Recue mission

Jos seikkailet paikassa, joka ei sovi valmiiksi tehtyihin alueisiin, kirjoita tänne!
Avatar
Rudy
Akatemian oppilas
Akatemian oppilas
Viestit: 100
Liittynyt: 23 Marras 2015, 17:55

Recue mission

Viesti: # 2666Viesti Rudy »

Harjoitus vaan :P

Adrenaliini virtasi pitkin Ryotan verisuonia, hän ei ollut uskonut sitä mitä oli juuri äsken saanut tietää. Vain hetki sitten Ryota oli saanut tietää että yksi hänen sukulaisistaan, nuori Uchihaan kuuluva tyttö nimeltä Sanda oli kidnapattu muutaman rikollisen toimesta sillä nämä rikolliset tahtoivat varastaa hänen Sharinganinsa voidakseen käyttää sitä bisneksiensä kasvattamiseen. Viha virtasi pitkin Ryotan sisintä kun hän juoksi nopeaa vauhtia kohti sitä paikkaa johon hän oli jäljittänyt kyseiset rikolliset. Hän ei voinut uskoa sitä että kukaan edes kehtasi yrittää ryöstää hänen klaaninsa kekkei genkain ja valjastaa hänen klaaninsa salaisuudet, ei käynyt kuuloonkaan että joku hänen klaaninsa ulkopuolinen omistaisi hänen doujutsunsa ja kehtaisi edes käyttää sitä - heidät oli tapettava välittömästi ja hänen oli saatava Sanda elossa takaisin. Ryota tiesi ettei hänellä ollut paljoa aikaa sillä kidnappaajat tuskin viivyttelisivät kauhean kauaa vaan kaivaisivat silmät hänen päästään heti kun siihen aukeaisi oiva mahdollisuus. Ryota pysähtyi hetkeksi kun hän laskeutui toisen polvensa varaan maahan ja kosketti maata sormiensa kärjillä, maassa näkyi selvästi monet jäljet jotka johtivat syvemmälle tiiviiseen metsään ja pojalla ei ollut epäilystäkään siitä että ne jäljit kuuluivat kidnappaajille. Hän puristi hitaasti kätensä nyrkkiin ja tuhahti halveksuvasti noustessaan takaisin täyteen pituuteensa ja jatkaessaan matkaansa kohti päämääräänsä.

Ei mennyt kauaakaan kun Ryota saapui erään luolan massiiviselle sisäänkäynnille ja hän käänsi mustat silmänsä katsomaan pimeyteen joka nielaisi koko luolan. Ryota tiesi että luolassa hän tuskin näkisi edes eteensä joka saattaisi altistaa hänet mahdollisille hyökkäyksille, ei ollut epäilystäkään siitä että rikolliset yrittäisivät varastaa Sharinganin ilman että suojaisivat piilopaikkansa - hänen oli varauduttava mahdollisiin ansoihin matkan varrella.

Ryota otti käteensä puun palasen joka soveltuisi kerrassaan täydellisesti soihduksi ja hän keräsi chakraa keuhkoihinsa voidakseen käyttää chakra elementtiään - tulta sytyttääkseen sen. Hyvin pieni ja kevyt puhallus chakraa hänen keuhkoistaan sytytti palasen kärjen kirkkaasti palamaan ja Ryota jatkoi matkaansa kohti luolan nielaisevaan pimeyteen... hän ei voinut kieltää etteikö häntä aavistuksen verran jopa pelottanut olihan hän yksin matkaamassa juuri semmoisten ninjojen syliin jotka olivat pystyneet kidnappaamaan Uchihan joten he olivat varmasti enemmän tai vähemmän taitavia.

Ainoastaan hänen soihdustaan loistava kirkas tuli soi hänelle valoa täysin pimeässä luolastossa joka oli ainakin toistaiseksi hiljainen kuin hautuumaa. Hän tunsi miten hänen aistinsa terävöityivät aavistuksen verran adrenaliinin virratessa hänen kehoansa pitkin. Poika yritti parhaansa piilottaakseen pelkonsa ja yrittäen hallita suuria adrenaliinin virtauksia kehossaan mutta turhaan, aivan sama mitä hän teki tai ajatteli hän ei vain saanut päästään pois sitä ajatusta että hän asetti itsensä hengenvaaraan yrittäessään pelastaa sukulaisensa. Mutta hänen oli pakko.. hän ei voinut vain katsoa sivusta miten ulkopuoliset törkeästi ryöstäisivät hänen klaaninsa omistaman legendaarisen doujutsun ja käyttäisivät sitä vapaasti.

Käveltyään aikansa pitkin sysimäisen synkkää luolastoa Ryota kuuli sen perältä selkeää naurua ja huutoa, ei ollut epäilystäkään siitä että hän oli löytänyt ne rikolliset jotka olivat kidnappauksen takana. Ryota ei voinut edes kuvitella sitä kiitosta ja kunniaa jonka hän saisi kun hän palauttaisi Sandan ehjänä takaisin klaanilaistensa luokse, hänet palkittaisiin aivan varmasti suuresti ja kunnioitus häntä kohtaan kasvaisi ehdottomasti muiden klaanilaisten silmissä. Ryota kuitenkin myös tiesi että hän oli vasta genin tasoinen ninja eikä hänellä ollut aavistustakaan miten vahvoja hänen vastustajansa olisivatkaan mutta hänen oli tultava tänne... hän oli ainoa Uchiha täällä päin maailmaa joka ehtisi ajoissa paikalle, muuten ryöstäjät ehtisivät varastaa heidän klaaninsa doujutsun ja kadota tiehensä ennen kuin kukaan ehtisi tehdä asialle yhtään mitään.

Pelko voimistui hänen sisällään kun Ryota sammutti soihtunsa jottei paljastaisi itseänsä ja hän jatkoi erittäin hiljaisin askelin syvemmälle luolastoon tietämättä ollenkaan mitä hän kohtaisi sielä. Lopulta hän näki syvän tunnelin päässä selvästi kirkasta valoa joka epäilemättä tuli joko nuotiosta tai useasta soihdusta ja kun poika eteni hitain ja hiljaisin askelin, hänen silmiinsä osui kaksi henkilöä jotka loistivat varjoista suuren nuotion ja luolan seinillä olevien soihtujen valossa. Samaisessa huoneessa oli myös nuori tyttö jonka Ryota tunnisti lähes samantien Sandaksi, siitä ei ollut mitään epäilystäkään, hän oli Sanda ja hänen silmänsä näyttivät edelleen olevan hänen päässänsä. Mutta Sanda oli sidottuna ja hän loikoili pahasti haavoittuneena luolaston seinää vasten ja kyyneleet vluivat hänen poskiaan ja leukaa pitkin sillä tyttö ei ollut koskaan kokenut semmoista pelkoa, sitä pelkoa kun ei tiedä selviääkö enää hengissä ulos tästä luolasta.

Ryota vei kätensä taskuunsa jossa hän tarttui muutamaan shurikeniin ja otti ne hiljaisesti esille ja valmistautui heittämään ne kohti vihollisia. Viholliset näyttivät olevan yksinkertaisia maantierosvoja joten Ryota ei olettanut tietenkään että he olisivat mitään kauhean vahvoja ninjoja - yleensä maantierosvot eivät olleet kauhean tasokkaita. Poika yritti vain miettiä miksi heidänlaisensa maantierosvot edes yrittäisivät hankkia Sharingania - epäilemättä tehdäkseen itsesään vahvempia mutta Ryotan oli vaikea kuvitella että he kykenisivät kontrolloimaan Sharinganin voimaa ja enemmeinkin kuluttaisivat chakransa loppuun sitä käyttäessään. Mutta näytti siltä että kidnappaajat eivät olleet tietoisia siitä miten vaikeaa Sharingania olisi hallita ja että se vaatisi vuosien harjoittelua - he olivat ylimielisiä ja räkäisiä rosvoja jotka eivät olleet kotoisin mistään suuresta kylästä.

Ryota keräsi chakraa jalkoihinsa valmistautuessaan hyökkäykseen... hänen oli pakko hyökätä nyt tai ei koskaan, hän ei ehtisi nyt miettiä sen suurempia taktiikoita sillä siihen mennessä Sanda olisi loppuelämänsä ajan sokea ja sehän ei käynyt alkuunkaan laatuunsa. Ryota ponnisti maasta ylös ja hän käytti jalkoihinsa kerättyä chakraa voidakseen hypätä paljon korkeammalle kuin normaalisti ja saavutettuaan lähes luolaston katon - hän tarrasi jalkapohjillaan kiinni luolaston kattoon ja heitti kolme shurikenia kohti toista vastustajaa. Hänen epäonnekseen toinen bandiiteista oli kuitenkin huomannut hyökkäyksen ja hän oli kiskaissut katanansa esille jolla hän löi shurikenit pois niiden reitiltä. Kilinä metallin osuessa metalliin kaikui hyvin ja loistavasti pitkin luolastoa jossa äänet tuppasivat kaikumaan hyvin.

''Kuka olet ja mitä haluat!? Astu esiin!'' Toinen bandiiteista karjaisi raivoissaan ja hänen raivoisa ja kova äänensä kaikui pitkin luolan seinämiä kun Ryota mittaili vastustajiaan katseellaan, epäilemättä he olivat hyvin vihaisia sillä joku oli juuri yrittänyt tappaa toisen heistä. Ryota tarttui kunaihinsa tiukasti kiinni ja puristi sitä niin että hänen rystysensä muuttuivat valkoisiksi puristuksen voimasta kun hän laskeutui alas katolta ja käytti chakraansa pehmentääkseen laskuaan osuessaan luolaston lattiaan. Hänen molemmat vastustajansa käänsivät katseensa kohti uutta vastustajaansa ja toinen bandiiteista naurahti halveksuvasti. ''Oikeasti? Kidnappasimme Uchihan ja peräämme on näköjään lähetetty rääpäle?'' Molemmat bandiitit nauroivat halveksuvasti päin Ryotan naamaa ja he selvästi aliarvioivat tämän nuoren Uchihan hänen ikänsä vuoksi. Mutta Ryota tulisi näyttämään näille kahdelle mihin Uchihat todella kykenisivät, hän tulisi näyttämään heille mitä tapahtuu kun he sekaantuvat Uchihoiden asioihin väärällä tavalla.

Ryota teki nopeasti sinetit käsillänsä ja hän keräsi chakraansa yhteen kasaan ja hän siirsi chakransa keuhkoihinsa jossa hän muuttaisi sen tuleksi. Saatuaan sinetit tehtyä molemmat bandiitit kohottivat katanansa ja valmistautuivat hänen hyökkäykseensä mutta heidän odotuksensa eivät ilmeistä päätellen olleet kovin korkealla. Ryota puhalsi kaikki ilmat yhtä aikaa keuhkoistaan pihalle ja hänen chakransa muuttui suureksi tulipalloksi hänen eteensä puhalluksen mukana ja sen kirkas valo loisti pitkin luolaston seinämiä ja valaisi koko huoneen hetkellisesti kun se lähti etenemään kovaa vauhtia kohti kahta bandiittia. Molemmat bandiitit keräsivät chakraa jalkoihinsa ja hyppäsivät nopeasti pois hänen tulipallonsa tieltä, toinen bandiiteista kaivoi viisi shurikenia taskustaan ja heitti ne kesken ilmalennon kohti Ryota joka taasen tarttui tiukemmin kunaihinsa ja torjui häntä kohti tulevat shurikenit nopeilla liikkeillä. Jälleen kuului metallista tulevaa kilinää ja kalinaa pitkin luolastoa kun toinen bandiiteista hyppäsi Sandan luokse joka oli jo menettänyt tajuntansa sillä häntä oli kidutettu hyvin pahasti ja kidnappauksen yhteydessä hän oli kokenut pahoja vammoja kehoonsa.

Toinen bandiiteista tarrasi Sadaraa tiukasti hiuksista kiinni ja kiskaisi hänet sidottuna ylös vieden katanansa hänen kaulallensa kun taas toinen bandiitti päätti käydä suoraan lähitaisteluun Ryotan kanssa. Katanan ja kunain kohdatessa toisensa kerta toisensa jälkeen luolastosta kuului vain kilinää ja sitä miten kaksi ninjaa juoksivat pitkin luolastoa taistellessaan raivoisasti toistensa kanssa. Hetken kuluttua kun Ryota huomasi että Sanda oli otettu panttivangiksi, toinen bandiitti perääntyi lähitaistelusta ja hyppäsi toverinsa vierelle joka edelleen piti katanaansa Sandan kurkulla ja virnisti leveästi. ''Laske aseesi tai tytöltä katkeaa kaula.'' Baniitti ilmoitti hyvin uhkaavaan ja tiukkaan sävyyn nuorelle pojalle joka pysähtyi vähän matkan päähän lamaantuneena ja tietämättä mitä hän voisi enää tehdä. Sanda oli panttivankina... jos hän hyökkäisi hänet tapettaisiin armottomasti mutta jos hän pysyisi paikallaan, he saisivat sekä Sandan että hänen silmänsä vaikka toisaalta he eivät vielä tienneet että Ryota edes oli Uchiha. Hän ei kuitenkaan voinut riskeerata kumpaakaan... hän halusi Sandan elossa ulos täältä mutta hän myös halusi että tytöllä olisi vielä silmät päässään kun he pääsisivät ulos. Vaikea valinta edessä.. Ryota puri hampaitansa tiukasti yhteen hänen punnitessaan kaikkia eri vaihtoehtoja tässä tilanteessa. Hän teki päätöksensä... aivan sama mitä se maksaisi vaikka se maksaisi Sandan hengen hänen tuli suojella hänen klaaninsa kekkei genkaita ja sen salaisuuksia, hän ei missään nimessä voisi antaa näiden kahden idiootin valjastaa Uchihan salaisuuksia heidän doujutsunsa kautta, se ei kuulunut heille eikä heidän tarvinnut tietää hänen klaanistaan sen enempää kuin heidän nimensä. Ryota ei sanonut mitään sen enempää vaan hän lähti juoksemaan kohti toista bandiittia joka ei pitänyt Sandraa tiukassa ootteessaan ja heitti kunainsa tätä päin. Heti kun Ryuota oli saanut heitettyä kaunainsa kohti toista bandiittia, toinen bandiitti kohotti katanansa ja hän ja löi sen suoraan Sandran selästä ja rintakehästä lävitse. Ryota jähmettyi hetkeksi paikoilleen... hän ei voinut edes uskoa sitä mitä hän näki, hän oli tehnyt päätöksen että maksaisi Sandan hengen siitä että suojelisi Uchihan salaisuuksia mutta hänen kuolem nnäkeminen oli silti niin raskasta, hänen aivonsa eivät voineet hetkeen käsittää sitä mitä hän oli juuri nähnyt. Pitikö sen olla näin vaikeaa todistaa sukulaisen kuolemaa? Kuuluiko sen sattua näin paljon hänen tunteisiinsa? Miksi hän eedes suri kun hän oli juuri tehnyt päätöksen että hän uhraa Sandan hengen tämän tehtävän nimissä? Tunteet ryppysivät hänen sisällään kuin kesyttämätön meri ja hänen aivonsa vapauttivat hyvin erikoislaatuista chakraa - ilman että hän itse edes tiesi sitä tai huomasi hänen silmänsä olivat muuttuneet punaisiksi jotka hohtivat luolan pimeydessä ja niihin muodostui yksi tomoe. Hänen sharinganinsa oli aktivoitunut tästä tunteiden tulivuoresta ja hän tarttui toiseen kunaihinsa tiukasti kiinni kun kaksi bandiittia oli huoannut tämän muutoksen vastustajassaan. ''Aah.. hän on siis Uchiha. Olemmepa me onnekkaita.'' Toinen bandiiteista sanoi ja nauroi perään puhtaasta innosta - nyt heillä oli mahdollisuus saada kaksi paria Uchihan kekkei genkaita. Viha valtasi Ryotan kokonaan ja se suorastaan sokaisi hänet kun hän muodosti chakraansa jalkoihinsa lisätäkseen vauhtiansa ja hän suorastaan syöksyi hampaitaan purren kohti kahta bandiittia - hän oli täynnä puhdasta intoa tappaa heidät ilman epäröintiä, nuo kaksi saastaa olivat juuri tappaaneet hänen sukulaisensa ilman mitään armoa joten poika ei nähnyt mitään syytä antaa heille sen enempää armoa kuin mitä he olivat antaneet Sandalle.

Ryota huomasi erityisen asian syöksyessään kohti kahta bandiittia - hän näki heidän liikkeensä aavistuksen hidastettuina, aivan kuin aika hänen ympärillään olisi jonkin taikuuden voimasta hidastunut ja hän näki vastustajiensa liikkeet entistä paremmin ja kykeni reagoimaan niihin nopeammin. Sharinganinsa avulla hän jkykeni säästämään huomattavan määrän energiaa ja voimaa kun hänen ei tarvinnut tehdä ylimääräisiä liikkeitä sekä hyökkäyksissään että puolustuksessaan. Metalli kilisi kovalla äänellä vasten metalli kun Ryota vihan sokaisemana kävi suoraan lähitaisteluun hänen vastustajiaan vastaan. Taistelu oli kääntynyt ympäri kun Ryotan Sharingan oli aktivoitunut, kaksi bandiittia eivät kyenneet pääsemään hänen puolustuksensa läpi koska hän kykeni näkemään heidän liikkeensä ennen kuin ne edes oikeasti tapahtuivat.

Ryota ei edes tiennyt enää mitä hänen ympärillään tapahtui sillä hänen tunteensa olivat puhtaasti ottaneet hänestä täydellisen kontrollin ja hän toimi enää vain vaistojensa varassa, millään muulla ei enää ollut mitään merkitystä hänen vain täytyisi saada nämä kaksi bandiittia hengiltä ja se oli hänen elämänsä suurin tavoite tällä kyseisellä hetkellä. Ryota tunsi viiltävän kivun kyljessään kun toinen bandiiteista onnistui löytämään aukon hänen puolustuksestaan ja viiltämään kevyen haavan hänen kylkeensä katanallaan. Ryota puri hampaitaan yhteen mutta adrenaliinin vuoksi kipu ei tuntunut niin pahasti kuin mitä se normaalisti tuntuisi, poika hyppäsi sillä samalla hetkellä pois lähitaistelusta ja kesken ilmalennon hän muodosti käsisinetit. ''Katon; Hiarashi no Jutsu!'' Hän keräsi jälleen chakraa keuhkoihinsa ja käytti elementtiänsä muuntaakseen chakransa keuhkoistaan puhtaaksi tuleksi. Kun hän lensi vielä ilmassa lähellä luolaston kattoa, hänen suustansa pääsi suuri määrä tulisia neuloja laajalle alueelle ja toinen bandiiteista jolla oli selvästi nopeammat refleksit, hyppäsi välittömästi pois jutsun alueelta. Toinen bandiitti taasen oli huomattavasti hitaampi reflekseiltään ja hänen suureksi epäonnekseen hän jäi suoraan tulisien neulojen alle jotka lävistivät hänen vaatetustaan ja ihoaan, polttivat ja satuttivat häntä ja aiheutti hänelle pahoja palovammoja. Bandiitti joka otti Ryotan jutsusta osumaansa kaatui polvilleen maahan ja karjaisi tuskaisesti kun hänen kehostaan alkoi vuotamaan verta luolaston lattialle. ''Yksi alhaalla'' Ryota siristi silmiänsä ajatellessaan että toinen heistä oli nyt ainakin otettu alas ja toinen täytyisi vielä saada päihitettyä. Mutta se ei tulisi olemaan niin helppoa, Ryotalle oli selvää että tämä toinen bandiitti oli selvästi osumaa ottanutta kokeneempi - nopeampi, itsevarmempi ja olemuksestaan päätellen myös vanhempi.

Ryota siristeli silmiänsä kohottaessaan kunainsa jälleen ja tarkastellessaan vastustajaansa päästä varpaisiin. Hänen täytyisi nopeasti kehittää jokin hyvin ovela taktiikka tämän vastustajan päihittämiseen - nämä olivat niitä aikoja kun Ryota toden totta kirosi omaa taidottomuuttaan ja nuoruuttaan kun hän ajatteli että hänen vanhempansa olisivat päihittäneet nämä kaksi maantierosvoa ennen kuin he olisivat ehtineet edes silmiänsä räpäyttää. Ryotaa kävi suututtamaan se miten kauan hänellä oikeasti kesti kahden bandiitin päihittämiseen, hehän olivat vain bandiitteja eivätkä mitään Konohan ANBUjen eliittiä! Ryota päästi pitkän ja raskaan huokaisun suustansa kun hän lähti juoksemaan jälleen kohti vastustajaansa. Tällä kertaa bandiitti kuitenkin oli varautunut siihen että Ryota hakisi lähitaistelua sillä tuo oli huomannut että pojan lähitaistelu oli parantunut huomattavasti siitä lähtien kun tuon Sharingan oli herännyt. Bandiitti oli päättänyt että oli viisaampaa pysyä etäämmällä eikä kohdata Sharinganin käyttäjää puhtaassa taijutsussa, hän ei itsekään tiennyt miten Sharinganin herättäminen oli parantanut Ryotan taijutsua niin huomattavasti - aivan kuin hänen puolustuksestaan ei pääsisi enää lävitse tavallisilla tekniikoilla.

Ryota kuitenkin bandiitin yllätykseksi muutti suuntaansa kesken matkan ja hän heitti kunainsa kohti bandiitin rintakehää joka torjui sen katanallaan. Sen sijaan että Ryota olisi juossut suoraa päätä vastustajansa kimppuun, hän juoksikin tuon kaatuneen toverin luokse napatakseen tuon katanan itselleen - mikä olikaan sen parempaa kuin saada oikea katanan kunain sijasta. Bandiitti alkoi jo hiljalleen menettämään malttiansa tähän kamppailuun ja se ryntäsi raivoisasti huutaen kohti Ryota, aikeinaan iskeä tuo suoraan alas kerralla. Ryota hymähti lyhyesti tarratessaan tiukemmin katanaansa ja hän käytti Sharingania löytääkseen loistavan aukon bandiitin puolustuksessa - bandiitin kärsimättömyys oli alkanut vaikuttamaan hänen taisteluunsa ja Ryota oli jo muutaman kerran huomannut aukon hänen puolustuksessaan ja nyt oli aika hyödyntää sitä. Kun bandiitti kohotti katanansa, Ryota heitti oman katanansa ilmaan jonka jälkeen hän heittäytyi maahan juostessaan eteen päin ja hän likui bandiitin jalkojen välistä tuon taakse - hän nappasi katanansa ilmasta käsin kiinni, hän oli heittänyt katanansa niin että se lentäisi bandiitin selän taakse - ja tarratessaan katanastaan kiinni, hän ilman sekunninkaan epäröintiä löi sen hänen sydämmensä lävitse takaata käsin. Bandiitin silmät meinasit laajeta hänen päässänsä kun hän tajusi mitä oli juuri äsken tapahtunut - hän tiesi että hän ei eläisi enää kauaa joten hän virnisti leveästi ja päästi viimeiset sanat suustansa. ''Uchiha.. aliarvioin teidät.. ungh.. todella maineensa veroinen..'' sanojensa päätteeksi bandiitti kaatui suoraan vatsalteen maahan ja Ryota seisoi hetken aikaa täysin jähmettyneenä paikoillaan.
Ryota sulki silmänsä hetkeksi ja hän deaktivoi Sharinganinsa jonka seurauksena hänen silmiensä väri muuttui jälleen takaisin mustaksi. Hän oli onnistunut vaikkakin hän joutui uhraamaan Sandan sen nimissä että onnistui, mutta ainakin Uchiha-klaanin doujutsu ei päätyisi ulkopuolisten käsiin ja se oli tärkeintä... tai niin Ryota ainakin uskotteli itselleen.
Uchiha Ryota
Hp: 19
Ch: 90
Nopeus: 12

Raiji
Hp: 10
Ck: 15
Nopeus: 1

Palaa sivulle “Muut alueet”