Home sweet home

Aikoinaan rauhallisen Jiro-saaren valtasi Ryuu Jinai, joka perusti saarelle oman kylänsä, Hebigakuren. Pitkälle saarelle levittyvä kylä on tunnettu rikollisten piilopaikka, mutta alueen maine on kuitenkin paranemaan päin...
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4284Viesti Southpaw »

Tinga oli juuri astelemassa kohti areenan reunalla olevaa hissiä noustakseen areenalta pois kun havaitsi hissin juurella kaksi vartijaa. Chakran perusteella hän tunnisti nämä kaksi nopeasti samoiksi miehiksi, jotka olivat hakeneet hänet tapaamaan Rikaa silloin kun hän oli palannut kylään ja niinpä kunoichi oletti aivan oikein, että alamaailman kuningattarella oli hänelle jotakin asiaa. Ja ilmeisesti asia oli jotain tärkeää tai muuten kiireellistä, kun Rika vaivautui ottamaan yhteyttä henkilökohtaisesti, sen sijaan, että olisi vain lähettänyt jonkun tytöistään tuomaan hänelle kankaaseen pistekirjoituksella kirjaillun viestin. Antamatta hämmennyksensä kuitenkaan näkyä kasvoiltaan, Tinga asteli hissiin vartijat seurassaan ja odotti sitten kärsivällisesti kun he kohosivat ensin yleisölle varattuun kerrokseen ja lopulta astuivat ulos hissistä, missä hän saikin Rikan lähes heti vastaansa.
"Vaihda muutama sana vieraiden kanssa ja tule sitten minun kanssani", Rika sanoi vaimeasti tullessaan lähemmäs ja ohjatessaan sitten kunoichin kohti VIP-vieraita, jotka näyttivät silminnähden ilahtuvan illan voittajan läsnäolosta.
"Onnea voitostasi. Tarjosit mainion ottelun", joku vieraista sanoi ja veti kunoichin istumaan vieraiden seuraan. Tinga ei muistanut joutuneensa tämän kaltaisiin tilanteisiin aiemmin, mutta parhaansa mukaan hän pyrki kuitenkin pitämään kasvoillaan voitonriemuisen hymyn ja vastailemaan vieraiden esittämiin kysymyksiin hänen tämänkertaisesta ottelustaan ja siitä oliko haastajia jo tiedossa. Ikuisuudelta tuntuvan ajan kuluttua vieraat kuitenkin alkoivat valua ulos huoneesta, mennäkseen kuka minnekin illalliselle. Tingalle sateli tarjouksia liittyä seuraan, mutta mahdollisimman kohteliaasti kunoichi kuitenkin kieltäytyi, sanoen että oli luvannut itsensä jo toisaalle. Huoneen lopulta tyhjennyttyä tarpeeksi ja jäljellä olevien vieraiden syventyessä keskustelemaan keskenään, Rika viimein kosketti Tingaa kevyesti olkapäästä ja naiskaksikko vetäytyi sivummalle liittyäkseen sivuhuoneessa odottavan Akkin seuraan.

Heidän suljettua viimein huoneen oven perässään ja Rikan kääntäessä katseensa kohti Akkia, naisen sydän tuntui jättävän muutaman lyönnin väliin ja tämän kasvot kalpenivat, mitä ei onneksi näkynyt kovin hyvin hänen jo muutenkin valkoisiksi maalattujen kasvojensa takia. Rika ei kyennyt kuin jäykistymään aloilleen ja katsomaan edessään olevaa, Rikimarun hahmon ottanutta poikaa. Oliko Akki viety? Missä välissä? Hän oli aivan varma siitä, että huoneeseen ei ollut mennyt ketään sinä aikana kun hän oli ollut sen ulkopuolella. Pelko niin oman kuin pojankin hengen puolesta alkoi vallata naisen mieltä, tämän tajutessa että jos tuo todella oli Rikimaru, tämä todennäköisesti myös tiesi heidän kapinasuunnitelmistaan ja sille olisi nyt tulossa loppu.
Siinä missä Rika kuitenkin antoi Akkin genjutsujen hämätä, Tingan kasvoille puolestaan laskeutui varautunut ja epäilevä ilme, tämän ihmetellessä mistä oli kyse. Hän ei nähnyt Rikan reaktiota ja siksi olettikin tässä vaiheessa, että Rika oli tuonut hänet tarkoituksella tapaamaan nimenomaan Rikimarua.
"Mestari?" kunoichi sanoi lopulta kysyvään sävyyn, ihmetellen mitä mies täällä teki. Oliko tämä tullut pistämään hänen otteluharrastukselleen lopun? Eniten naista kuitenkin vaivasi se, ettei hän kyennyt aistimaan mestarinsa chakraa, pelkästään tämän ulkomuodon, josta ei voinut erehtyä.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Home sweet home

Viesti: # 4286Viesti Cross »

Mutoaan muuttanut Akki joutui odottamaan melko kauvan Rikaa ja Tingaa, mikä antoi hänelle reilusti aikaa suunnitella pikku pilaansa. Rikimarun ulkomuodon ja äänen omaksuminen antoi paljonkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia mitä hyödyntää, ollen kuitenkin samalla melko julma pila juuri nuille kahdelle henkilölle. Se oli kuitenkin jotain mikä ei tullut nuorenmiehen mieleen, ennen kuin ovi avautui uudelleen ja hänen odottamansa naiset astuivat sisään ja huomasivat nurkassa seisovan hahmon. Tageishin kasvoilla näkyi pelkoa ja järkytystä, mikä sai Tsuchigumon katumaan ulkonäkövalintaansa. Siitä huolimatta hän ei kumonnut tekniikkaansa vielä, vaan päätti jatkaa hetken aikaa.
''Taistelit hyvin, mutta varomattomasti.'' Rikimarun ääntä ja puhetapaa parhaansa mukaan matkiva miekkamies vastasi punapäälle, ottaen muutaman askeleen tätä kohti. Vaikka hän osasi liikkua erittäin hiljaisesti, eivät nuo muutama askel olleet aivan yhtä hiljaisia ja kevyitä kuin salamurhaajalla, joka oli kuluttanut vuosia tuon taidon oppimiseen.
''Olisi ikävä jos loukkaisit itsesi tälläisella hetkellä ja joutuisin tulemaan vierailemaan luonasi sairaalassa, missä emme voisi keskustella rauhassa.'' Esitystään parhaansa mukaan ylläpitävä Akki jatkoi ja iski silmää ovella seisovalle äitipuolelleen, uskoen että tämä ymmrtäisi siitä voivansa lakata huolehtimasta. Ei ollut kuitenkaan ensimmäinen kerta kun tämä joutui hieman samankaltaisen pilan kohteeksi, vaikka tämä olikin niistä ehkä huonoiten ajoitettu. Tinga sen sijaan tuskin tajuaisi ainakaan heti mistä oli kyse, vaikka nuorukainen epäilikin että tämä alkoi jo haistaa palaneenkäryä tässä tapaamisessa.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4292Viesti Southpaw »

Toivuttuaan hieman Rikimarun läsnäolon aiheuttamasta yllättyneisyydestä, Tinga alkoi pistää enemmän outoja asioita mestarissaan merkille. Sen lisäksi, että hän ei kyennyt aistimaan tämän chakraa, jokin tämän askelissa häiritsi häntä myös. Nuo muutamat askelet joita mies otti häntä kohti eivät olleet läheskään niin äänettömiä kuin tavallisesti, mikä sai hänet ensin epäilemään, että mestari oli loukannut jalkansa jossain. Pian Tinga tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin, sillä tämä ei kuitenkaan kuulostanut ontuvan kumpaakaan jalkaansa. Tämä liikkui äänekkäämmin jostain muusta syystä.
"Tiedän, se kuuluu asiaan. Yleisö pitää näyttävistä liikkeistä", Tinga totesi lopulta vastaukseksi. Kun Rikimarun ääni lopulta sanoi, että olisi ollut ikävää jos hän olisi joutunut sairaalaan, eivätkä he voisi puhua rauhassa, kunoichin kulmat kurtistuivat, eikä ollut vaikea päätellä, että tämä alkoi epäillä oliko tuo mies todellisuudessa Rikimaru lainkaan. Toki sairaalassa oli enemmän ihmisiä kuin täällä nyt, mutta Tinga tiesi kokemuksesta, että Rikimaru olisi helposti kyennyt puhumaan hänelle kenenkään kuulematta jopa sairaalan kaltaisessa rauhattomassa ympäristössä. Hetken verran Tingan teki mieli tarttua miestä rinnuksista ja paiskata tämä seinää vasten pakottaakseen tämän kertomaan kuka tuo todellisuudessa oli. Tietäen, että se kuitenkin kiinnittäisi viereiseen huoneeseen jääneiden vieraiden huomion, kunoichi päätti varmistaa miehen henkilöllisyyden vähemmän huomiota herättävällä keinolla.
"Muistatko ensimmäisen tekniikan jonka opin?" Tinga kysyi, jääden sitten odottamaan vastausta. Hän uskalsi olla täysin varma siitä, että ainoastaan Rikimaru tiesi vastauksen tuohon kysymykseen.

Tingan ja Rikimarun hahmoisen Akkin vaihtaessa muutaman sanan, Rika oli päättänyt, että oli parempi pysytellä taka-alalla, mutta kiitos Tingan pelottoman oloisen olemuksen, myös Rika alkoi saada rohkeuttaan takaisin. Ilman kunoichin epäluuloista ääntä, häneltä olisi luultavasti jäänyt kokonaan huomaamatta silmänisku, jonka Akki suuntasi hänelle, mutta lopulta silmäniskun merkitys kuitenkin alkoi valjeta, niin että myös Rika alkoi tajuta, että Akki oli päättänyt tehdä heille jonkinlaisen käytännön pilan kyvyillään. Rikan suusta pääsi helpottunut huokaus ja tämä nojautui hitaasti takanaan olevaa seinää vasten.
"Et saisi säikyttää tuolla tavalla. Sietäisit saada selkääsi...", Rika mutisi, kuulostamatta kuitenkaan lainkaan vihaiselta vaikka sanat ehkä siihen suuntaan saattoivat vihjatakin.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Home sweet home

Viesti: # 4310Viesti Cross »

Astuttuaan muutaman askeleen eteenpäin Tingaa kohti Akki huomasi naisen alkavan epäillä jotain, kykenemättä kuitenkaan tajuamaan vielä mistä oli kysymys. Se saattoi olla jotain pitntä kuten miten hän oli sanonut jotain, tai joku pieni ele minkä oli tehnyt. Kaikkein luultavammin tämä oli kuitenkin alkanut miettiä mitä Rikimaruksi naamioitunut miekkamies oli sanonut, sillä salamurhaaja tuskin olisi todella välittänyt siitä olisiko tavannut oppilastaan sairaalassa vai täällä. Tuollaiset pikku seikat saattoivat riittää miehen tunteville henkilöille, jota nämä älyäisivät etteivät puhuneet kenen kanssa olivat aluksi luulleet, mikä oli hyvä muistaa jatkossa.
''Olen hyvin tietoinen siitä, näyttävyys kannattaa kuitenkin saavuttaa vastustajan kustannuksella.'' Tsuchigumo yritti jatkaa esitystään, arvellen voivansa vielä yrittää korjata tilanteen ja jatkaa ystävänsä kustannuksella pilailemista. Se ei kuitenkaan näyttänyt onnistuvan, sillä Jinain kasvoilla oli huomattavissa pientä kireyttä, joka olisi varmasti jäänyt useimmilta tämän huonommin tuntevilta huomiotta. Tämän edessä naamioituneena seisova nuorukainen tunsi kuitenkin kunoichin sen verran hyvin että huomasi tuon pienen luultavasti tiedostamattomasti läpi paistavan reagtion ja uskoi pelin olevan pelattu, minkä melkein samantien tulevan hieman erikoinen kysymys vahvisti.
''Kagura Shingan... Tai niin ainakin taisit sanoa kun opetit minua käyttämään sitä.'' Jutsun nimen jälkeen omaan ääneensä takaisin vaihtava Akki vastasi, muistellen kuinka Tinga oli opettanut häntä pärjäämään kyseisen tekniikan avulla heidän ollessaan Raudanmaassa Yamaton vieraina. Se harjoittelu oli järjästänyt melkoisen määrän mustelmia nuorukaiselle, jotka olivat olleet seurausta jatkuvasta törmäilystä ja kaatuilusta. Lopulta hän oli kuitenkin oppinut hyödyntämään ystävänsä aistimis tekniikkaa, vaikka ei ollutkaan kehittynyt sen käytössä lähellekkään tämän tasoa vieläkään.
''Ehkä... Mutta ainakaan sinun ei tarvitse olla enää huolissasi että jäisin kiinni täällä ollessani. Jos onnistuin huijaamaan Tingaa edes hetken, ei loppujen kyläläisten pitäisi enää tuottaa ongelmaa Ryuuta ja Rikimarua itseään lukuunottamatta.'' Takaisin omaan ulkomuotoonsa palaava Tsuchigumo vastasi hieman virnistäen helpotuksesta huokaisemaan päässeelle äitipuolelleen, tämän alettua uskailla selkäsaunalla. Tämä oli kieltämättä ehkä oikessa, mutta samalla tämäkään tuskin voisi kieltää myös ottopoikansa olevan oikeassa. Tosin vaikka pilaksi tarkoitettu koe olikin osoittanut että Akki voisi liikkua melko vapaasti kylässä jokisikin hyvin tuntemakseen henkilöksi naamioituneena, ei se silti tarkoittanut että hän voisi toimia yhtään varomattomammin.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4318Viesti Southpaw »

"Oh? Onko sillä todella merkitystä? Etenkin kun molemmat tiedämme, että kukaan ei ole valmis ottamaan isän vihaa niskaansa tappamalla minut vaikka kuluttaisinkin itseni loppuun" Tinga kysyi, kuullessaan ehdotuksen näyttävyydestä vastustajan kustannuksella. Kuullessaan kuitenkin vastauksen hänen kysymykseensä siitä minkä tekniikan hän oli oppinut ensin, Tingan kasvoille levisi omahyväinen hymy joka paljasti, että tämä uskoi paljastaneensa huijarin itse teosta. Akkin vaihtaessa tekniikan nimen jälkeen äänensä normaaliksi, Tingan kasvoille levisi oivaltava ilme, kun tämä tajusi kuka tämä hänen edessään oleva vieras oli.
"Kagura Shingan? Nyt sekoitat kahden eri tekniikan nimet keskenään. Alatko tulla vanhaksi?" Tinga virnisti, vaikka oli myönnettävä että Akkin arvaus oli osunut lähelle oikeaa. Hänen ensimmäinen tekniikkansa tosiaan oli ollut ympäristön aistimiseen tarkoitettu tekniikka, joka oli kuitenkin nimeltään Sona gijutsu. Tekniikka kulki kuitenkin käsi kädessä Kagura Shinganin kanssa, joten sekaannus oli sen vuoksi ymmärrettävä.
"Taidat olla oikeassa... joskin sinuna valitsisin Rikimarun sijaan jonkun vähemmän tunnetun henkilön. Jonkun jonka tiedetään liikkuvan Tingan seurassa useammin jos aiotte liikkua yhdessä", Rika puuttui keskusteluun, Akkin todetessa että kyläläisiä ei pitäisi olla vaikea hämätä äskeisen esityksen jälkeen.
"Vaikka Kikanbo Matsurama tai Yukino Taiki. Molemmat ovat hulluna häneen, joten heidän seuransa ei pitäisi herättää mitään kysymyksiä", nainen lisäsi. Matsuraman nimen mainitseminen saikin nolostumisesta kertovan punan hetkeksi Tingan poskille.
"Mistä oikein on kyse? Miksi ihmeessä sinä olet täällä? Tiedät varmasti hyvin, että sinut tapetaan heti tavattaessa jos jäät kiinni" Tinga kysyi Akkilta
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Home sweet home

Viesti: # 4331Viesti Cross »

Kullessaan vastauksen Rikimaruna esittämäänsä väittämään Akki kohotti hieman yllättyneenä silmäkulmiaan, sillä ei olisi voinut uskoa kuulleensa tuota juuri Tingan suusta. Asioiden oli pitänyt todella muuttua täällä, jos tämä kuvitteli voivansa luottaa tuollaiseen seikkaan. Itse hän ei ainakaan olisi aikoinaan voinut edes kuvitella ottavansa tuollaista riskiä, sillä taistelut todellakin käytiin jokaisen ottelian kykyjen äärirajoja koitellen. Se oli toki tarkoittanut että loukkaantumiset olivat yleensä olleet vakavia, elleivät jopa kohtalokkaita. Toisaalta jokainen areenalle astunut ottelia oli tiennyt riskit ja hyväksynyt ne saadakseen korvaamattoman arvokasta taistelukokemusta.
Miekkamiehen olisi tehnyt mieli nuhdella naista ajattelemattomuudestaan ja turhan riskin otosta aivan tosissaan, mutta ymmärsi kuitenkin olla tekemättä sitä. Ainakaan tällä hetkellä hänellä ei varmasti ollut mitään oikeutta rueta moittimaan kunoichia itsensä vaaraan laittamisesta ja tuhien riskien ottamisesta, mikä oli aika lievä ilmaisu sille mitä mies itse suunnitteli. Vapaaehtoisesti Hebigakureen palaaminen oli Jinain touhuihin verrattuna mielipuolista leikkiä tulella, jossa vahingon sattuminen oli vain ajankysymys.
Huolimatta siitä ettei ollut kovinkaan tyytyväinen ystävänsä toimiin, meinasi se kuitenkin myös huvittaa häntä hivenen. Kysymys ei ollut siitä että riskin otossa olisi ollut jotain koomista hänestä, mutta muistaen kuulemiaan tarinoita tämän nuoresta isästä, alkoi Tsuchigumosta tuntua ettei omena ollut ehkä pudonnut kovinkaan kauvas puusta. Nähtäväksi vain jäisi kuinka pitkälle tytär tulisi seuraamaan isänsä jalanjälkiä, uhmaten niin kohtaloaan kuin myös muuta maailmaa unelmaansa toteuttaakseen.

''No nuoremmaksi en ainakaan ole tulossa.'' Käyttämänsä naamiointi tekniikan jäljiltä hieman tunnottomalta tuntuvia kasvojaan hierova Akki vastasi virnistäen esittämään kysymykseen, joka oli kai tarkoitettu pilkkaamaan lähinnä hänen käyttämänsä salamurhaajan hahmoa. Hän ei ollut koskaan erityisemmin nauttinut naamioitumisesta juurikin tämän jälkivaikutuksen takia, sekä sen takia ettei kyennyt käyttämään kaikkia kuutta kättään ja kehonsa ulottuvuutta normaaliin tapaan. Joiltain shinobeilta uuden hahmon omaksuminen kunnolla kävi lapsellisen helposti, mutta ainakin miekkamiehestä siinä tuntui aina menettävän pieni ikuisuus.
''En tunne heitä niin hyvin että uskaltaisin käyttää kumpaakaan heistä...'' Rikan ehdotuksen kuultuaan hetkeksi mietteliääksi mennyt nuorimies vastasi tälle leukaansa hieroen, muistellen sitä vähää mitä oli oppinut näistä Kiran muistoja toisinaan tutkien. Nämä olisivat voineet olla muuten todellakin hyviä vaihtoehtoja, sillä ainakin Mugonin muistoista oli saanut sen käsityksen että nämä olivat todellakin paljon tekemisissä punahiuksisen kunoichin kanssa. Toinen jopa joidenkin huhujen mukaan melko läheisestikkin, mikä vaikutti pitävän myös paikkansa, ainakin jos Tingan kasvoille nousevasta pienestä punastumisesta saattoi päätellä jotain. Tuo pieni reagtio ei jäänyt huomaamatta Tsuchigumolta, joka kuitenkin ymmärsi olla kysymättä asiasta enempää sen herättämästä uteliaisuudesta huolimatta.
''Onneksi muutamia muitakin vaihtoehtoja kyllä löytyy, mutta haluaisin kyllä oikeastaan kuulla mikä antoi minut ilmi?'' Nuorimies sanoi sen sijaan ja käänsi katseensa uteliaan näköisenä äitipuolestaan takaisin punapäähän, odottaen innolla kuulevansa vastauksen. Samalla hän myös harkitsi soveltuisiko Kiran hahmon käyttäminen kylässä liikkumiseen, sillä tämän tavat ja ajatukset olivat ainakin hyvin tuttuja. Ongelmana oli vain se että tämä oli melko vaatimattomassa asemassa iästään huolimatta kylän hierarkkiassa ja muutenkin tuntui viihtyvän pääosin omissa oloissa kylän laitamilla olevalla asunnollaan, poiketen vain tarvittaessa ihmistenilmoille. Myöskään heidän välillään olevan yhteyden paljastuminen oli myös riski mitä ei kannattanut väheksyä, sillä kaikesta huolimatta tuo mies oli osottautunut hyödylliseksi vakoojaksi.

Tingan päättäessä kysyä mikä oli saanut ystävänsä uhkaamaan vaaraa ja saapumaan kotikyläänsä, kohosi Akkin kasvoille hivenen hämmästynyt ilme. Kaiken kuulemansa ja tietämänsä perusteella hänestä ei vaikuttanut kovin todennäköiseltä ettei tämä tiennyt kolmesta Rikimarun Ryoujinin pelastus retkeltä mukanaan tuomasta vangista, jotka viruivat kylää varjostavan linnoituksen kellareissa olevissa tyrmissä. Jos nainen ei osannut vetää yhteyttä nuiden kolmen ja hänen täällä olonsa välillä oli tämän täytynyt saada jo liiankin monta osumaa päähänsä otteluidensa aikana, mikä ei varmasti luvannut hyvää tulevaisuutta tämän suunnitelmille.
''Väitätkö ettet tiedä Gohanin ja Kenichin roikkuvan kahleissa linnoituksen alla? Vai ajattelitko että aikoisin jättää heidät sinne?'' Vakava ilmeinen miekkamies sanoi kärkäästi, yllättäen jopa itsensä sanojensa sävyllä. Hänellä ei ollut pienintäkään tarkoitusta alkaa haastaa riitaa Jinain kanssa, saati loukata tätä. Siitä huolimatta nuo sanat ja sävy olivat tulleet kuin itsestään, aivan kuin olisi puhunut jollekulle toiselle. Jollain tapaa ajatus siitä että joutuisi selittämään tilanteen kunoichille ja suostuttelemaan tämän avukseen näitä pelastamaan oli kuitenkin saanut jotain hetkiseksi kuohahtamaan Tsuchigumon mielessä, sillä ainakin hänestä vaikutti siltä ettei Jinai ollut edes yllättynyt heidän tapaamisestaan.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4333Viesti Southpaw »

Kiitos sen että Akkin chakra oli piilotettuna, hän ei kyennyt aistimaan tämän tunnetiloja. Jos olisi, nainen olisi hyvinkin voinut havaita yllättyneisyyden, jonka sanat aiheuttivat. Tämän omasta mielestä niissä oli kuitenkin jonkin verran perää, sillä ensinnäkin hänen taistelutyylillään oli vaikea saada aikaan näyttävyyttä vastustajan kustannuksella. Palovammat olivat toki pahannäköisiä, mutta siitä huolimatta yleisö tuntui arvostavan enemmän sitä, että pääsi näkemään verta. Koska vastustajien viiltely ei kuitenkaan kuulunut hänen tyyliinsä, oli nainen pyrkinyt pitämään ottelut joko tasaisen näköisenä ja lopettamaan ne jollain näyttävällä tekniikalla omia voimiaan osoittaakseen taikka sitten ottamaan itse tarkoituksellisesti osumaa, jotta yleisö pääsisi näkemään verta. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa yleisö tuntui aina villiintyvän kun hän pahannäköisistä vammoista huolimatta kykeni kerta toisensa jälkeen lopulta väsyttämään vastustajan ja täyttämään areenan liekeillä taikka räjähdyksillä tai käytti Hiraishin no jutsun suomaa nopeutta vastustajan yllättävään tainnuttamiseen.

"Luulen, että minä ja Tinga saattaisimme kyllä pystyä neuvomaan sinua sen verran, että pystyt esiintymään uskottavasti. Mutta jos olet varma, ettet pysty siihen niin kaipa Rikimaru on sitten ainoa vaihtoehto", Rika huomautti Akkin sanoihin, tietäen itsekin, että vaihtoehtoja ei Ryuun ja Rikimarun lisäksi ollut kovin paljon. Kenties Azusa? Olikohan lääkintäninjoilla tapana käydä tyrmissä varmistamassa, että vangit eivät kuolleet käsiin? Akkin kuitenkin kysyessä mikä oli paljastanut hänet, keskustelua seuranneen Tingan kasvoille levisi pieni hymy.
"Montakin asiaa. Myönnän, että osaat toki liikkua äänettömästi omassa hahmossasi, mutta oikeaan Rikimaruun verrattuna askeleesi kuulostivat melkein tömistelyltä. Ja toinen oli se kommentti sairaalassa käynnistä. Hän pystyisi varmasti puhumaan kanssani missä vain, sillä hän kykenee halutessaan sanomaan sanat niin hiljaa, että vain minun korvani pystyvät kunnolla erottamaan ne. Ja sitten oli tietysti tuo viimeinen kun menit sekaisin tekniikoiden nimien kanssa", Tinga paljasti. Hän tiesi kyllä, ettei näiden tietojen paljastaminen normaalisti olisi ollut hyvä idea, mutta pitkästä erossa olosta huolimatta, hänestä tuntui, että voisi luottaa siihen ettei Akki käyttäisi Rikimarun hahmoa turhanpäiten. Ja jos miehen oli tarkoitus hiipiä pitkin kylää Rikimarun hahmossa, kenties hänen neuvoistaan olisi tälle hyötyä.

Akkin kuitenkin vastatessa hänen kysymykseensä yllättävänkin tylyyn sävyyn, Tinga tunsi hetken ajan itsensä loukkaantuneeksi. Ei hän kysymyksellään mitään pahaa ollut tarkoittanut. Kun sanat kuitenkin viimein upposivat tämän tajuntaan kunnolla, tilalle astui kuitenkin yllättyneisyys ja järkytyskin.
"Gohan ja Kenichi?" Tinga toisti kuin ei olisi kyennyt uskomaan korviaan. Hän oli ollut kyllä tietoinen Izusta ja vähäpätöisiksi luokitelluista vangeista joiden kuulusteluihin hän oli osallistunut, mutta Gohan ja Kenichi olivat kuitenkin menneet häneltä täysin ohitse. Oliko se tehty tarkoituksella? Vai olivatko näiden chakrat olleet kylään saapuessa niin lopussa ettei hän siksi ollut kyennyt aistimaan näitä. Nyt kun hän kuitenkin asiaa mietti, hän arveli kuitenkin tietävänsä missä näitä pidettiin, sillä kaikki Teen massa vangitut oli loppujen lopuksi sijoitettu tyhjiin selleihin lähekkäin toisiaan. Jos Gohan ja Kenichi oli pidetty tarkoituksella hänen aisteiltaan piilossa, se herätti luonnollisesti kysymyksen siitä olivatko isä ja Rikimaru sittenkin tietoisia hänen kapinahankkeestaan. Vai olivatko nämä muuten vain epäluuloisia hänen suhteensa?
"En tiennyt. Tai siis tiesin kyllä Izusta sillä hänet vietiin linnakkeeseen myös ja sitten oli jotain minulle tuntemattomia vankeja, niin kuin yksi happoa käyttävä nainen, mutta Gohanista ja Kenichistä en ollut tietoinen", Tinga sanoi, selvästi pahoillaan siitä että oli päästänyt tämän kaltaisen tiedon lipumaan täysin aistiensa ohitse.
"Ketkä kaikki siis haluat saada ulos heidän lisäkseen? Käsittääkseni Izu on ainakin antanut ymmärtää vihaavansa sinua, joten hän saattaa aiheuttaa vain sinun kiinnijäämisesi jos hän puhuu totta...", Tinga kysyi epäröiden. Sivummalta hän saattoi kuulla Rikan huokaisevan raskaasti, tämän seuratessa keskustelua, eikä hän ihmetellyt lainkaan miksi. Kaiken tapahtuneen jälkeen olisi luullut Izun miettivän omia näkemyksiään edes vähän, ehkä jopa alkavan suhtautua jäljellä olevaan veljeensä edes hieman kiltimmin, mutta tämä tuntui edelleen haluavan ajaa kaikki läheltään pois, aivan kuten lapsenakin.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Home sweet home

Viesti: # 4337Viesti Cross »

Jostain syystä Akki huomasi epäilevänsä Tingaa tämän kertoessa ettei ollut tiennyt Kenichin ja Kohanin olevan vangittuina Hebigakuressa, mikä vaikutti hänestä täysin mahdottomalta. Siitä huolimatta nainen näytti yllättyvän kuullessaan näistä ja kuulosti myöskin aivan vakuuttavalta kertoessaan tietämättömyydestään, mikä sai mietteliään ilmeen aikaan miekkamiehen kasvoille. Järki sanoi ettei hänen pitäisi luottaa ystäväänsä, mikä taas tuntui täysin järjettömältä. Ei tietenkään ollut täysin mahdotonta että Jinai oli oppinut paremmaksi myös valehtelemisessa sitten heidän viime tapaamisensa, mutta siitä huolimatta Tsuchigumosta oli vaikea ajatella että tämä olisi valehdellut tässä asiassa. Kaiken lisäksi nuorimies halusi uskoa naiseen, joka oli jo monesti osoittanut olevansa täyden luottamuksen arvoinen.
''Izu? Häntä tuskin pidetään vankina, ainakaan samaan tapaan kuin muita...'' Kulmiaan kohottava miekkamies vastasi kunoichille, tajutessaan tämän maininneen sisarensa nimen. ''En tiedä mitä hän teki, mutta jollain tapaa hän tuntui päässeen takaisin kylän palvelukseen veljesi alaisena.'' Otsa rypyssä kuulemaansa miettivä Akki jatkoi, unohtaen nopeasti hetken aijemmin Tingaa kohtaan tuntemansa epäilykset ja keskittyi miettimään mistä mahtoi olla kyse sisarensa vangitsemisessa. Paras selitys mitä hän kykeni keksimään oli ettei Izu ollut saanut täyttä armahdusta, vaikka olikin päässyt takaisin kotikylänsä palvelukseen. Saattoi myös olla että kyse oli jonkinsortin yrityksestä miellyttää kyläläisiä, minkä takia tämä oli tuotu vankia esittäin kylään muiden yakuzalaisten kanssa.
''Sikäli kun tiedän kaikki vangit on tarkoitus vaihtaa yakuzan käsiin jääneisiin haavoittuneisiin parin päivän päästä, joten suurimmasta osasta heistä ei tarvitse välittää. Ainoastaan kolmesta kadonneesta hebigakurelaisilla ei tuntunut olevan tietoa ja he ovat juuri Gohan, Kenichi ja mainitsemasi nainen.'' Asiasta toiseen Tingan kysymyksen myötä siirtynyt Akki vastasi, vilkaisten samalla nopeasti raskaasti huokaissutta Rikaa. Vanhemman naisen ja Izun välit olivat aina olleet hankalat, eikä tilanne ollut tainnut muuttua miksikään kaikesta tapahtuneesta huolimatta.

''Luultavasti voisittekin, mutta sellaiseen ei ole tässävaiheessa enää aikaa.'' Kätensä rinnalleen päättäväisen näköisenä ristinyt miekkamies vastasi äitipuolelleen, kieltäytyen tämän ajatuksesta että nais kaksikko auttaisi omaksumaan jomman kumman aijemmin mainituista persoonista. Sen lisäksi ettei hän halunnut jättää ystäviään virumaan enää paljoa pitemmäksi aikaa vankilaan, ei hän myöskään uskonut tarvitsevansa kumpaakaan nuista kahdesta. Vanha merimies voisi kuljeskella saarella melko vapasti sen vähän mitä hänen tarvitsikin ennen varsinaista pakoa, jolloin luultavasti juuri Rikimaru sopisi parhaiten hiippailemaan salaoven kautta sisään kenenkään välittämättä asiasta.
''Sitäpaitsi en usko tarvitsevani Rikimarun vale asua kuin vasta tunkeutuessani selliosastolle, jossa hänen läsnäolonsa herättää varmasti vähiten huomiota...'' Kalpea mies jatkoi valintansa perustelua, luottaen siihen että oli valinnut parhaan vaihtoehdon kaikista harkitsemistaav mahdollisuuksista.
''Pitää vain toivoa ettei Tinga, tai joku muu yhtä tarkkakorvainen satu olemaan vahdissa silläkertaa.'' Hän jatkoi hivenen virnistäen, tietäen hyvin ettei kovinkaan moni kylässä pystyisi huomaamaan punapään huomaamaa pikkuseikkaa. Ehkä parasta olisi jopa jos saisi suostuteltua kunoichin järjästämään omaa väkeään vahtiin selliosastoa sinä yönä kun hän toimisi, sillä kylän turvatoimet eivät tuntuneet olevan lähelläkään Akaeihein aikoja, huolimatta siitä miten hulttiojoukolta he olivatkin voineet vaikuttaa.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4341Viesti Southpaw »

Akkin varmistaessa että oli kuullut todella sisarensa nimen mainittavan, Tinga nyökkäsi myöntävästi. Myöskin tuolilla istuva Rika näytti kuuntelevan nyt valppaasti, sillä vaikka hän oli kuullut siitä kuinka vangit oli kylään tuotaessa marssitettu väkijoukon halki, hänellä ei silti ollut aavistustakaan Izun kohtalosta, puhumattakaan siitä mitä tämä oli joko kertonut tai jättänyt kertomatta kylän johdolle.
"Niin, hän on käsittääkseni tehnyt yhteistyötä Ryoujinin joukkojen kanssa, mutta tänne tuotaessa hänet pistettiin käsittääkseni selliin samalla tavoin kuin muutkin. Rikimaru on kai muodon vuoksi kuulustellut häntäkin ja ymmärtääkseni hän on saanut Rikimarun ja isän vakuuttumaan siitä että sinä olet kuollut. Väittänyt tappaneensa sinut itse. Hänet on sen vuoksi armahdettu ja käsittääkseni tieto on tarkoitus virallistaa lähipäivinä niin, että hänet voidaan päästää ulos sellistä", Tinga kertoi sen vähän mitä tiesi. Hänen harmikseen Rikimaru ei ollut päästänyt häntä tekemisiin Izun kanssa, mutta kuten tavallista, kunoichi oli kuitenkin ottanut oikeuden käsiinsä ja käynyt puhumassa lapsuudenystävälleen eräänä iltana tämän toivuttua myrkyistä joiden avulla tätäkin oli varmasti kuulusteltu kuten sitä happonaistakin.
"Minun oli kuitenkin vaikea uskoa että olisit todella poissa, joten kävin itsekin puhumassa hänen kanssaan. Hän tuntui olevan varma siitä, että sinä todella olet kuollut, joten se on varmaan hämännyt isää ja Rikimarua, mutta itse aistin hänen chakrassaan kuitenkin epävarmuutta kun puhuimme. Kun vielä minun vastuulleni määrätyiltä vangeilta kyselin yksityiskohtia jotkut puhuivat jostain korppimiehestä ja arvelin että sen on pakko olla sinä. Korpit ovat kai jokin uusi genjutsu?" Tinga päätti lyhyen selostuksensa ja kohotti sitten kysyvästi kulmiaan Akkin suuntaan. Sivummalla Rika oli helpottunut kuulemastaan, sillä huolimatta siitä että Izulla tuntui aina olleen jotain häntäkin vastaan, hän oli silti omalla tavallaan yrittänyt huolehtia oikean äitinsä menettäneestä tytöstä. Oli siksi helpottavaa kuulla, että Izua ei tapettaisi, toisin kuin tämän veljelle saattaisi käydä ellei olisi tarpeeksi varovainen.

"Oletko muuten aivan varma, että haluat päästää sen happonaisen vapauteen myös? En tiedä oletko tietoinen, mutta hänestä saatiin selville, että hän on tehtävällä oleva shinobi. Soluttautunut yhteen perheistä kaapatakseen sen jossain kohtaa sisältäpäin Kirigakuren käsiin, samalla tavalla kuin Ryo ja hänen alaisensa tekivät Kusarihebiä perustaessa", Tinga huomautti seuraavaksi. Naisen kertoman mukaan Akki oli suostunut tekemään jonkinlaista yhteistyötä Kirigakuren kanssa, joten tämä saattoi hyvinkin olla tietoinen ystävänsä todellisesta päämäärästä. Epäselvää kuitenkin oli kuinka läheisestä yhteistyöstä tässä Kirigakuren jutussa oli kyse. Vaikka Akki olikin ystävä ja Tinga tunsi velvollisuudekseen olla avuksi miten vain pystyisi, hän ei silti toivonut sitä että Hebigakure päätyisi kokonaan osaksi Kirigakurea, kuten isän ja Rikimarun mukaan uhkaisi käydä elleivät he keksisi ratkaisua kylän sen hetkiseen tilanteeseen.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Home sweet home

Viesti: # 4348Viesti Cross »

Tingan alkaessa kertoa mitä oli kuullut Izusta tämän saavuttua kylään kiinnostuneena tätä kuunteleva Akki otti muutaman askeleen lähemmäs huoneen pelilasista valmistettua takaseinää ja jäi sen luokse katselemaan alhaalla vellovaa asiakasmassaa, seuraten mietteliäänä kuinka nämä juhlivat vedonlyönnistä saamiaan voittoja, tai kävivät edelleen läpi ottelun tapahtumia pienissä ryhmissä. Tuntui hassulta ajatella miten paljon enemmän hän vielä ulkopuolisenakin tiesi verhojen takana tapahtuvista kylän asijoista kuin nuo alhaalla olijat, jotka olivat lähes tietämättömiä kaikesta siitä. Tuntui jännittävältä ajatukselta asettaa itsensä jälleen takaisin osaksi tuota massaa ja yrittää miettiä kuinka reagoisi jos saisi tietää edes osan siitä kaikesta mitä tässä huoneessa oli illan aikana keretty jo keskustella, sekä tultaisiin vielä sanomaan.
Miettiessään tuota kaikkea miekkamies seurasi myös ystävänsä kertomusta sisarensa tapahtumista, tuntien pientä helpotusta siitä ettei tällä ilmeisesti olisi mitää hätää vangituksi tulemisesta huolimatta. Heidän edelliset tapaamisensa eivät olleet loppuneet hyvin, mutta siitä huolimatta nuorimies ei voinut sanoa että olisi vihannut isosiskoaan. Kaiken tämän tekemän ja sanoman jälkeen hän ei kuitenkaan voinut sanoa että olisi kyennyt kuitenkaan tuntemaan mitään todella lämpimiä tunteita tätä kohtaan, sikäli kun se koskaan edes mahdollista oli ollut.
''Dokukirit ovat varmasti tyytyväisiä saadessaan hänet lopultakin osaksi klaaniaan...'' Jinain tarinan hetkiseksi keskeyttävä Tsuchigumo sanoi kääntyen pois ikkunan luota ja astuessa takaisin huoneen keskellä olevan pöydän äärelle, jonka luona nais kaksikko oli. Hän oli varma että Izun äidin klaanilla oli ollut jotain tekemistä sen kanssa että tämä oli ylipäätään saanut mahdollisuuden ansaita armahduksen, siitäkin huolimatta etteivät nämä olleet mitään kylän voimakkaimmista klaneista. Nämä olivat kuitenkin osoittautuneet erinomaisiksi vakoojiksi ja salamurhaajiksi, hyödyntäen ennenkaikkea valtavaa tietämystään myrkyistä kummassakin nuista tehtävissä. Varsinkin yhtenä klaanin parhaista jäsenistä pidetyn Izun äidin kuolema oli ollut paha kolaus näille, kuten myös Onimarun päätös ottaa tyttärensä kasvatettavakseen.
Silloin isä oli väittänyt haluavansa kouluttaa tytöstä seuraajansa mikkatyylilleen, mutta ainakin Akki epäili kyseessä olleen enemmän tämän halu haastaa riitaa huvikseen. Niin tai näin Izu oli jokatapauksena päätynyt Onimarun hoiviin omasta vastahakoisuudestaan huolimatta, minkä takia tämä olikin yleensä pyrkinyt aina tilaisuuden tultua hakeutumaan äitinsä sukulaisten huostaan. Näiltä tämä oli oppinut myrkynkäyttö taitonsa ja olisi varmasti mielellään ollut muiden klaanin jäsenten tavoin myöskin yksi kylän vakojista, sen sijaan että harjoitteli kämmenet verillä miekkatekniikoita keho yltäpäältä mustelmilla. Ilman kahta ylimääräistä käsipariaan tuo unelma olisi varmasti toteutunut, sillä ulkonäöstä ja taidokkuudesta se ei varmasti olisi Izun kohdalla ollut kiinni.
Lopultakin nainen taitaisi kuitenkin päästä päättämään omasta kohtalostaan kuten halusi, saaden myöskin todella olla yksi äitinsä klaanin jäsenistä. Se nostaisi varmasti myös näiden profiilia kylän hierarkiassa, minkä takia kummallakin osapuolella oli varmasti syytä olla tyytyväinen. Jostain syystä Tsuchigumosta tuntui että hänen olisi pitänyt olla tyytyväinen siskonsa puolesta, mutta sensijaan hän huomasi olevansa ennemminkin jälleen kerran kateellinen tälle kaikesta tuosta. Tällä oli edelleen perhe joka auttoi ja suojeli tätä parhaansa mukaan, minkä takia tämä saisi myös mahdollisuuden alottaa täysin alusta. Hän taas sai taistella kynsin hampain kaikesta mitä kykeni tavoittamaan ja tuntui siltikin menettävän jatkuvasti enemmän kuin onnistui saamaan, sen sijaan että olisi saanut mahdollisuuksia tarjottuina kultavadilla.

''Hän ei todellakaan ollut kaukana onnistua surmaamaan minua Noodelien maassa ja olisi varmastikkin onnistunut ilman Gambeita...'' Pöydän äärelle tullut Akki jatkoi hetkenkuluttua Tingan jatkettua vielä hieman, kertoen kuinka häntä pidettiin nykyisin kuolleena. Hän ei kuitenkaan kerennyt muuta kuin alottaa, kun jo joutui keskeyttämään tuon öisen taistelun tapahtumien palatessa mieleen ja nostaessa katkeran maun suuhun. Häilyvät ja painajaismaiset muistikuvat tapahtumista ja niitä seuranneen toipumis ajan unista sekottuivat toisiinsa, täyttäen hetkessä miekkamiehen mielen. Jälleen kerran hän kuuli sisarensa uhkauksen kaikuvan korvissaan, samalla kun näki avukseen tulleen uskollisen vanhan samurain tulevan miekan lävistämäksi ja kaatuvan elottomana maahan. Nuihin muistoihin sekottui myös paljon uudempia tapahtumia Teen maasta, missä hän oli nähnyt Zarakin kaulan tulevan viilletyksi auki ja tämän apuna Izua vastaan taistelleen Ogan menettävän toisen käsistään.
''Izu riensi Ryojinin avuksi tämän jäätyä alakynteen minua vastaan veljesi käveltyä suoraan meidän virittämään ansaan, jonka tarkoitus oli vangita hänet. Hän osottautui silläkertaa paremmaksi meistä, mutta toisten en aliarvioi häntä. Olen ainakin sen velkaa kaikille siellä kuolleille, kuten myös Hasekawalle ja Seimeille...'' Tsuchigumo yritti jatkaa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka ei aivan onnistunutkaan saamaan täyttä tyyneyttä ääneensä. Kesti jopa hetken ennen kuin miekkamies huomasi puristaneen jokaisen kätensä nyrkkiin niin lujasti että rystyset alkoivat punoittaa, tajuten rentouttaa ne vasta kun tunsi kämmeniin uponneiden kynsien aiheuttamista haavoista valuvan veren sormiensa välissä.
''En tiedä mitä he tekivät, mutta ilman heidän ponnisteluaan olisin varmasti kuollut Izun myrkkyihin. Minusta ei ollut yksinkertaisesti edes vastusta hänelle silloin.'' Hivenen katkerasti naurahtava nuorimies jatkoi kertomustaan, siirtäen kuin huomaamatta kätensä toiselle kaulassan olevista kaulanauhoista, joka koostui kymmenistä suurehkoista mustista helmistä.
''Ei... Kyse ei ole genjutsusta, vaan jostain paljon paremmasta...'' Hivenen mietteliääksi ja poissa olevaksi hetkeksi muuttunut Akki vastasi Tingan mainittua korpeista joiden oli kuullut kääntäneen taistelun kulun Teen maassa, olettaen kyseessä olleen vain joku uusi genjutsu. ''En oikeastaan juurikaan kykene enää käyttämään genjutsuja taistellessani, mistä kiitos kuuluu uudelle ystävälleni...'' Itsevarma hymy kasvoillaan puhuva nuorimies vastasi, samalla kun kaulanauhan mustat helmet näyttivät yllättäen kirkastuvan ja kääntyvän katsomaan edessään olevaa nais kaksikkoa. Kymmenet mustat korpinsilmät katselivat Rikaa ja Tingaa hetken aikaa, ennen kuin helmet jälleen himmenivät ja niissä olleet silmät haihtuivat näkyvistä.

Mainittuaan aikovansa vapauttaa myös Suirenin samalla Kenichin ja Gohanin kanssa, sai Akki kuulla Tingalta tämän naisesta ulos kaivamista tiedoista. Jotenkin tuo tieto ei tuntunut tulevan täytenä yllätyksenä, vaikka hän olikin hyväksynyt kirigakurelaisen tarinan ilman suurempia epäilyksiä. Silti jokin oli aina sanonut hänelle ettei jokin tarinassa aivan täsmännyt, aivan kuin joku palapelin paloista olisi ollut väärässä paikassa. Asia ei kuitenkaan ollut häirinnyt miekkamiestä kovinkaan paljoa, enää sen jälkeen kun Yakuza perheet olivat päättäneet liittoutua Kirigakuren kanssa. Toki hän oli auttanut päätöksen synnyssä ja saattanut sitä tehdessään tulla tuon kylän johdattelemaksi, mutta edes se ei tuntunut enää edes kirpaisevan.
''En voi sanoa että olisin tiennyt tuota, vaikka ei se kyllä aivan yllätys olekkaan.'' Kuulemaansa hetken miettimään joutuva Tsuchigumo mutisi leukaansa hieron ja harkiten hetken aikaa kaivavansa piipun esiin miettimistä varten. Se ei kuitenkaan tuntunut jostain syystä sopivalta ajatukselta, sillä Rika olisi varmasti tunnistanut esineen ja vaikka nuorukainen ei epäillytkään tämän kykyä toimia tilanteen mukaan , ei hän halunnut tämän ajatusten lähtevän nyt harhautumaan muualle.
''Pidän kuitenkin itseäni ainakin osaksi vastuullisena siihen että Suiren viruu nyt linnan kellareissa, sillä minä hänet ja De la Rosat raahasin mukaan tähän sotkuun.'' Hetken aikaa tilannetta harkinnut Akki lopulta vastasi olkiaan kohauttaen, tietäen hyvin ettei moisella seikalla pitäisi olla juurikaan väliä. Yksikään shinobi ei tulisi syyttämään häntä naisen hylkäämisestä vankiselleihin, tai siitä että olisi pakottanut tämän jotenkin mukaan taisteluun Kusarihebiä vastaan. Tämä oli kuitenkin tehtäväänsä suorittanut shinobi, joka oli tietänyt riskit ja joutui nyt kärsimään epäonnistumisestaan. Tsuchigumo tiesi kuitenkin mikä kunoichia odotti jos tämän jättäisi missä nyt oli, eikä se opinut hänelle. Jollain tapaa nuorukainen tunsi olevansa tämän verran velkaa tälle, huolimatta siitä miten älyttömältä se tuntui.
'
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4350Viesti Southpaw »

"Se on enemmän kuin todennäköistä..." Rika vastasi Akkin sanoihin, tämän pohtiessa Dokukirien osuutta asiaan. Klaanin nimen mainitseminen sai hänet muistamaan kaikki ne kerrat kun Izu oli veljiensä tavoin jätetty hänen hoiviinsa Onimarun ollessa poissa kylästä. Useammin kuin kerran, hän oli turhautunut ja antanut periksi Izun kanssa, tämän vaatiessa päästä Dokukirien luokse siksi aikaa kun isä oli poissa. Nyt hän ei voinut olla miettimättä oliko tehnyt oikein. Olisiko Izu ehkä voinut oppia pitämään veljistään ja muista isän puoleisista sukulaisistaan jos he vain kaikki olisivat pyrkineet sinnikkäämmin pääsemään parempiin väleihin? Akkin kuitenkin alkaessa kertoa Teen maan tapahtumista, niin Rika kuin Tingakin hiljenivät kuuntelemaan tämän puhetta.

Tinga ei ollut yllättynyt kuullessaan, että Ryoujin oli jäänyt alakynteen Akkia vastaan. Hän oli aina pitänyt ystäväänsä vahvana ja epäili että kenties vain isästä ja Rikimarusta olisi tälle enää vastusta, jos puhuttiin vain ihmisistä jotka hän tunsi. Kuullessaan kuitenkin Izun todella haavoittaneen Akkia pahasti ja jopa tappaneen Gambein, yllättyneisyydestä kertova ilme kävi hetken ajan sokean naisen kasvoilla kunnes tilalle tuli aavistus surumielisyyttä Gambein vuoksi. Hän ei ollut toki tuntenut vanhaa samuraita läheskään niin hyvin kuin Akki, mutta siitä huolimatta, hän oli pitänyt Gambeista omalla tavallaan. Tämä oli aina vaikuttanut sellaiselta mieheltä, jonka saattoi luottaa katsovan Akkin perään silloin kun kukaan muu ei siihen pystynyt. Mutta nyt tämä oli kuitenkin poissa ja Akki oli jälleen kerran menettänyt yhden läheisistään. Mitä tuli Izuun, hän oli tiennyt Izunkin vahvaksi, sillä olihan tämäkin loppujen lopuksi saanut osan opeistaan Onimarulta. Silti hän oli yllättynyt siitä, että kunoichi oli päässyt veljensä niskan päälle, sillä jotenkin oli pitänyt Akkia aina Onimarun lapsista taitavampana, kenties juuri tämän genjutsujen vuoksi. Olihan hän itsekin kokenut tavallaan mihin Akki pystyi, kun tämä oli onnistunut luomaan hänen mieleensä kuvan heidän ympäristöstään silloin kun he olivat olleet valtaamassa Kamomea takaisin Murasakeilta.

"Olen pahoillani... jos se yhtään helpottaa niin autan kyllä vapauttamaan loput ystäväsi. Mitä tahansa se sitten vaatiikin", Tinga katkaisi lopulta hetkeksi laskeutuneen hiljaisuuden.
Akkin kuitenkin seuraavaksi paljastaessa että oli oppinut jotain paljon parempaa ja ettei kyennyt enää käyttämään kovinkaan paljon genjutsuja, Tinga kurtisti kulmiaan hämmentyneenä.
"Miten niin et pysty? Ei kai genjutsuja nyt noin vain voi menettää...", nainen ehti aloittaa, ennen kuin silminnähden säpsähti ja astui sitten itse edes sitä tajuamatta askeleen verran taaemmas. Toisin kuin Rika, Tinga ei tietenkään kyennyt näkemään korua ja sen pinnasta heijastuvia silmiä, mutta hän kykeni kuitenkin selkästi aistimaan hetken ajan Akkin uuden summonin läsnäolon ja chakran, sen katsellessa häntä ja Rikaa. Otuksen chakra ei ainakaan sillä hetkellä tuntunut vihamieliseltä, mutta jokin siinä sai silti kylmät väreet kulkemaan hänen selkäänsä pitkin. Hän tunsi itsensä melkein kuin takaa-ajetuksi saaliseläimeksi, sillä chakran perusteella tuntui kuin otus ei olisi saanut syödäkseen moneen kymmeneen vuoteen ja vaani nyt kaikkea syötäväksi kelpaavaa.
"Mitä sinä oikein olet oppinut? En ole ikinä nähnyt tuon kaltaista korua missään..." Rika puolestaan kysyi ja silmäili nyt uteliaasti Akkin kaulassa roikkuvia helmiä. Silmät eivät olleet näkyneet helmien pinnassa kauan, mutta kuitenkin riittävän pitkään, että Rika oli ehtinyt pistää sen merkille. Ellei olisi tiennyt, että kyse oli jostain hänelle tuntemattomasta ninjatekniikasta, hän olisi luultavasti säpsähtänyt silmien vuoksi. Niinpä chakran aistintaan kykenemätön nainen suhtautui näkemäänsä vain lähinnä uteliaasti.

Aiheen vaihtuessa kuitenkin takaisin vankien vapauttamiseen, Tinga puolittain odotti Akkin mielialan laskvan hänen paljastuksensa myötä, sillä tavallaanhan se kuitenkin merkitsi, että tällä olisi yksi luotettava ystävä vähemmän. Tingan hämmennykseksi Akki suhtautui tietoon kuitenkin rauhallisesti, aivan kuin olisi epäillytkin jotain tämänkaltaista, vaikka ei ollutkaan tiennyt mitään varmaa.
"Noh, jos olet varma... siinä tapauksessa vapautamme ystäväsi", Tinga sanoi.
"Mutta mikä on suunnitelma? Toki Rikimarun hahmon oamksuminen on avuksi, mutta en usko, että voit silti noin vain marssia linnakkeen etuovesta sisään. Minä en olen linnakkeen ainoa sensori, joten jos vain kävelet pitkin käytäviä joku muista sensoreista varmasti kiinnittää huomiota siihen, että chakraasi ei kykene aistimaan ja se herättää varmasti epäilyksiä", Tinga huomautti, tietämättä mitään Akaeihein käytössä olleista käytävistä. Jos kyse olisi ollut vain yhdestä vangista, hän olisi ehdottanut, että merkkaisi Akkin sinetillä ja kävisi vapauttamassa vangin yksin, siirtäen tämän sitten jutsunsa avulla Akkin luokse. Nyt kuitenkin puhuttiin isommasta seuruessta joka kuluttaisi häneltä aivan liikaa chakraa jos jokin menisi vikaan. Siksi Tinga arveli, että Hiraishin oli parempi pitää varalla viimeisenä oljenkortena.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Home sweet home

Viesti: # 4363Viesti Cross »

Kertoessaan tappiostaan Izua vastaan Akki laittoi merkille varsinkin Tingan kasvoilla näkyvän yllättyneisyyden, mikä sai hyvinkin ristariitaisia tunteita aikaan. Toisaalta hän oli mielissään siitä että nainen arvosti hänen taitojaan niin paljon että ei ollut uskonut Dokukirin voivan voittaa heidän taisteluaan. Toisaalta samalla miekkamiehestä tuntui myös että hän oli pettänyt ystävänsä luottamuksen hävitessään, mihin osa syynä oli luultavasti ollut juuri se että oli tämän tavoin yliarvioinut kykynsä ja aliarvioinut sisarensa kyvyt. Se itsestään ei olisi ollut vielä kovin paha isku, ellei se olisi tarkoittanut sitä että Gambei oli joutunut maksamaan tuosta virheestä hengellään. Ilman sitä oman ylpeyden nieleminen ei olisi ollut mikään ongelma, mutta nyt se sai nuorukaisen haluamaan kutsua Kameosan esiin ja turruttaa tunteensa sen sisällön avulla.
Myöskään Rikan silmissä käyvä pettymys ja kasvoille palaava pieni surumielisyys ei jäänyt Tsuchigumolta huomaamatta, mikä tuntui vain pahentavan asiaa. Tuntui että taistelessaan Izun kanssa hän oli pettänyt jollain tapaa myös äitipuolensa, joka välitti varmasti kaikesta huolimatta heistä kummastakin edelleen kuin omista lapsistaan ja ei siksi varmasti olisi halunnut kuulla heidän taistelleen toisiaan vastaan täysin tosissaan. Myös yhden vanhan tuttavan menettäminen tällä tavoin sattui varmasti myöskin jo kovia kokemaan joutuneeseen naiseen, vaikka tämä ei sitä luultavasti tulisikaan myöntämään. Akki tiesi ettei tämä ja Gambei ollut koskaan olleet mitään ylimpiä ystäviä, mutta näiden kummankin osa oli ollut hyvinkin saman kaltainen, heidän jouduttuaan Onimarun lasten sijais kasvattajiksi näiden isän livistäessä tiehensä milloin minkäkin syyn perusteella. Sen takia nuo kaksi olivatkin joutuneet viettämään paljon aikaa myös toistensa seurassa ja erimielisyyksistään huolimatta oppineet kunnioittamaan toisiaan, minkä takia ei varmasti ollut miellyttävä kuulla tuon miehen saaneen surmansa juuri tuolla tapaa.
''Kiitos... En halua sotkea sinua tähän enempää kuin on pakko, joten heidän selliensä sijainnin selvittäminen riittää.'' Synkän surumieliseltä näyttävä miekkamies vastasi hivenen nyökäten, yrittäen saada samalla jonkinlaista hymyä kasvoilleen. Hän halusi vaikuttaa parhaansa mukaan siltä että oli onnistunut hyväksymään vanhan samurain kuoleman, joten Jinain ei tarvitsisi kantaa huolta siitä asiasta. Tällä oli varmastikkin aivan tarpeeksi huolehtimista nykyisissäkin omissa asioissaan, eikä siksi tarvinnut taakakseen tietoa ystävänsä mielessä pyörivästä itsesyytöksestä. Sillä jos kalpealta nuorukaiselta kysyttiin oli Gambein kuolema hänen syytään, koska oli päästänyt tämän liittymään mukaan väijytykseen. Jälkiviisaasti hän sanoi itselleen ettei tämän olisi pitänyt olla enää siellä, sillä ei ollut enää se sama taistelia kuin vuosia sitten. Ikä oli alkanut jo painaa vanhaa miestä, vieden tältä voiman ja nopeuden, mitä tämä olisi tarvinnut taistelussa. Jollain tapaa tuo kaikki muistutti liikaakin tapaa jolla Yamato oli päättänyt päättää päivänsä kuolemalla lapsenlapsensa pelastaen Äänenmaassa, vetäen viimeisen hengenvetonsa taistelukentällä. Jollain tapaa Akki tiedosti sen varmaankin olleen myös Gambein oma valinta, vaikka ei kyenytkään hyväksymään sitä todella tapahtuneeksi. Ennemmin hän olisi halunnut nähdä miehen voivan lepäytyä rauhassa sivuun viettämään viimeiset vuotensa rauhallisesti ilman velvollisuuksien taakkaa.

Tigan pyytäessä Akkia selventämään miten oli menettänyt kykynsä käyttää genjutsua taistelussa, täytyi nuorukaisen miettiä hetken aikaa kuinka asian muotoilisi. Onneksi Yata päätti siinä vaiheessa vilkaista nopeasti hänen seuralaisiaan kaulanauhan silmien kautta ja vetää näiden huomion itseensä, mikä antoi juuri sopivasti aikaa päättää kuinka kertoa tapahtumista.
''Kysymys ei ole siitä etten osaisi edelleen käyttää niitä ja kykenisi ainakin periaatteessa, mutta varsinaisia syitä on kuitenkin muutama. Yksi niistä on yksinkertaisesti se että en kykene enää luottamaan illuusioihini kuten ennen, mistä suurin syy on Izun ja hänen osoittamansa heikkous niissä. Toinen syy taas liittyy tähän kaulanauhaan ja olentoon johon se minut yhdistää, joka tekee genjutsujen käyttämisestä entiseen malliin lähes mahdotonta.'' Tsuchigumo aloitti ja laskeutui istumaan ydlle huoneen keskellä olevan pöydän ympärillä olevista tuoleista, arvellen että tässä tarinassa voisi mennä melko kauvan.
''Tämä kaulanauha yhdistää minut olentoon, jota tapaamaan Seimei vei minut parannuttuani tarpeeksi liikkuakseni. Matkustimme Teenmaan pohjoisosassa olevaan Sojogatani nimiseen syrjäiseen laaksoon, joka on joskus aikoinaan ollut hyvinkin vaurasta seutua, mikä oli helposti nähtävissä vielä nykyäänkin siellä olleen temppelin raunioista. Määränpäämme oli juurikin tuon temppelin takana kasvava metsä, jonka keskellä olevan valtavan jumalpuun juurella tapasin Yatan ensimmäistä kertaa...'' Tarinan kertomisen aloittava nuorimies selitti kuvaillen tapahtumia sanojensa tahtiin käsillään, kuten oli oppinut matkojensa aikana tekemään kertoessaan joitain kirjojaan varten sepittämiään tarinoita koemielessä milloin kenellekkin vastaantulijalle.
''Olen elämäni aikana kokenut kaikenlaista, kuten varmasti hyvin tiedätte ja vaikka sitä voikin olla vaikea uskoa en ole koskaan ennen kohdannut mitään mitä voisi sanoa edes lähes yhtä vaikuttavaksi kuin silloin. Kulkiessani silloin metsässä olin kyllä tuntenut siellä olevan jotain erikoista, mutta se ei ollut mitään verrattuna siihen kun valtavat mustat siivet peittivät puiden oksien välistä siivilöityvän vähäisen valon ja näin jättiläismäisen olennon syöksyvän korkeuksista itseäni kohti...'' Pienen paussin kertomuksessaan tarkoituksella pitävä Akki kertoi rauhalliseen tahtiin, pyrkien pitämään jännitystä yllä parhaansa mukaan.
''Sillä hetkellä tiesin todella miltä todellisen saalistajan kynsiin joutuvasta eläimestä tuntui, sillä pelkkä vilkaisu minut kynsiinsä napanneeseen olentoon riitti kertomaan sen omaamasta voimasta, joka sai joka ikisen karvani nousemaan pystyyn pelkästään tuon olennon läsnäolon takia. Olin nimittäin joutunu tuon laakson valtiaan ja muinaisen suojelian luojajumala Izanagin sanansaattajan kolmijalkaisen jättiläis korpin Yatagarasun kynsiin.'' Tarinaa jatkava Tsuchigumo kertoi, esittäen nappaavansa jotain nopeasti ilmasta ja puristavan sen otteeseensa. Sen jälkeen hän piti jälleen pienen tehoste tauvon, seuraten tarkkaan kuulijoidensa reagtiota tarinan etenemiseen ja päätellen niistä voivansa jatkaa samaa rataa.
''Huolimatta siitä että tuo seutu autioitui jo kauvan sitten ja sitkeimmätkin viimeisistä munkeista jätti tuon loisteliaan olennon palvelemisen, ei sen todellisesta olemuksesta voinut erehtyä. Polttavasta nälästään huolimatta tuo vuosisatojen viisauden omaava lintu näki heti ettei ollut saanut kynsiinsä jotain mitätöntä välipalaa, joka oli eksynyt metsäänsä, vaan uuden mahdollisuuden kyetä palaamaan entiseen loistoonsa ja siksi se päättikin syömisen sijaan antaa minulle mahdollisuuden esittää asiani. En tiedä kauvanko keskustelimme, mutta lopulta teimme sopimuksen ja kiedoimme tulevaisuutemme toisiimme.'' Tarinaansa päätöstä kohti vievä Akki kertoi, huomaten vasta sillähetkellä kuinka paljon oli kaivannut näitä tarina tuokijoita elävän yleisön kanssa. Toisin kuin kirjoittaessaan ihmisille kertoessaan hän kykeni eläytymään paljon paremmin ja muovaamaan kertomusta saumattomammin mahdollisimman kiinnostavaksi kuulla, menettämättä kuitenkaan alkuperäistä ideaansa. Niin hän nytkin onnistui pääsemään pisteeseen missä oli saanut Yatan voiman käyttöönsä, paljastaen tarinan lopuksi yhteen käteensä tuon tapahtuman jäljiltä ilmestyneen kutsumis tatuoinnin. Joka saattoi ensivilkaisulla näyttää suurelta puulta, jonka oksat muuttuivat suureksi parveksi korppeja ja kiersi yhdenkerran kalpea ihoisen käden ympäri. Tarkempi tarkastelu paljasti kuitenkin koko kuvion muodostuvan valtavasta määrästä vaikeasti tulkittavissa olevia kirjaimia ja merkkejä, joiden tuottaminen voisi viedä parhailtakin kalligrafeilta vuosia mitä ahkerinta työskentelyä.
''Olen yhteydessä tämän korun kautta suoraan Yatagarasuun, minkä takia genjutsujen kaltaisten tekniikoiden vaatima keskittyminen on lähes madotonta. Minkä lisäksi hän tuntuu olevan erittäin mieltynyt nauttimaan yin chakraani ravinnokseen, minkä takia genjutsujen tekeminen taisteluiden aikana on entistä vaikeampaa.'' Nykytilannettaan selittävä miekkamies kertoi ja vastasi samalla ainakin pääosin Tingan aijemmin esittämään kysymykseen, kyeten tuomaan aidon hymyn kalpeille kasvoilleen, tuntiessaan kätensä tatuoinnissa kihelmöivän voiman.

Keskustelun käännyttyä myöhemmin vankien vapauttamiseen Akki meinasi alkaa n auraa hivenen kuullessaan Tingan yllättyneen reagtion hänen vastaukseensa Suirenin vapauttamisesta. Nainen oli ilmeisestikin uskonut että hän olisi hylännyt naisen kuultuaan kuka tämä oli, mikä olisi kieltämättä ollut lähestulkoon mitä tämä olisi ansainnut. Nuorukainen ei kuitenkaan aikonut rueta tämän pyöveliksi, vaan antaisi tälle mahdollisuuden palata kotikyläänsä, mutta tuskin kuitenkaan takaisin yakuzan riveihin. Se päätös jäisi kuitenkin tälle itselleen ja kaksosille, joille hän aikoi välittää Tingan kertoman uutisen.
''Perheet saavat itse päättää mitä tekevät hänen ja kirigakurelaisten kanssa aikanaan, vaikka asia ei minua enää liikutakkaan.'' Omaa näkemystään nauramisen sijasta ystävälleen tarkentava Tsuchigumo sanoi, miettien samalla kuinka paljon olisi valmis kertomaan kunoichille suunnitelmastaan. Kyse ei ollut siitä ettei olisi luottanut tähän, vaan ennemminkin halusta suojella tätä ja estää sotkeentumasta liikaa koko pakoon.
''Noh Akaeihein mantelin perillisten johtajana sinun on varmaan hyvä tietää kylän alla olevista tunneleista tulevaisuutta ajatellen. Aijon käyttää maanalaisia salakäytäviä, joiden kautta pääsen huomaamattomasti melkein minne vain haluan koko kylän alueella. Ne kulkevat pääosin kylän viemäriverkoston mukaisesti sen alapuolella huomaamattomuuden varmistamiseksi, eikä niiden olemassa olosta pitäisi tietää meidän kolmen lisäksi enää kuin viiden muun ja heistä kolme on linnan alaisissa selleissä tälläkin hetkellä.'' Suunnitelmansa pää ajatuksen paljastamaan lopulta päätyvä Akki kertoi, arvellen että Tingalle voisi olla hyötyä jos tämä löytäisi vankien pakoreitin jälkeenpäin ja voisi osoittaa huomanneensa jotain mitä kukaan muu ei ollut.
''Chakra voi tietenkin olla ongelma, mutta kuinka moni koko kylässä uskaltaisi mennä häiritsemään Rikimarua? Tietysti jos kykenet ja uskot sen tarpeelliseksi en pahastuisi parista sopivan huolimattomasta vanginvartiasta, jotka ymmärtävät olla kyselemättä asioita jotka eivät heille kuulu.'' Silmää ystävälleen iskevä nuorimies vastasi tämän huomauttamiin ongelmiin, puituaan niitä muutaman kevyen viipyilevän leukapartaansa sukivan veden ajan.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4364Viesti Southpaw »

Akkin ilmoittaessa, ettei halunnut sotkea häntä pelastusoperaatioon enempää kuin oli pakko, Tinga kurtisti kulmiaan hieman ja naisen kasvoilta näki, että hän olisi halunnut väittää vastaan. Haluamatta kuitenkaan ryhtyä tuhlaamaan aikaa asiasta väittelemiseen, Tinga lopulta huokasi ja nyökkäsi myöntävästi.
"Hyvä on, saat hoitaa homman yksinäsi jos olet varma siitä, että haluat. Mutta anna minun edes merkata sinut sinetillä. Tuntisin oloni huomattavasti paremmaksi jos tietäisin pystyväni auttamaan heti jos jokin menee vikaan", Tinga pyysi. Vaikka nainen pyrki selvästi pitämään äänensä neutraalina, sekoittui siihen silti aavistus huolta. Jos Akki jäisi kiinni, tämä varmasti tapettaisiin aivan kuten Onimaru eikä Tingalla ollut aikomustakaan katsoa vain avuttomana vierestä, kuten viimeksi oli käynyt.
"Jos lähdet liikkeelle ensimmäisestä kerroksesta laskeutuvien portaiden luota, niin sen kiriläisen löydät kun lähdet portaista katsoen vasemmalle. Viides ovi oikealla. Gohanin tai Kenichin pitäisi olla siitä vain hieman edempänä, kuudes ovi vasemmalla. Toinen taas on tyrmään johtavista portaista katsoen oikealla, kolmas ovi vasemmalla", Tinga koetti parhaansa mukaan neuvoa Akkille tien oikeiden sellien luokse. Koska naisella ei sokeana ollut mitään mahdollisuutta nähdä ovissa olevia numeromerkintöjä, joutui hän sen vuoksi selittämään sijainnit tällä tavalla pitemmän kautta, valitsemalla tyrmiin laskeutuvat portaat kiintopisteeksi jonka avulla suunnistaa.
"Jos haluat niin voin yrittää livahtaa tyrmiin ennen kuin sinä käyt siellä ja merkitä ovet jotenkin?" kunoichi päätyi ehdottamaan vielä.

Akkin seuraavaksi siirtyessä kertomaan siitä kuinka oli tavannut summoninsa, Tinga seurasi ystävänsä esimerkkiä ja istuutui pöydän ääreen kuten muutkin. Akki jos joku hallitsi tarinoiden kertomisen, eikä kestänyt kauankaan kun sekä Tinga, että Rika olivat jo nuoren miehen kertoman tarinan pauloissa. Luonnollisesti Tinga ei näyttänyt juurikaan hätkähtävän kun Akki kertoi korpin siipien peittäneen kaiken valon, sillä sokeana hän itse eli ympärivuorokautisessa pimeydessä vaikka kykenikin toimimaan lähes yhtä hyvin kuin kuka tahansa näkeväkin. Sen sijaan vertaus saaliseläimenä olemisesta osui kuitenkin maaliinsa ja sai Tingan tuntemaan pelonsekaista kunnioitusta tuota otusta kohtaan, jonka läsnäolon oli hetki sitten aistinut. Hän saattoi vain kuvitella millaisen vaikutuksen korppi teki oikeassa koossaan, kun jo pelkästään sen chakran aistiminen oli nostanut pintaan halun perääntyä. Rikaan Akkin kuvailu kuitenkin teki selvästi suuremman vaikutuksen, sillä toisin kuin Tinga, tämä kykeni paljon paremmin samaistumaan siihen miltä tuntui joutua heitetyksi keskelle kuvaillun kaltaista pimeyttä. Kun Akkin vielä tarinan lopuksi paljasti kutsumistatuointinsa, Rika kumartui hieman lähemmäs kasvattipoikansa kättä, pistäen kiinnostuneena merkille kuinka tatuointi ensin vaikutti vain yhdeltä isommalta kuvalta, mutta lähempää tarkasteltuna koostui huomattavasti pienemmistä yksityiskohdista. Sen sijaan Akkin vielä kertoessa lisää yksityiskohtia siitä, millaisen sopimuksen oli mennyt tekemään, Tingan kasvoille laskeutunut kiinnostunut ilme vaihtui jälleen huolestuneeksi. Ennen kuin Tinga ehti kuitenkaan sanoa mitään, Rika ehti kuitenkin ensin.
"Toivottavasti nyt tiedät mitä olet tekemässä poika. En ehkä ole ninja kuten te kaksi, mutta jopa minä tiedän sen verran, että tuossa sopimuksessa on riskinsä. Jos kulutat voimasi loppuun ja korppi syö sen mitä on jäljellä... Lupaa, että olet varovainen chakrasi suhteen", Rika sanoi ääneen sen mistä Tingakin oli aikonut huomauttaa. Kenties oli jopa hyvä, että Rika oli ehtinyt huomauttaa tästä asiasta ensin, sillä Tinga ei ollut varma oliko hänellä edes oikeutta huomautella Akkille varovaisesta chakran käytöstä, kun itse käytti kuitenkin Pilafilta saatua haarniskaa, joka vaurioituessaan korjaisi itsensä samalla tavalla, syömällä hänen chakraansa.

Heidän kuitenkin siirtyessä puimaan Akkin muodostamaa pakosuunnitelmaa, Tinga ei voinut estää pientä aavistuksen surumielistä naurahdusta, kun kuuli Akkin sanat.
"Akaeihein manttelinperijät? Saat tuon kuulostamaan siltä kuin olisin saanut itse pääpirun hyväksynnän ryhmälleni", Tinga huomautti, ajatellen hetken verran Onimarua. Hän saattoi vain kuvitella millaisen valitusvirren olisi saanut osakseen, jos Onimaru todella olisi ollut näkemässä millaisen ryhmän hän oli ympärilleen kerännyt.
"Mutta kerro toki lisää näistä tunneleista? Pääsenkö tutkimaan niitä mistä vain satunnaisesta viemäriaukosta vai onko jokin tietty sisäänkäynti josta kehottaisit lähtemään liikkeelle sitten kun minulla on aikaa käydä niissä itse?" Tinga kysyi, vakavoituen kuuntelemaan mitä Akki sanoisi. Miekkamiehen ehdottaessa vielä, että hän laittaisi vanginvartijaksi pari sopivasti muualle katsovaa alaista, Tinga virnisti ilkikurisesti.
"Älä huoli, tiedän jo täsmälleen ketkä voin pistää asialle", kunoichi sanoi itsevarmasti. Inochi ainakin olisi erinomainen valinta, sillä tämä pystyisi klaaninsa tekniikoilla tarvittaessa varoittamaan joko häntä, Akkia tai molempia jos jotakin odottamatonta tapahtuisi. Sen lisäksi hän voisi laittaa asialle myös Erinan ja Hiron, joiden hän myös tiesi myös kykenevän pitämään suunsa kiinni.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Home sweet home

Viesti: # 4385Viesti Cross »

Nähdessään Tingan suun vetäytyvän ohueksi viivaksi ja kulmien painuessa yhteen Akki pystyi arvaamaan tämän haluavan alkaa vastaan, yllättyen kuitenkin samantien hieman naisen huokaistessa periksi antaen. Hän oli arvellut että joutuisi perustelemaan päätöstään ystävälleen, joka tuntui kuitenkin antavan yllättävän helposti periksi. Se sai miekkamiehen miettimään kuinka paljon nainen olikaan tainnut muuttua sitten heidän viime näkemän, sillä tämä taisi ymmärtää itsekkin miksi hän ei halunnut tätä mukaan suunnitelmaansa.
''Tämä ei ole sinun taistelusi, enkä halua vaarantaa suunnitelmiasi... Haluaisin kuitenkin vielä joskus voida palata tänne ilman kiinnijäämisen pelkoa ja tällähetkellä sinun onnistuminen taitaa olla paras mahdollisuus siihen.'' Tsuchigumo vastasi Jinaille rohkaisevasti hymyillen, haluten varmuuden vuoksi kertoa miksei halunnut tämän sotkeutuvan liiaksi suunnitelmaansa. Samalla hän harkitsi myös tämän ehdotusta kutsunta sinetin tekemisestä, mikä voisi toki olla hyödyksi mikäli kaikki menisi päin seiniä. Toisaalta se olisi kuitenkin myös suora linkki heidän kahden välillä, minkä käyttäminen ei jättäisi epäilyksiä kunoichin osallisuudesta.
''Kuten sanoin tämä ei ole sinun taistelusi, mutta jos todella haluat auttaa voit käyttää sensori kykyäsi varmistaaksesi ettei kukaan pääse yllättämään minua. En itse voi juurikaan hyödyntää chakraani jos haluan pysyä huomaamattomana, joten joudun toimimaan ilman sensori kykyäni. Voisin kuitenkin jättää yhden korpeistani seuraasi ja voit varoittaa minua sen kautta tarvittaessa, mikäli jokin vaara näyttäisi uhkaavan.'' Tingan tarjouksen lopulta torjumaan päätyvä Akki vastasi asiaa harkittuaan, tehden kuitenkin oman vastatarjouksensa. Se ei asettaisi naista juurikan vaaraan, sillä vaikka joku huomaisi tämän tarkkailevan koko linnaketta kykyjensä avulla, ei sitä voisi todistaa liittyvän mitenkään pakoon itseensä.
''Mitätulee ovien merkitsemiseen se ei ole tarpeen, sillä tunnen paikan turhankin hyvin ja tuo kuvaus riittää kyllä.'' Nuorimies vastasi ystävänsä tarjoukseen käydä merkkaamassa vankina olevien tovereidensa sellit, jottei hänen tarvitsisi etsiä näitä. Palvellessaan vielä kylää hän oli kuitenkin vieraillut linnakkeen alla olevissa tyrmissä niin usein että tunsi ne ulkoa ja pystyi kunoichin kuvauksen pohjalta hahmottamaan mistä löytäisi hakemansa henkilöt, ilman että ovia tarvitsi merkata, mikä olisi voinut huonolla tuurilla herättää jonkun tarkka silmäisen huomion ja herättää epäilyksiä.

Kerrottuaan tarinansa miekkamies huomasi mieliksen onnistuneensa lumoamaan yleisönsä, joka näytti oleen ainakin hetken aikaa tarinan lumoissa. Pienillä muutoksilla siitä voisi saada jälleen yhden julkaisun arvoisen kertomuksen, mutta se saisi kuitenkin odottaa vielä toistaiseksi. Ensin hänen olisi selviydyttävä tästä matkastaan ja löydettävä aikaa asettua aloilleen taas kirjoittamaan, sekä sepittämään vielä jokunen muukin seikkailu tuon tarinan seuraksi.
''Pieni riski tietenkin on aina olemassa, mutta Yata tarvitsee tällähetkellä minua melkein yhtä paljon kuin minä häntä. Hän ei ole vielä saanut täysiä voimiaan takaisin, eikä kykene yyläpitämään niitä ilman apuani, joten on myös hänen etu että pysyn elossa vaikka joutuisikin elämään hetken hieman niukemmalla ravinnolla.'' Itsevarmasti hymyilevä nuorukainen vastasi huolestuneelta näyttävälle naiskaksikolle, joista toinen oli huomauttanut hänen tekemäänsä sopimukseen sisältyvästä riskistä. Se oli kuitenkin lähes olematon, vaikkakaan asiasta huomauttaminen ei tuntunut olevan Yatan mieleen, mikä Akki kykeni tuntemaan kaulasaan olevan helminauhan kautta. Ylpeä lintu ei pitänyt oman riippuvuutensa ja heikkoutensa julki tuomisesta, vaikkakaan ei alkanut myöskään väittää vastaan.
''Tarvittaessa Yatta voi myös luovuttaa omaa chakraansa käyttööni, joskin joudun korvaamaan sen jälkeenpäin järjästämällä hänelle kunnon juhla-aterian.'' Miekkamies jatkoi seuralaistensa rauhoittelemista, kertoen hieman tarkempaan sopimuksensa muodoista ja arvellen samalla että joutuisi järjästämään juhla aterian jossain vaiheessa pyytääkseen anteeksi äskeistä paljastustaan. Arvaus tuntuikin osuvan kohdilleen, sillä pelkkä ajatuskin tuntui rauhoittavan näreissän olleen korpin mieltä. Sen sijaan tunteen tilalle tuntui tulevan himokas odotus, minkä ansiosta mies pystyi melkein kuvittelamaan kumppaninsa lipuvan norrkansa reunoja kielellään ateriaan odottaen. Ajatus tuntui huvittavalta ja siksi Tsuchigumo pitikin sen huolellisesti vain omana tietonaan, sillä ei halunnut loukata kumppaniaan toistamiseen samantien. Tyytyväisenä tätä olisi kuitenkin helpompi hallita ja manipuloida toimimaan halutulla tavalla, sillä kaikista elinvuosistaan ja suuresta viisaudestaan huolimatta Yata tuntui olevan hyvinkin helposti viettiensä johdateltavissa.

Toisin kuin Tinga Akki oli saanut kuulla Juarezilta ja myöhemmin myös Gambeilta paljonkin sellaista Akaeiheistä mikä ei ollut kuin pienen sisäpiirin tiedossa, johon oli kuulunut ryhmän seitsemän alkuperäistä jäsentä. Senpä takia hän olikin paljon paremmin perillä ryhmän todellisista toiminta tavoista ja tavoitteista, vaikka ei vieläkään tiennyt niistä kaikkea. Huomattava osa kaikesta siitä tiedosta oli kuollut viiden miehen mukana, joista vain yksi oli tiennyt kaiken ja muut vain murusia. Pelkästään nuiden kahden miehen paljastuksen olivat riittäneet kuitenkin avaamaan nuorukaisen silmiä ja näkemään asioita uudella tapaa, minkä takia vertaus Jinain ryhmään ei kuulostanut ollenkaan niin kaukaa haetulta.
''Saattaisit jopa yllättyä.'' Miekkamies vastasi ystävälleen hieman virnistäen, arvellen ettei tämä ajatellut viittausta ollenkaan samalla tavalla kun hän. Voima suhteiltaan nuita kahta ryhmää tuskin olisi voinut edes verrata, sillä vaaka olisi kääntynyt musertavasti Akaeihein puolelle. Toki ryhmä oli toiminut paljon pitempään ja saanut siksi kasattua riveihinsä huomattavasti voimakkaampia jäseniä, minkä lisäksi Hebigakurekin oli ollut silloin vielä aivan toisessa kunnossa.
Sen sijaan ryhmien tavoitteissa oli huomattavasti paljon enemmän yhteistä, tarkoittipa sillä sitten mitä hyväänsä. Kumpikin ryhmä oli virallisesti vastuussa kylän, sen merkkihenkilöiden ja salaisuuksien suojelemisesta. Epävirallisesti niiden johtajat olivat myös kasanneet ympärilleen nennenkaikkea itselleen uskollista väkeä, jotka ajattelivat asioista samaan tapaan ja käyttivät käsissään olevaa voimaa omiin tarkoituksiinsa. Tingan kohdalla se olisi ennenpitkää ottaa isänsä paikka, kun taas Onimarun kohdalla se oli saattanut olla aivan mitä ikinä tämä olikaan päättänyt tavoitella.
''Arvasin että kiinnostuisit...'' Ryhmien vertailun päässään lopettava Tsuchigumo sanoi virnistäen Jinain pyytäessä häntä kertomaan hieman tarkemmin mainitsemistaan tunneleista ja ennenkaikkea niiden sisäänkäynneistä, joiden löytäminen ei varmasti tulisikaan olemaan helppoa ilman apua. ''No aivan mikä tahaansa aukko ei tietenkään käy, mutta sisäänkäytäviä on kyllä valtava määrä. Koko verkon tarkoitus oli kyetä liikkumaan kaikkialle kylässä täysin huomaamattomasti ja kenenkään estämättä, olipa kyse sitten mistä syystä hyväänsäkkin.'' Hieman merkitsevästi silmäänsä iskevä miekkamies sanoi ystävälleen, tietäen hyvin että tunneleita oli käytetty toisinaan myös täysin turhanpäiväisiinkin asioihin. Toisinaan ne olivat saaneet toimia ryhmän jäsenten keinona säästyä sateelta ja päästä kuivana lempi juottolaansa tai ilotaloon, kun taas toisinaan niitten kautta oli raahattu vankeja linnakkeen vankityrmistä Akaeihein päämajaan kuulusteltavaksi.
''Oikeastaan ainut sisäänkäynti joka ei ole kätketty huolella löytyy luultavammin nykyisin raunioiden alta, joten paras tapa auttaa sinut alkuun on varmaan näyttää joitain nuista kätketyistä ovista.'' Silmäniskunsa jälkeen hetken aikaa mietteliäänä leukaansa sutinut Akki vastasi lopulta, tietäen hyvin ettei useimpia sala käytävien ovia ollut mahdollista löytää muuten kuin tietämällä mitä etsi ja mistä. Ainut poikkeus oli ollut Akaeihein mustien muurien ympäröimän päämajan kellareissa oleva ovi, jonka kautta oli ollut mahdollista päästä nuihin käytäviin.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Home sweet home

Viesti: # 4389Viesti Southpaw »

Akkin hieman selventäessä, miksi ei halunnut sekoittaa häntä asiaan tämän enempää, Tinga pakottautui nyökkäämään hyväksyvästi, mutta sisimmässään nainen tunsi silti itsensä pelokkaaksi ja avuttomaksi. Jo pelkästään Akkin läsnäolo kylässä oli vaarallista ja hän pelkäsi että päästämällä ystävänsä menemään yksin, hän joutuisi jälleen seuraamaan vierestä kuinka taas yksi ihminen katoaisi hänen elämästään, ilman että hän kykenisi tekemään mitään asialle. Ilmeisesti nämä tunteet näkyivät hänen kasvoiltaan, sillä pian hän kuuli Akkin tekevän pienen myönnytyksen hänelle suostumalla siihen että jättäisi yhden korpin hänen luokseen, niin että hän voisi edes varoittaa jos havaitsisi oman sensorinsa avulla jonkin vaaran uhkaavan.
"Hyvä on, lupaan vahtia ympäristöä", Tinga tarttui Akkin tekemään vastatarjoukseen, tietäen että tämän parempaa tarjousta hän tuskin saisi Akkia hyväksymään. Akki oli tainnut joskus huomauttaa hänelle itsepäisyydestä, mutta jos häneltä kysyttiin niin Akki osasi olla itse aivan yhtä itsepäinen niin halutessaan.

Akkin seuraavaksi selventäessä hieman Yatan kanssa tekemäänsä sopimusta, Rikan kasvoilta saattoi nähd, että tämä vaikutti edelleen hieman epäilevältä, mutta lopulta nainen päätyi kuitenkin hyväksymmään Akkin selityksen. Poika oli tähänkin asti selvinnyt tielleen kohonneista esteistä, eikä Rika epäillyt hetkeäkään etteikö tämä olisi selvinnyt nytkin. Kunhan poika vain muistaisi omat rajansa, kaikki olisi varmasti hyvin, olipa korppi sitten kuinka chakrasyöppö tahansa.
"Se on hyvä kuulla. Lupaa, että olet kuitenkin varovainen", Rika sanoi.

Akkin kuitenkin jatkaessa Tingan ryhmän vertaamista Akaeiheihin, kunoichin kasvoille levisi hieman huvittunut ilme, Akkin vihjatessa, ettei hän voinut edes aavistaa kaikkea mitä Onimaru ja muut järjestön johdossa olevat olivat puuhailleet kulissien takana.
"Melkein kyllä tekisi mieleni kiskoa sinusta kaikki ulos. Ensin kieltää osallistumasta pelastusoperaatioon ja sitten vielä kiusaa uteliaisuuttani noilla vihjauksilla...", Tinga jupisi, yrittäen kuulostaa ärtyneeltä, mutta huonoin tuloksin. Äänestä saattoi kuulla ainoastaan huvittuneisuutta, vaikka Akkin vihjailut Akaeihein toimista tosiaan herättivätkin uteliaisuuden. Tuosta aiheesta puhuminen saisi kuitenkin jäädä toiseen kertaan, olettaen että Akki edes haluaisi kertoa hänelle mitä kaikkea oli saanut kuulla elossa olevilta jäseniltä. Hän ymmärtäisi kyllä hyvin mikäli Akki haluaisi pitää Akaeiheita koskevat tietonsa omanaan.
"Arvelinkin, että ne on tarkoitettu liikkumiseen... Itse olen luonut ties kuinka monta sinettiä ympäri kylää kyetäkseni siirtymään paikasta toiseen vain sekunneissa, mutta muille tunnelit olisivat varmasti iso apu", Tinga totesi miettivästi ja virnisti sitten kuullessaan, että yksi sisäänkäynneistä olisi tarpeen näyttää hänelle, jotta hän varmasti löytäisi oikean paikan.
"Mitä sinä oikein minusta ajattelet... Voit toki näyttää minulle jonkun sisäänkäynni paikan kunhan siihen on aikaa, mutta jos luulet, että jotkut romahtaneet rauniot estävät minua pääsemästä mainitsemallesi ovelle niin olet aliarvioinut minut pahasti", Tinga virnisti itsevarmasti. Hän ei itse ollut käynyt Akaeihein entisessä tukikohdassa aikoihin, mutta arveli silti, että hänen olisi alaistensa avulla mahdollista päästä sisälle tunneleihin, niin että voisi löytää muita sisäänkäyntejä. Inochi esimerkiksi voisi varmasti ottaa jonkun Hebiran käärmeistä haltuunsa mielenvaihtotekniikalla ja luikerrella raunioiden läpi tunneleihin sinettilapun kanssa. Tämän jälkeen Tingan itsensä ei tarvitsisi kuin siirtyä sinetin luokse ja etsiä muut sisäänkäynnit.
"Mutta minun taitaa olla parasta alkaa lähteä ennen kuin joku alkaa kaivata. Jos kutsut sen aiemmin mainitsemasi korpin seurakseni niin ilmoitan sen välityksellä kun olen saanut valitsemani vartijat nyt vuorossa olevien tilalle?" Tinga ehdotti, haluten olla varma siitä, että Akki ei astelisi tyrmiin isälle uskollisten vartijoiden nähden.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Hebigakuren kylä”