Sivu 1/1

Matka kotia kohti

Lähetetty: 06 Elo 2016, 02:32
Kirjoittaja Southpaw
Tuntui mahtavalta kyetä käyttämään chakraansa jälleen. Muulla tavoin Suiren ei kyennyt kuvailemaan tunnetta joka hänellä oli ollut sen jälkeen kun oli pari päivää sitten Akkin avustuksella päässyt karkuun Hebigakuresta. Kuten miekkamies oli neuvonut, hän oli löytänyt maanalaisten tunnelien toisesta päästä laivan, jonka kyytiin oli noussut ja jäänyt väsyneenä odottamaan että Akki tulisi muiden pelastettavien kanssa perässä. Kun ketään ei kuitenkaan alkanut kuulua ja kaukaa kylän kuunnalta oli alkanut kuulua vaimeita taistelun ääniä oli pienen kalastusaluksen omistaja lopulta ohjannut laivansa kauemmas saaresta ja aloittanut matkan meren yli, kunnes oli lopulta jättänyt Suirenin kyydistä Teen maan rannikolla. Sen jälkeen Suiren oli hitaasti, mutta varmasti alkanut suunnata kohti pohjoista päästäkseen lähimpään mahdolliseen kylään hankkimaan itselleen varusteita ja myös uudet vaatteet, sillä hänen sen hetkisen asunsa oli pahoin repeytynyt Rikimarun käsittelyn jäljiltä. Vankeudessa saadut vammat kuitenkin hidastivat matkaa huomattavasti ja lopulta iltapäivän alkaessa jo vähitellen hämärtyä illaksi Suiren ei jaksanut enää kävellä pitemmälle. Uupuneena nainen istahti kulkemansa polun varrella sijaitsevan puskan juurelle, miettien mitä tehdä sen jälkeen kun olisi päässyt lähimpään kylään. Mizukagelle pitäisi luonnollisesti kertoa kaikesta tapahtuneesta ja siitä että Akki oli saanut hänen asemansa vakoojana selville, mutta mitä hän sanoisi? Tämän tehtävän oli ollut tarkoitus todistaa, että hän oli kylälleen uskollinen shinobi aiemmista rikkeistään huolimatta, mutta paljastumisen vuoksi hän tunsi epäonnistuneensa pahasti.

Re: Matka kotia kohti

Lähetetty: 06 Elo 2016, 17:51
Kirjoittaja Ookami_Tez
Akira oli matkalla Teen maassa hän oli karkumatkalla Konohan ninjoilta kun hän ryösti rikkaan kauppiaan viikko sitten ja nämä olivat lähettäneet joukon Jounineita tämän perään. Akira oli kuitenkin nyt rahat lopussa Teenmaan puolella ja pysähtynyt tyhjentämään suolistoaan. Kuten normaalisti hän oli vain mennyt hieman polusta sivuun ja käyttänyt takkinsa piilotus kykyä saadakseen hoitaa hommat rauhassa. Mutta asia nyt ei onnistunut kuten oli tarkoitettu. Eilen syömänsä porsas ei ilmeisesti halunnut tulla läpi kiltisti ja homma oli mennyt työksi. Mutta vielä pahempi hänen tehdessään työtä oli eräs nuori naikkonen kävellyt ohi, tai niin ainakin Akira oli toivonut. Mutta tämä vaalea hiuksinen rähjäisissä vaatteissa ollut nuori nainen oli pysähtynyt juuri Akiran eteen levähtämään. Housut kintuissa oleva Akira tuijotti aurinkolasiensa läpi naisen juuri ja juuri kiinni sidottua paitaa ja tämän ruhjeista selkäänsä, joka oli aivan tämän edessä. Akira tiesi että ei saisi huomaamattomasti tiukkoja housujaan jalkaansa, mutta nainen ei välttämättä lähtisi hetkeen, joten nyt olisi pakko pidätellä ja odottaa että nainen joko jatkaisi matkaansa tai menisi nukkumaan. Mutta samantien hänen vatsaansa väänsi melko äänekkäästi.

Re: Matka kotia kohti

Lähetetty: 06 Elo 2016, 18:09
Kirjoittaja Southpaw
Väsyneenä Suiren oli juuri aikeissa painaa päänsä polviin ja kaatua kyljelleen maahan käyttääkseen edes hetken aikaa nukkumiseen, vaikka koko keho tuntui hirveän kankealta hänen roikuttuaan päiväkausia kahleissa. Ennen kuin nainen ehti kuitenkaan ummistaa silmiään hänen korviinsa kantautui äänekäs kurahdus, joka sai Suirenin pompapamaan säikähtäneenä pystyyn. Kääntyen sen jälkeen katsomaan taakseen, Suiren pysähtyi tähyilemään ympäröivien puskien ja puiden sekaan, miettien mistä tuo ääni oli tullut. Kiitos Akiran omistaman takin, tämä sulautui ainakin toistaiseksi täydellisesti ympäristöönsä, eikä Suiren huomannut tätä. Hetken verran, Suiren harkitsi kysyvänsä oliko puiden seassa joku, mutta sitten hänen päähänsä kohosi että kenties hänen peräänsä oli jo lähetetty Hebigakuren ninjoja kun hänen pakonsa oli huomattu. Ollakseen siis kiinnittämättä mahdollisten takaa-ajajien huomiota, nainen kumartui noukkimaan maasta kiven ja heitti sen suoraan edessään olevaa puskaa kohti. Jos ääni oli jonkin eläimen aiheuttama niin ehkä kivi säikäyttäisi sen tiehensä.

Re: Matka kotia kohti

Lähetetty: 07 Elo 2016, 02:08
Kirjoittaja Ookami_Tez
Akiran kasvot vääntyivät vaikka se ei tietysti ulospäin näkynyt. Kirottu ruuansulatus älä petä minua nyt. Akira manasi, kun naikkonen edessä oli selvästi hätkähtänyt Akiran suoliston meteliin. Akira toivoi että nainen vain huhuilisi että onko joku siellä, joten vain hiljaa pysyminen saisi varmaan naisen jatkamaan matkaa. Mutta ei nainen päätti heittää kiven suoraan Akiraa päin. Akira ei kyennyt reflekseilleen mitään vaan väisti suoraan päätään kohti tulevan kiven, joka naiselle näyttäisi siltä että puska juuri räpsähti sivulle latvasta pois kiven tieltä. Hemmetti. Jos ponnistan taaksepäin niin pääsisin ehkä puskien suojaan vetämään housut jalkaani. Akira mietti, mutta miettiminen keskeytyi suoliston päästäessä taas äänen mahan lähtiessä taas vääntämään. Hyvässä tapauksessa tästä tulisi vain joku lisä syyte Teenmaan tietoihin siitä että Akira olisi rikollisen lisäksi perverssi (ei niin että sitä ei olisi siellä jo), mutta pahimmillaan hän möhlisi ensi tutustumisen tähän selvästi suojelusta tarvitsevaan kaunokaiseen.

Re: Matka kotia kohti

Lähetetty: 07 Elo 2016, 02:24
Kirjoittaja Southpaw
Kiven ollessa juuri lentämäisillään puskaan, Suiren pisti merkille kuinka tuon puskan ylimmät oksat tuntuivat ikään kuin itsestään vääntyvän sivuun, sillä seurauksella, että hänen heittämänsä kivi lensi sen ylitse jonnekin kauemmas ja tömähti lopulta hiljaa kopsahtaen maahan. Hetken verran Suiren ei kyennyt kuin tuijottamaan puskaa, uskomatta silmiään. Jos täällä olisi ollut edes kova tuuli, hän olisi voinut laittaa liikahduksen sen piikkiin, mutta sillä hetkellä hän ei tuntenut kuitenkaan tuulenvirettäkään. Niinpä ainoa vaihtoehto oli, että tuolla pusikossa todella piileskeli joku. Kylmät väreet kulkivat naisen selkää pitkin hänen miettiessään millaiseen tilanteeseen oli joutunut ja hetken verran hänen teki mieli yrittää paeta. Ajatus siitä, että hän oli kuitenkin yhden voimakkaimman ninjakylän ninja, sai hänet kuitenkin hillitsemään pelkonsa. Siitä otettaisiin nyt selvää kuka tuolla oli. Niinpä Suiren lähti hetken epäröinnin jälkeen lähestymään puskaa jälleen ja kosketusetäisyydelle päästyään ojensi käsiänä eteenpäin, siirtääkseen edessä olevat oksat pois tieltään ja kiskoakseen puskassa piileskelevän tyypin esille.

Re: Matka kotia kohti

Lähetetty: 19 Elo 2016, 11:00
Kirjoittaja Ookami_Tez
No niin syteen taikka saveen. Akira mietti kun nainen lähti lähestymään itseään. Akiran kädet olivat kiinni jo housun reunoissa ja juuri kun nainen oli tämän edessä Akira ponnisti tämän sivusta ohitse yrittäen vetää mahdollisimman nopeasti housunsa ylös, jotta pelastaisi naamansa tilanteessa. Laskeutuen sitten naisen taakse Akira laittoi nopeasti napin kiinni ja nousi ylös seisomaan täyteen mittaansa. Kääntyen sitten rauhallisesti ympäri ja hymyillen. "Kuka häiritsi lepohetkeäni?" Akira sanoi yrittäen pitää naamansa peruslukemilla, mutta mahan vääntö ei oikein antanut naamaa pysymään peruslukemissa.

Re: Matka kotia kohti

Lähetetty: 21 Elo 2016, 15:22
Kirjoittaja Southpaw
Juur ikun Suiren oli saamaisillaan otteen puskasta ja ryhtymässä siirtämään oksia sivuun, puska alkoikin yhtäkkiä liikkua. Nopealla liikkeellä se syöksyi hänen ohitseen, sillä seurauksella, että Suiren kiljahti säikähtäneenä ja kompuroi sitten itse vastakkaiseen suuntaan, kauemmas puskasta. Miten tuo oli mahdollista? Eivät kasvit normaalisti tuolla tavoin liikkuneet. Ehkä joku leikitteli hänen kustannuksellaan ohjaamalla puskaa? Tai hän oli mennyt typeryyttään astumaan jonkinlaiseen kirottuun metsään? Saatuaan lopulta selustansa suojattua lähintä puun runkoa vasten, Suiren viimein pysähtyi ja alkoi etsiä katseellaan puuskaa. Siellä minne puska oli kuitenkin äsken syöksähtänyt seisoikin nyt jonkinlaisen puskahirviön sijaan tuntematon mies. Kunoichi käsitti vain vaivoin sen verran, että mies oli ilmeisesti ollut jossain lähistöllä lepäämässä.
"Olen pahoillani, lupaan etten häiritse toiste", Suiren onnistui vinkaisemaan vastaukseksi, käsittämättä mistä tuo mies oli ilmestynyt. Oliko se liikkuva puska juuri muuttunut ihmiseksi? Mitä helvettiä täällä metsässä oli oikein meneillään?
"Kuka... tai mikä sinä oikein olet?" Suiren uskaltautui kysymään varovasti.