' Eteenpäin ojautuva miekkamies vastasi naureskellen, kuulostaen aivan siltä ettei olisisi ollut tippaakaan huolissaan siitä että tilanne voisi karata käsistä. Syytä varmasti olisi kuitenkin ollut, sillä nykyisessä kunnossaan miehestä ei luultavasti olisi ollut kovin pitkään pitämään puoliaan, mikäli punapään mitta olisi todella tullut täyteen. Hän kuitenkin uskoi tuntevansa tämän tarpeeksi hyvin, tietääkseen sen kynnyksen ylittämiseen kuitenkin olevan vielä matkaa.

Jos viirusilmäinen mies oli näyttänyt aijemmin hymyilevän, niin nähdessään Tingan kasvoille muodostuvan hämmentyneen ilmaan ja kuullessaan tämän toistavan aijemmat sanansa hän vasta alkoikin hymyillä leveästi. Samalla huoneessa alkoi kaikua myös kahden toisiaan vasten iskevän käden rytmikäs taputus, jotka onnittelivat kunoichia pienen vihjeen huomaamisesta. Se näytti riittäneen täyttämään tämän pään hetkessä erillaisilla teorioilla ja epäilyksillä, joista suurimmassa osassa ei varmasti olisi mitään järkeä. Siitä huolimatta mies epäili kuitenkin osaavan arvata ainakin muutaman nuista vaihtoehdoista, arvellen kuitenkin samalla ettei oikea vastaus kuitenkaan tulisi naisen mieleen.
''Mitä etkö edes yritä arvata? No ei sitten...'' Ensin hämmästynyttä ja sitten hieman pettynyttä reilusti ylinäyttelevä miekkamies kähisi, asettaen samalla uudelleen täyttämänsä piipun jälleen suulleen. ''Kyse ei ole mistään kuoleman jälkeisestä, tai mielen valtaamisesta... Ei ainakaan varsinaisesti...'' Viirusilmä jatkoi vastaustaan naureskellen, viivytellen aivan tarkoituksella, sillä nautti suuresti saadessaan katsella keskelle suurkaupunkia eksyneeltä peuralta vaikuttavaa Jinaita.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5760Viesti Southpaw »

Akkin alkaessa nauraa vaimeasti, hetkeksi jo kohoamaan pääsyt mieliala tuntui katoavan lähes silmänräpäyksessä. Oli lähes mahdoton uskoa, että sängyn reunalla piippuaan poltteleva mies oli tosiaan se sama mies johon hän oli tutustunut hieman yli vuosi sitten, koska sillä hetkellä Tingan oli vaikea tunnistaa tässä mitään samaa sen miehen kanssa johon oli tutustunut hieman yli vuosi sitten. Akkin seuraavaksi kommentoidessa sitä että harva oli yhtä viihdyttävää seuraa, Tingan kasvoilla oli nähtävissä epäuskoinen ilme, samalla kun kunoichi tuhahti pilkallisesti. Akkin ollessa tuollainen hän ei tiennyt olisiko sanat pitänyt ottaa kohteliaisuutena vai ei, aivan kuten oikean Onimarun puheistakaan ei ollut voinut koskaan olla täysin varma.
"Saat tuon kuulostamaan siltä kuin siinä olisi ollut kyse muustakin kuin vain rentoutumisesta", Tinga päätyi toteamaan epäröivä sävy äänessään, tietämättä olisiko miestä pitänyt uskoa vai ei. Tähän astisen keskustelun perusteella hän oli olettanut sen olleen molemmille vain tilaisuus rentoutua ja unohtaa hetkeksi kaikki ongelmat ja ehkä osittain myös Akkin ihastuksesta häneen, mutta eikö siinä ollutkaan kaikki?
"Minusta tuntuu, että sinä itse yliarvioit minut", nainen lisäsi epäilevästi. Toki hän oli monelta taholta saanut kuulla olevansa kaunis, mutta hän tiesi olevansa myös itsepäinen ja kuten Akki oli jo itsekin todennut myös helposti tulistuvaa sorttia. Kummastakaan ominaisuudesta Tinga ei ollut mitenkään erityisen ylpeä, mutta ne olivat kuitenkin niin tiiviisti osa hänen perusluonnettaan, että hän ei yksinkertaisesti voinut itselleen mitään toisinaan.

Kuullessaan kuitenkin seuraavaksi rytmikkään taputuksen, Tinga näytti vain entistä hämmentyneemmältä. Akkin osoittaessa, että oli arvannut kunoichin ajatuksen juoksun ja kertoessa, ettei kyse ollut mistään kuolemanjälkeisestä tai mielenhallinnasta, Tingan leuka oli loksahtaa auki. Arvaus hänen ajatuksistaan osui niin nappiin, että Tingan epäilykset alkoivat vain vahvemmin kääntyä mielenhallinnan suuntaan. Ei kai Akki muutenkaan olisi arvannut hänen ajatuksiaan? Vai saattoiko tämä tosiaan lukea häntä tuolla tavoin kuin avointa kirjaa.
"Yritätkö sinä tosissasi väittää, että olet jotenkin... osa Akkin persoonallisuutta?" Tinga heitti arvauksen ilmaan, toivoen että arvaus ostaisi hänelle aikaa miettiä mitä tehdä. Koska hänen edellisenä päivänä tekemänsä Shikigami-sinetti mahdollisti siirtymisen kohteen päähän kolmesti, hänellä olisi käytännössä vielä kaksi siirtymistä jäljellä. Ehkäpä hän voisi yrittää siirtyä ystävänsä päähän häätäkseen Akkin mielen vallanneen häirikön ulos? Toisaalta hän ei ollut aiemmin tehnyt mitään vastaavaa, eikä hän ollut samanlainen mielen asiantuntija kuin Inochi. Hetken verran Tinga todella toivoi, että Yamanaka olisi ollut täällä auttamassa.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5763Viesti Cross »

Epävarmalta kuulostavan Tingan esittäessä epäilyksensä siitä ettei viime yössä olisi ollut kyse vain hetken huvittelusta edessään olevalle viirusilmälle, levisi tämän kasvoille kiusoitteleva virnistys. Muutaman askeleen päässä oleva nainen ei varmastikkaan sokeutensa takia kyennyt näkemään sitä, mutta kykeni luultavasti aistimaan tämän chakrasta huvittuneisuutta ja jonkinlaista ilkikurisuutta. Miehellä ei tuntunut olevan minkäänlaista halua vastata tuohon väitteeseen, vaan paljon mielummin hän vain vaikeni ja jätti ajatuksen riippumaan ilmaan. Aikaansaatua jännitystä ei nimittäin kannattanut heittää hukkaan, sillä vain harva asia maustoi tunnelmaa niin kuin pieni salaperäisyys. Sen sijaan Jinain jatkaessa kertoen epäilevänsä seuralaisensa ajattelevan liikoja itsestään, pääsi pieni naurahdus jälleen kiusoittelevan miehen suusta.
''Kekeke... Niinkö luulet? Vain apina tyytyy pariin rintoja joita kouria ja pakaroita mistä tarttua kiinni... Ne nyt löytyy joka naiselta, joten siinämielessä olet kyllä oikeassa.'' Viirusilmä sanoi hykerrellen vaimeasti, kuulostaen miltei siltä että olisi riisunut naista samaan aikaan katseellaan. ''Sinulla on luonnetta ja se tekee kaikesta aina mukavampaa, mutta niin on monella muullakin... Jopa kokeneemmalla.'' Samalla sävyllä jatkava mies totesi piippuaan täyttäen, seuraten samalla tarkasti sohvalla olevaa kunoichia. Tämän muodot olivat erittäin miellyttävästi esillä suihkun jäljiltä kosteaan ihoon tarttuneiden vaatteiden läpi, vaikka hän kyllä tiesi jo muutenkin mitä niiden alta löytyisi. ''Kysymys onkin mitä sinussa on sellaista mitä muilla ei ole?'' Punapään kanssa leikittelyä jatkava miekkamies totesi rauhallisesti, kohottaen valmiiksi saamansa piipun jälleen suulleen ja imien sen nopeasti syttyvästä pesästä sakeaa savua suuhunsa.

Hitain lyönnein taputtava viirusilmä nautti täysinrinnoin Tingan kasvoilla näkyvästä entistäkin hämmästyneemmästä ilmeestä, jossa alkoi olla mukana myös hitunen vainoharhaisuutta ja ehkä jopa pelkoa. Se että hän pystyi lukemaan naista kuin avointa kirjaa tuntui tulleen täytenä yllätyksenä, sillä normaalisti se ei käynyt näin helposti. Tälläkertaa miehen mieltä eivät kuitenkaan turruttaneet ja rajoittaneet sellaiset tylsän pinttyneet ajatukset kuin luottamus, ystävällisyys, kunnioitus ja hienotunteisuus. Sen sijaan hän näki asiat selkeämmin ja tarkemmin kuin normaalisti, tehden kaikesta paljon helpompaa. Tuntui miltei siltä kuin olisi todella voinut lukea kunoichin ajatuksia, mikä kyllä teki tilanteesta jollain tapaa tylsemmän. Se ei kuitenkaan vähentänyt yhtään sitä riemua minkä tämän päässä käyvän myrskyn lukeminen tämän kasvojen ja kehon eleistä sai aikaan, saaden ilkikurisen virneen pysymään miehen kasvoilla.
''En yritä väittää yhtään mitään, vaan kerron kuinka asiat ovat...'' Kuivan rauhalliseksi äänensä muuttava nuorukainen vastasi Jinain epäilevään kysymykseen, antaen tuon ajatuksen upota tämän tajuntaan kaikessa rauhassa. ''Minä olen se mitä Akuun luuli olevansa, mitä Izu ei missään nimessä halua olla ja mitä meidän olisi pitänyt olla...'' Hetkenkuluttuva samalla rauhallisella äänenpainolla jatkava viirusilmä jatkoi, kuulostaen aivan siltä kuin olisi puhunut jostain niin arkipäiväisestä asiasta kuin sää. ''Enkä suosittele kokeilemaan pääni sisään tunkemista toistamiseen, ellet ole aivan varma siitä mitä olet tekemässä.'' Hän lisäsi hiuksen hienosti uhkaavammalla sävyllä, huomatessaan Jinain harkitsevan selvästi jotain ja arvellen tämän sormien pienestä jäykistymisestä kyseessä olevan tämän edellispäivänä käyttämästä mielen urkinta tekniikasta, sillä mitä muutakaan tämä voisi yrittää tässätilanteessa. Tälläkertaa nainen ei tulisi kuitenkaan pääsemään niin helpolla livahtamaan ystävänsä päänsä sisään, sillä toisin kuin eilen portit eivät olleet auki ja vartioimatta.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5764Viesti Southpaw »

Vaikka Akki ei vastannutkaan hänen kysymykseensä suoraan, Tinga saattoi silti vaistota tämän huvittuneisuuden ja ilkikurisuuden. Hän ei ehkä nähnyt ystävänsä kasvoja, mutta saattoi silti arvata, että niillä oli luultavasti samanlainen ärsyttävä virnistys jollainen Onimarullakin oli ollut silloin kun hän oli saanut tunnustella tämän kasvot läpi. Kuullessaan lopulta ystävänsä ilkikurisen, jotenkn jopa hieman vihjailevan kuuloisen naurun, Tinga ei kynnyt estämään turhautunutta huokausta. Mitä pidemmälle keskustelu jatkui, sen enemmän hänestä alkoi tuntua kuin olisi todella puhunut Onimarun kanssa, sillä Akkin vastaukset kuulostivat juuri oikealla tavalla arvoituksellisilta, kuin tämä ei olisi edes kiusallaan halunnut antaa suoraa vastausta vaan yrittänyt pakottaa hänet arvaamaan, jotta voisi oikean arvauksen kohdalla naureskella tyytyväisesti ja kehua omien aivojen käytöstä. Miekkamiehen kuitenkin sanojensa päätteeksi heittäessä kysymyksensä ilmaan, Tinga hiljeni hetkeksi, miettien mitä vastata. Ellei Akki olisi jo maininnut hänen luonnettaan, hän olisi luultavasti arvannut nimenomaan luonteensa olevan se tekijä joka oli saanut miekkamiehen johdattamaan tilannetta pidemmälle edellisenä iltana. Tämän äskeiset sanat kuitenkin antoivat ymmärtää, että hänellä oli sen lisäksi kuitenkin jotain muuta, mitä vain harvalla muulla oli, mutta mitä? Tinga ei tiennyt mitä kysymykseen olisi pitänyt vastata. Hän oli toki kotikylänsä nykyisen johtajan tytär ja yksi harvoista Uzumaki-klaanin elossa olevista jälkeläisistä, mutta kumpikaan näistä asioista ei Tingan mielestä tuntunut sellaiselta asialta, joka olisi hänestä tehnyt jotenkin erityisen kun puhuttiin viime yön tapahtumista. Hetken verran nainen mietti, että kyse saattoi jotenkin olla hänen sokeudestaan, mutta silloinkin hänet olisi helposti voinut korvata jollakulla muulla sokealla naisella.
"Jos minulta kysyt niin, ei yhtään mitään", Tinga sanoi lopulta turhautunut sävy äänessään.
"Saatoit olla ihastunut minuun joskus, mutta minun on vaikea uskoa, että sen lisäksi olisi vielä jotain muuta mikä tekee minusta erilaisen muihin verrattuna. Taidat vain puhua pehmoisia ärsyttääksesi", kunoichi lisäsi epäilevästi.

Akkin vahvistaessa hänen arvauksensa siitä, että tämä Onimainen puoli oli tosiaan osa miehen persoonallisuutta, Tinga ei tiennyt mitä ajatella. Miehen vielä lisätessä olevansa sitä mitä sisarusten olisi pitänyt olla, Tinga tunsi kylmien väreiden kulkevan selkäänsä pitkin. Tuo ei voinut pitää paikkansa eihän?
"Mitä teidän olisi pitänyt olla...? Valehtelet. Onimaru saattoi olla ankara opettaja, mutta en suostu uskomaan, että hän olisi yrittänyt luoda lastensa mieliin jonkinlaisen version itsestään", Tinga väitti vastaan. Onimarussa oli varmasti ollut omat huonot puolensa, mutta Tinga ei kyennyt uskomaan, että tämä olisi todella vajonnut yhtä alas kuin Kageron äiti josta Akuma oli kertonut ja rikkonut jälkikasvunsa mielet oman kopionsa luomiseksi. Tinga oli jo aikeissa tehdä käsimerkit pyrkiäkseen Akkin pään sisään tutkimaan mistä oikein oli kysymys, mutta Akkin seuraavat sanat saivat hänet kuitenkin pysähtymään ja lopulta hylkäämään ideansa. Jo se, että mies oli arvannut hänen ajatuksensa tästäkin asiasta, olisi tehnyt Akkin pään sisään menemisestä vaikeampaa kun tämä tiesi olla varuillaan ja estää kaikki hänen yrityksensä tuoda oikea Akki jotenkin esiin tämän Onimaisen persoonan sijasta.
"Ja minä en suosittele valtaamaan ystäväni päätä tuolla tavoin. En pidä siitä, että jokin sivupersoona ohjailee ystävääni, joten painu sinne mistä tulitkin ja päästä oikea Akki puikkoihin", Tinga vastasi, puristaen käsiään nyrkkiin. Hän tunsi olonsa voimattomaksi tietäessään, että tällä hetkellä kaikki mitä hän saattoi tehdä oli yrittää saada tämä Oni-persoona vetäytymään sinne mistä oli tullutkin, kunnes keksisi jonkin keinon saada Akkin pää pysyvästi Akkin itsensä hallintaan.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5766Viesti Cross »

Kuullessaan sohvalla edelleen kököttävän Tingan tunnustavan ettei keksinyt mistä puhui pääsi viirusilmäisen miehen suusta tympääntynyt huokaisu, sillä vastauksen ei olisi pitänyt olla liian vaikea tälle. Noustessaan sängyltä ja astellessaan auki olevan parvekkeen ovenluokse polttelemaan hän ihmetteli kuinka tämä oli edes kuvitellut onnistuvansa kampeamaan isänsä heidän kotikylänsä johtajan paikalta, jos ei sannut vastata edes tuohon kysymykseen. Naisen vielä jatkaessa ja väittäessä sakean harmaan savupilven kujansuuntaan puhaltavan miehen puhuvan pehmoisia vain hämmennystä aiheuttaakseen täyttyi huone jälleen huvittuneesta naurusta, sillä alkoi miltei vaikuttaa että tämä oli vain heittäytynyt typeräksi ja toivoi siten saavansa vastauksen selville. Mikään muu kuin punapään sanavalinnat eivät kuitenkaan viitanneet tuohon suuntaan, joten kyse oli luultavasti ollut vain sattumasta.
''Ehkäpä... Ehkäpä en... Mutta ainakin tuon kasvoillasi seikkailevan tunteiden kirjon seuraaminen on ollut hauskaa.'' Kunoichille silmää tämän sokeudesta huolimatta iskevä miekkamies vastasi kiusoitellen tämän väitteeseen, antaen tämän ajatella sanoja hetkenaikaa, ottaen itse sillävälin vielä yhdet henkoset piipustaan ja kääntyen puhaltamaan suuhunsa imemän savun ulos kapealle kujalle. ''Minkä luulet tehneen viimeyöstä niin tyydyttävän kokemuksen?'' Pienen vihjeen mielessään olevasta vastauksesta antava arpinaama kysyi kääntäen katseensa jälleen takaisin huoneen seinustalla olevan sohvan suuntaan, miettien olisiko loppujen lopuksi vain kertoa vastaus, sen sijaan että jatkaisi vihjailua vielä pitempään.
''Mielessäsi ei varmaan edes käynyt että kysymys voi olla siitä mikä on kiellettyä... Jostain mitä teet, vaikka tiedät ettei missään tapauksessa pitäisi.'' Hetken hiljaisuuden jälkeen jatkava miekkamies paljasti, kertoen kunoichille mikä teki tästä erikoisen ja minkätakia kuka hyväänsä ei voisi korvata tätä. ''Siinä on jotai todella vapauttavaa, varsinkin jos ymmärtää olla alkamatta kasata katumuksen taakkaa jälkeenpäin mukaan.'' Mielenliikkeitään vielä hieman valottava nuorukainen totesi ja laskeutu istumaan ovenrakoon, nauttien ilman kuumuudesta huolimatta siinä käyvästä ilmavirrasta.

Jinain kanssa keskusteleva viirusilmä ei ollut erityisen yllättynyt siitä ettei tämä ollut tuntunut tajuavan mitä oli tarkoittanut sanoillaan, sillä tämä tuntui ottavan asiat turhankin kirjaimellisesti. Naisen reagtio sai hänet naurahtamaan halveksivasti, sillä tällä ei tuntunut olevan kovinkaan hyvää käsitystä siitä mistä puhui, vaikka olikin oikeassa siinä ettei Onimaru ollut yrittänyt kopioida itseään lapsiinsa.
''Ei tietenkään. Ei ainakaan tarkoituksella... Se ei kuitenkaan tarkoita ettei niin voisi käydä.'' Punapäätä kohti nojautuva arpinaama vastasi, pitäen katseensa kokoajan suunnattuna tätä kohti. ''Et kuitenkaan tiedä paljoakaan siitä koulutuksesta, saati sitä miksi se alkoi aijemmin kuin olisi pitänyt, eteni nopeammin kuin olisi pitänyt ja rajumpana kuin olisi pitänyt.'' Eteenpäin nojautuneena ja kädet polvien päälle ristittynä istuva mies kertoi, pyrkien osoittamaan miten vähän kunoichi loppujen lopuksi tiesi ystävästään ja tämän nuoruudesta. Toki tämä oli kuullut Onimarun kovista koulutusmenetelmistä pintapuolisesti ja että Akkin koulutus oli aloitettu jo aijemmin kuin useimpien heidän ikäistensä, mutta yksityiskohdat olivat olleet aina jotain mistä nuorukainen oli vaijennut.

Hiiltyneen Tingan esittämä uhkaus kaikui lähestulkoon kuuroille korville, saaden vastaukseksi vain halveksivat tuhahduksen. Tätä aijemmin päähänsä tunkeutumisesta varoittanut mies tiesi ettei nainen kannattaisi tehdä mitään, ellei todella olisi varma siitä mitä aikoi. Tämän mielenhallinta tekniikka oli kyllä vaikuttanut voimakkaalta, mutta vain yllätettyjä kohteita vastaan ja tälläkertaa vastus ei olisi niin helppo. Pahimmassa tapauksessa tämä luultavasti jäisi ennemmin itse vangiksi vieraaseen kehoon, eikä välttämättä tulisi pitämään sen seurauksista.
''Valitettavasti tavoittelemanne henkilö ei ole juuri nyt tavattavissa. Olkaa hyvä ja yrittäkää myöhemmin uudelleen...'' Suorastaan pilkalliseen ja haastavaan sävyyn vastaava viirusilmä totesi esitettyyn uhkaukseen, melkein kuin haastaen punapään koittamaan onneaan. ''Taisin jo äsken sanoa että sinun kannattaisi opetella tajuamaan milloin lopettaa, sillä et välttämättä pidä seurauksista.'' Hän lisäsi huomauttaakseen kunoichin aijemman jääräpäisen painostuksen olleen suurin syy siihen että kehoa normaalisti hallitseva tajunnan puoli oli päätynyt vetäytymään kuoreensa ja vaipumaan eräänlaiseen unenkaltaiseen tilaan, jättäen komentosillan vapaaksi ensimmäiselle vapaaehtoiselle kipparille. ''Vaikka itse kyllä olenkin oikein kiitollinen tästä tilaisuudesta tulla esittäytymään ja kertomaan kuinka asiat tulevat tästä eteenpäin menemään.'' Viirusilmä lisäsi ja päästi pirullisen kieron hymyn nousemaan kasvoilleen, peittelemättä ollenkaan sitä että ohjaili tilannetta mielestään juuri niin kuin halusi.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5768Viesti Southpaw »

Takaisin oven luokse siirtyneen miehen kysyessä mikä viimeyöstä olis tehnyt niin tyydyttävän, Tingan teki mieli jättää vastaamatta. Oikealle Akkille hän olisi ehkä voinutkin vastata totuudenmukaisesti, mutta tämän Onimaru-persoonan kanssa hän ei päässyt eroon tunteesta, että kaikkea hänen sanomaansa tultaisiin sopivan tilaisuuden tullen käyttämään häntä vastaan. Tai vähintäänkin hän saisi kuulla sanomisistaan huomautettavan aina hautaan asti.
"Voin puhua vain omasta puolestani, mutta minulle se tuntui hyvältä juuri pitemmän tauon vuoksi", Tinga sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen, haluamatta selvästikään paljastaa kaikkea mitä ajatteli. Miekkamiehen kuitenkin tuodessa esille sen, että koko juttu oli ollut tavallaan kiellettyä, Tinga mietti hetken kuulemaansa. Kieltämättä hän jos kuka saattoi jotenkin samaistua tuohon, sillä hänhän tuntui uhmaavan kieltoja jatkuvasti. Sitä hän ei olisi kuitenkaan halunnut Akkin tälle persoonalle myöntää.

Akkin selventäessä sanomisiaan päähänsä syntyneestä persoonasta, Tinga kkoetti parhaansa mukaan ymmärtää mitä tämä Onimrun kaltainen persoona yritti hänelle oikein kertoa. Jos Onimaru ei ollut tehnyt Akkin mieleen kopiota itsestään niin miten muuten tuollainen persoona olisi voinut päästä syntymään? Oliko jotain tapahtunut sillä välin kun hän oli ollut Hebigakuressa ja Akki yakuzan palveluksessa?
"Miten sitten? Et kai sinä nyt itsestään ole muodostunut?" Tinga vaati saada vastauksen, epäillen kuitenkin miehen jatkavan arvoituksilla puhumista.
"Sinä selvästi tunnut tietävän yhtä ja toista niin miksi et kertoisi minulle? Vai onko se joku salaisuus?" Tinga koetti saada keskustelukumppaninsa avautumaan. Kenties jos hänelleä olisi tuuri, tämä tosiaan kertoisikin jotain, mikä voisi antaa hänelle vihjeen siitä mitä tämän persoonan suhteen olisi parasta tehdä, jotta sen saisi ajettua ulos Akkin päästä tai vähintäänkin hätisteltyä jonnekin mielen pimeisiin syövereihin, mistä se ei kykenisi ohjailemaan Akkia ainakaan näin voimakkaasti.

Kuullessaan pilkallisen tuhahduksen, Tinga puri turhautuneena hampaitaan yhteen. Hänen uhkauksillaan ei vaikuttanut olevan mitään tehoa vaan Oni tuntui pysyvän itsepäisesti hallinnassa. Hän saattoi melkein aistia ääneen lausumattoman haasteen yrittää päästä ystävänsä päähän tutkimaan tilannetta, mutta tietäen tulevansa tällä kertaa luultavasti häviämään, Tinga pidättäytyi tekemästä sitä.
"Toisin sanoen haluat minun vain olevan puuttumatta asioihin, jotta voit itse tehdä mitä huvittaa. Luuletko tosissasi, että aion alistua sinun vaatimuksiisi... Oni?" Tinga kysyi, sokeat silmät viiruiksi kaventuneina. Tuntui hämmentävältä puhutella ystäväänsä Oniksi, mutta tällä hetkellä kun mies ei selvästikään ollut oma itsensä, ei tuntunut oikealta kutsua tätä Akkiksi. Paremman puutteessa tämä persoona saisi siis olla nimeltään Oni, vaikka jokin halventava haukkumanimi olisi kieltämättä tuntunut vieläkin osuvammalta. Vastatessaan ystävänsä sanoihin, Tinga tiedosti kuitenkin sanoihin sisältyneen jonkinlaisen vihjeen. Hän ei ollut täysin varma siitä miten tämä persoona oli oikein päässyt etualalle, mutta hänellä oli kuitenkin jonkinlainen teoria. Jos hän oli yhtään oikeilla jäljillä, hänen pitäisi jatkossa välttää Akkin provosoimista millään muotoa pitääkseen tämän oikean persoonan päällimmäisenä. Siitä Tingalla ei ollut kuitenkaan mitään aavistusta, miten hän saisi oikean Akkin esiin tässä tilanteessa. Ehkä hänen pitäisi olla vain hiljaa kunnes tämä Oniksi nimetty persoona kyllästyisi ja vetäytyisi pois? Tai ehkä hänen pitäisi provosoida ystäväänsä vain lisää, jotta saisi tämän normaaliksi?
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5770Viesti Cross »

Huolimatta siitä että Tinga melkein vaikutti uskovansa itsekkin siihen mitä sanoi ei se kuitenkaan riittänyt vakuuttamaan ovensuussa polttelevaa viirusilmää, joka tuhahti vain huvittuneen kuuloisesti. Vastaus oli ollut juuri niin ennalta arvattava kuin olisi voinut kuvitella, sillä punapää tuntui kuvittelevan että asialla olisi jotain väliä ylipäätänsä. Tietämättään tämä oli kuitenkin jo viimeöisellä heittäytymisellään ja nyt potemallaan katumuksella toiminut juuri niin kuin tarkoitus oli ollutkin, alkaen riidelle tapahtuneesta ystävänsä kanssa, saaden tämän alkamaan myöskin potea huonoa omaatuntoa siitä. Se taas oli auttanut todellista syypäätä pääsemään jälleen takaisin pintaan ja jatkamaan itseään pidättelevien kahleiden murentamista, missä kunoichi tulisi auttamaan varmasti jatkossakin tavalla tai toisella.
''Uskottele nuin itsellesi jos haluat, mutta älä luule että onnistut hämäämään minua...'' Jälleen yhden savupilven kujan suusntaan suustaan puhaltava viirusilmä totesi, seuraillen hetkenaikaa kuinka se lähti haihtumaan hiljalleen kohotessaan yläpuolella levittäytyvää taivasta kohti. ''Varsinkin sinulle jonkin kieltäminen on aina tuntunut olevan punainen vaate, sillä et halua antaa kenenkään komennella itseäsi.'' Päätään hieman sohvan suuntaan kallistava mies jatkoi Jinain hiillostamista, puhuen ilman pienintäkään epävarmuuden häivää äänessään. ''Perustelet varmasti tekosi itsellesi jollain muulla tapaa, mutta loppujen lopuksi kyse on aina samasta asiasta. Mitä. Minä. Haluan.'' Vuosia vain tarkkailijan roolissa ollut persoona jatkoi itsevarmalla sävyllä, osaten jo miltei arvata mitä tulisieluinen kunoichi tulisi väittämään vastaan.

Kuten sängyllä istuva mies olikin arvellut tuntui Tinga tarttuvan syöttiin, vaatien parempaa selitystä siitä mitä oli tapahtunut ja miten hänen kaltaisensa persoona oli päässyt muodostumaan Akkin mieleen. Hetkenaikaa vastauksen kieltäminen kävi viirusilmän mielessä, mutta se ei kuitenkaan tuntunut palveleman tarkoitusta tälläkertaa. Salaperäisyydessä ja tahallisessa vaikenemisessa oli puolensa, mutta toisinaan myös suoralla puheella ja todenpuhumisella saattoi kuitenkin saavuttaa paljon enemmän. Mitään ei kannattanut kuitenkaan luovuttaa liian helposti, tai se voisi herättää epäilyksiä.
''En tietenkään. Ei kukaan vain muodostu tyhjästä, mutta jos haluat minun kertovan enemmän saat tarjota jotain vastineeksi...'' Vihjailevalla äänellä puhuva miekkamies vastasi, jättäen ehdotuksensa tarkoituksella roikkumaan hetkenajaksi heidän välilleen. Se oli tarkoituksella muotoiltu kuulostamaan ehdotukselta jatkaa siitä mihin yöllä oli jääty, vaikka arpinaaman mielessä oli kuitenkin jotain muuta. Se ei kuitenkaan tarkoittanut ettei hän olisi halunnut pilailla hieman punapään kanssa ja nähdä kuinka tämä tulisi reagoimaan ehdotukseen.
''Sille on luonnollisesti olemassa syy miksi et tiedä näistä asioista ja jos haluat kuulla niistä saat paljastaa jotain myös itsestäsi, enkä nyt tarkoita mitään fyysistä, vaikka se mukavaa voisi ollakkin.'' Hetkenaikaa hiljaa pysynyt viirusilmä jatkoi, kertoen mitä oli alunperinkin ajanut takaa. Vaikka hän kykenikin lukemaan kunoichia ilman suurempia ongelmia, ei tämän tunteminen varmasti haittaisi. Tieto oli valtaa ja siksi jokainen pienikin tiedonjyvänen oli arvokas, huolimatta siitä miten mitättömältä seikalta saattoikin vaikuttaa. Eikä mikään ollut niin vahva valuuttaa kuin ihmisten salaisuudet, joita nämä eivät mielellään paljastaneet edes lähimmilleen.

Punapään turhautuminen oli luettavissa naurettavan helposti tämän eleistä ja kuultavissa tämän äänestä, mikä sai itsevarman viirusilmän kasvoille leviämään vain entistäkin leveämmin maireaa voittajan hymyä. Tämä alkoi selvästikkin hiljalleen ymmärtää kuinka tämä tanssi tulisi menemään ja kumpi heistä olisi viejänä, mikä ei varmasti olisi helppo asia kovapäiselle neidolle hyväksyä. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan juurikaan ollut, ellei tämä sitten halunnut lampsia ulos huoneesta ja painua matkoihinsa, mikä olisi miltei yhtä täydellinen voitto huoneeseen jäävälle miehelle.
''Oni...? Miksipä ei...'' Itseään isänsä nimen alkuosalla kutsuttavaksi kuuleva nuorukainen mutisi itsekseen, jättäen lopun punapään lauseesta hetkeksi huomiotta. Hänellä ei ollut tähän mennessä ollut mitään varsinaista nimeä sen lisäksi minkä jakoi toisen puolensa kanssa, mikä näin jälkeenpäin tuntui hieman erikoiselta. Tuntui tietenkin hieman oudolta jättää tuo nimi sille toisella ja ikäänkuin tunnustaa olevansa joku muu, mutta kun tätä uutta nimeä ajatteli hetken aikaa se alkoi kyllä sopia paremmin kuin hyvin. Miksi tyytyä vain olemaan toinen kolikon puolista kun voisi yhtähyvin olla kokonaan toinen kolikko.
''Niin kuin sinulla olisi juurikaan vaihtoehtoja, ellet sitten halua pahentaa tilannetta entisestään?'' Hetken aikaa uutta nimeään suussaan maistellut Oni jatkoi Tingan syytöksiin vastaten, pyrkien tarkoituksella saamaan tilanteen siltä kuin yrittäisi välttää jotain pahempaa vielä tapahtumasta. Onnistuessaan vedätys antaisi sopivasti vipuvoimaa ohjailla punapäätä siinäkin tapauksessa että tämä päättäisi alkaa hankalaksi, sekä antaisi viirusilmälle aikaa ja ennenkaikkea vapautta toimia tahtomallaan tavalla.
''Se että minä olen äänessä tarkoittaa vain sitä että toinen minä alkaa olla raunioina, eikä tarvitse kuin hieman lisää tökkimistä romahtaakseen. Sen jälkeen voit sanoa hyvästi ystävällesi, sillä en aijo päätyä kuolaavaksi idiootiksi johonkin pöpilään...'' Äänensävynsä huomattavasti uhkaavammaksi vaihtava Tsuchigumo jatkoi, pyrkien tekemään mahdollisimman selväksi mikä tilanne sillähetkellä oli. ''Minun tarkoitukseni on yrittää pitää meidät hengissä ja toimintakykyisenä, enkä aijo enää seurata vain kiltisti sivusta marssia hiuksenhienosta pelastumisesta toiseen... Jos se tarkoittaa että joudun sietämään päivittäisiä rutiineja niin mikäs siinä, mutta tulen tekemään sen omalla tyylilläni.'' Omat aikeensa paljastava Oni kertoi, tehden selväksi että jos se vain hänestä riippuisi ei kysymys ollut enää kuin ajasta. ''Voit toki yrittää taistella vastaan, mutta ennemmin tai myöhemmin tulet häviämään, joten suosittelen vain nauttimaan kyydistä ja tottumaan ajatukseen.''
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5771Viesti Southpaw »

Kuullessaan miehen seuraavat sanat, Tinga tunsi tahtomattaankin puristavan kätensä nyrkkiin, kuin olisi halunnut vaientaa miekkamiehen tällä erää. Samalla hänen oli kuitenkin myönnettävä itselleen, että sanoissa oli perää vaikka hän ei siitä pitänytkään. Kuinka monesti hän oli isääkin uhmannut ja tehnyt oman päänsä mukaan kaikista käskyistä huolimatta? Äitiä hän oli totellut ehkä hieman premmin, mutta ei hän äidillekään ollut aina mikään unelmalapsi ollut. Viimeiset sanat jotka viittasivat siihen, että hän olisi tehnyt tuon kaiken silkkaa itsekkyyttään, oli kuitenkin vaikeampi niellä. Ei hänen omapäisyydessään siitä ollut kyse, ei ainakaan aina.
"Olet vain osittain oikeassa", Tinga myönsi lopulta, kasvoillaan itsepäinen ilme, joka paljasti, ettei kunoichi aikoisi ottaa vastaan ihan mitä tahansa syytöksiä.
"Pitää paikkansa, että en aina pidä käskyjen vastaanottamiseta. Mutta ei kyse ole aina siitä mitä minä haluan. Vai miksi luulet, että päätin syrjäyttää isän? Tai miksi yritin pelastaa henkesi kun hän uhkasi tappaa sinut itse?" Tinga kysyi. Toki noissakin tapauksissa hän oli halunnut tehdä jotain, mutta ei kyse ollut pelkästään siitä. Hän halusi syrjäyttää isän koska tämä kohteli kyläläisiä huonosti ja Akkin hän oli halunnut pelastaa, koska ei voinut uskoa, että tämä olisi halunnut kuollakaan.

Vallassa olevan persoonan vaatiessa yllättäen tiedoistaan jonkinlaista vastatarjousta, Tingan ilme synkkeni.
"Viime yö ei tule toistumaan, mielestäni olen tehnyt sen jo selväksi", Tinga sanoi hastavasti, koettaen olla välittämättä tunteesta, että miekkamies puhuessaan luultavasti riisui häntä katseellaan, vaikka olikin jo nähnyt kaiken näkemisen arvoisen aiemmin. Onin kuitenkin lisätessä, että hänenkin olisi paljastettava jotain itsestään, ei Tinga kyennyt estämään naurahdusta, johon sekoittui epäuskoa ja huvittuneisuutta.
"Tähän astisilla puheillasi olet antanut ymmärtää, että tietäisit minusta jo kaiken paremmin kuin minä itse. Mitä sellaista voisin muka kertoa, mitä et jo tietäisi?" Tinga sanoi haastavasti. Hän voisi toki alkaa listata merkityksettömältä tuntuvia asioita, kuten lempiruoka tai lempikappaleensa, mutta noita tietoja ei millään voinut pitää samanarvoisina tietoina sen kanssa mitä tämä persoona ehkä kertoisi.

Onin tuodessa esille sen ettei hänellä ollut asian suhteen juurikaan vaihtoehtoja, Tinga joutui myöntämään tuon olevan oikeassa. Hän voisi edelleen yrittää päästä ystävänsä päähän ja houkutella tämän oikean persoonan esiin, mutta pahimmassa tapauksessa tämä Akkin kehon vallannut kusipää joko tuhoaisi hänen tai Akkin mielen taikka sitten vangitsisi hänet Akkin kehoon, mikä johtaisi siihen, että hänen kehonsa tulisi hitaasti kuihtumaan pois, kunnes chakra loppuisi ja hänen mielensä kuolisi kehon mukan. Mikään noista vaihtoehdoista ei vaikuttanut erityisen houkuttelevalta, joten Tinga päätti tällä kertaa olla ottamatta riskiä. Tiedonjyvä jonka Oni kuitenkin seuraavaksi tiputti hänen eteensä, oli saada toiveikkaan ilmeen leviämään Tingan kasvoille, mutta viime hetkellä hänen kuitenkin onnistui pitää ilmeensä hallinnassa. Jos tuo piti paikkansa ja Akkin oikea persoona oli vain vetäytynyt jotenkin kuoreensa, se tarkoitti ettei peli ehkä ollut sittenkään menetetty. Hänen pitäisi vain odottaa, että persoonat vahtaisivat jälleen paikkaa. Kunhan oikea Akki tulisi takaisin, ehkä hän voisi kertoa ystävälleen tästä toisesta persoonasta. Toisaalta taas jos Akki oli niin huonossa kunnossa henkisesti kuin tämä persoona antoi ymmärtää, niin olisiko tästä tekemään minkäänlaista vastarintaa ottaakseen kehonsa takaisin hallintaansa? Tai halusiko tämä edes sitä? Akki oli loppujen lopuksi joutunut viimeisen vuoden aikana kokemaan melko isoja vastoinkäymisiä, joten mistä hän tiesi halusiko mies enää edes itse pysyä hallinnassa jos tämä Onimarun kaltainen persoona voisi jatkossa selvitä vastaavista ongelmista tämän puolesta. Hän ei voisi syyttää ystäväänsä halusta vetäytyä kuoreensa kaiken koetun jälkeen, sillä samalla tavallahan hän itsekin oli aluksi halunnut kieltäytyä päästämästä ketään liian lähelle Kouteista erottuaan.
"Hyvä on, ihan kuten haluat. Tapelkaa kehon hallinnasta ihan keskenänne. En jaksa edes välittää enää", Tinga huokaisi lopulta raskaasti ja nojautui taaksepäin, kohottaen samalla kätensä pystyyn kuin luovuttamisen merkkinä. Sanojen tarkoitus oli kuitenkin todellisuudessa saada Onin suojaus laskemaan ja tämän ote Akkin päästä löystymään. Hän antaisi Akkille tilaa kasata itsensä henkisesti ja mahdollisuuden selvitä tästä itse. Jos tämä ei kolmen päivän sisällä palautuisi normaaliksi, hän yrittäisi keksiä jotain muuta, millä auttaa ystäväänsä selviämään tästä päässään tapahtuneesta vallankaappauksesta ja motivoida tätä jatkamaan omin voimin.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 5772Viesti Cross »

Huolimatta siitä että Tingan eleet ja ilmeet kertoivat Onin osuneen jälleen maaliinsa ei tämä antanut sen näkyä millään tapaa itsessään, vaan päätyi vain seuraamaan jokaista liikettä tarkasti. Ärsyyntyminen kertoi siitä että hän oli onnistunut horjuttamaan naisen itsevarmuutta, mikä oli ollut olennaisen tärkeää varsinaista määränpäätä ajatellen. Miekkamies ei nimittäin tehnyt kaikkea vain härnätäkseen punapäätä niin viihdyttävää kuin se saattoi ollakkin, vaan pyrki ennenkaikkea tarkoituksella horjuttamaan sitä luottamusta mitä tämän ja Akkin välille oli kerennyt muodostua. Aikanaan se tulisi helpottamaan näiden kahden erottamista, mikä taas tulisi entisestään helpottamaan toisen persoonallisuuden romahduttamista.
Kaiken kokemansa jälkeen Akkilla oli enää vain muutama asia jotka pitivät tämän kasassa ja jos se vain Onista olisi kiinni hän tulisi tuhoamaan nämä yksi toisensa jälkeen, jonka jälkeen enää mikään ei voisi estää häntä nousemasta heidän kehonsa hallintaan. Ehkäpä isoimpana esteenä siinä oli kuitenkin tämä punapäinen kunoichi, joka tuntui seisovan lähes järkkymättömästi ystävänsä rinnalla ja olikin siksi yski niistä merkittävimmistä tätä edelleen kasassa pitävistä asioista. Juuri tämän esteen poistamisesta edellisessäkin yössä oli ennenkaikkea ollut kyse viirusilmälle, joka oli päättänyt tarttua esiin nousseeseen tilaisuuteen, tietäen etteisiitä selvittäisi ilman seurauksia.
''Koska halusit uskoa isäni väitteen siitä että olisit paras vaihtoehto siihen, vaikka hän taisi vain ohjailla sinua haluamallaan tavalla. Sen sijaan että olisit alkanut juonia veljeäsi vastaan olisit voinut kertoa huolesi hänelle ja yhdessä olisitte varmasti saaneet isänne ymmärtämään astua alas paikaltaan... Henkemme taas pelastit koska tiesit tarvitsevasi kaltaistamme liittolaista, jolla on tietoja ja yhteyksiä joiden kaltaisia tuskin koskaan tulet itse saamaan.'' Hetken ajaksi hiljaisuuden heidän välilleen laskeutumaan päästänyt miekkamies lopulta vastasi, vaikuttaen aivan siltä kuin olisi joutunut hetken aikaa jopa miettimään vastaustaan. Todellisuudessa hän oli kuitenkin miltei heti kysymyksen kuullessaan tiennyt mitä tulisi vastaamaan siihen, välittämättä juurikaan siitä kuinka oikeaan osui väitteineen. Tärkeintä oli vain se että ne kuulostivat tarpeeksi uskottavilta, saaden Jinain itsensäkkin miettimään oliko jotain tuollaista todella kätkeytynyt hänen jalojen ajatusten ja aikeiden pohjalle.
''Jos en ole aivan väärässä olit jopa hieman pettynyt siihen että veljesi selvisi hengissä kohtaamisestamme, vaikka haavoittuminen ja murskatappio varmastikkin heikentäisivät hänen otettaan isänne seuraajan paikasta. Vielä pettyneempi olit kuitenkin Akkin ilmaantuessa Hebigakureen ja vetäessä sinut mukaan pelastusoperaatioonsa, sillä se sotki sinun suunnitelmasi ja pakotti toimimaan ennen kuin olit valmis siihen... Niinsanottu ystävyytenne perustuu vain siihen että tarvitsette toisianne omien suunnitelmienne täyttämiseen.'' Pirullisen hymy kasvoillaan puhuva Tsuchigumo jatkoi, tietäen sanojensa olevan hölynpölyä, mutta kuulostavan siitä huolimatta tarpeeksi uskottavilta että olisi itsekkin saattanut uskoa niitä.

Kuullessaan vastahakoisen ja torjuvan näköisen Tingan toteavan jämäkästi ettei viimeyö tulisi toistumaan päästi Oni vaimea hykertelevän naurun vapaaksi, sillä punapää onnistui kuulostamaan hyvinkin vakuuttavalta. Jäisi kuitenkin nähtäväksi kauvanko tämä jaksaisi vastustaa kiusausta, jonka viimeyön muistot jättäisivät. Selvittyään seuraavan päivän katumuksesta nuo muistot alkaisivat hiljalleen palata mieleen vähemmän epämiellyttävinä, alkaen ohilipuvien päivien myötä jälleen herättää saman janon joka oli saanut ensimmäisenkin kerran tapahtumaan ja kun kynnys oli kerran jo ylitetty niin miksi pidättäytyä.
''Se jää nähtäväksi... Mutta tiedät kyllä mistä minut löytää jos muutat mielesi.'' Vihjailevalla sävyllä jatkava miekkamies totesi pieni huvittuneisuus äänessään, yrittämättä kuitenkaan painostaa yhtään sen enempää. Olisi paljon parempi antaa ajan hoitaa tehtävänsä, sen sijaan että yrittäisi painostaa liian hyökkäävällä tavalla.
''Kuten sanoin en kuitenkaan ole nyt kiinnostunut siitä ja olet aivan oikeassa että tiedän kyllä tarinasi, mutta en sen yksityiskohtia...'' Äänessä jatkava viirusilmä totesi, kertoen miksi halusi kuulla lisää naisesta, vaikka vaikuttikin jo tuntevan tämän läpikotaisin. ''Et varmaankaan esimerkiksi tiennyt että varhaisin muistomme on hetki jolloin kävimme ensimmäistä kertaa kuolemanporteilla?'' Kaulansa oikealla sivulla olevaa vaaleaa punoittavan ihon takia esiin tullutta vaaleaa viirua sivelevä miekkamies paljasti, vihjaten punapäälle minkä laisia asioita halusi kuulla ja mitä voisi itse sitävastoin kertoa.

Se että Tinga vaikutti lopultakin luovuttavan toivottomalta vaikuttavassa tilanteessa ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä Onille, vaikkei tämä uskonutkaan hetkeäkään sitä mitä tämä sanoi. Periksi antaminen edes toivottomalta vaikuttavassa tilanteessa ei vain sopinut tämän luonteeseen ja sen hän tiesi aivan liiankin hyvin, mikä teki tilanteesta vain entistäkin miellyttävämmän. Sillä ennen kuin he lopettaisivat tämä ymmärtäisi miten mahdottomassa tilanteessa todella oli ystävänsä suhteen, joutuen vain seuraamaan sivusta tämän murenemista, kykenemättä itse tekemään mitään sen estämiseksi.
''Etpä tietenkään...'' Hymyilevä viirusilmä naureskeli, paljastaen äänellään ettei ollut uskonut hetkeäkään kunoichin lupausta. ''Toivon todella että kerrot minusta hänelle kunhan joudun jättämään näyttämön...'' Mies jatkoi kiusoittelevamma sävyllä, tehden selväksi että osasi arvata mitä tulisi tapahtumaan heti Akkin palatessa kehonsa hallintaan ja sen ettei tuo häirinnyt häntä tippaakaan. Päinvastoin se oli ennemminkin jotain mitä tämä puoli miekkamiehen mielestä oikeastaan toivoikin, sillä sen seuraukset olisivat varmasti toiset kuin mitä punapää toivoi. ''Kerro hänelle minusta niin hän saa mahdollisuuden puolustautua, mutta samalla se vain murentaa sen vähän mitä jäljellä on entistäkin nopeammin. Toisin kuin hänellä minulla on ollut aikaa valmistautua siihen kamppailuun, minkätakia se tullaan käymään minun ehdoillani.'' Tsuchigumo paljasti synkällä äänellä ennustuksensa siitä mitä tulisi tapahtumaan jos Jinai menisi avaamaan sanaisen arkkunsa, päästäen tuon saman pahansuopuuden sekoittumaan myös yhtään estelemättä chakraansa. Siitä se levisi ympäri huonetta tukahduttavan tuntuisena pilvenä, joka tuntuisi imevän viimeisetkin toivonrippeet.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “GSG”