Sivu 2/2

Re: Tapaaminen vuoristossa(rope)

Lähetetty: 15 Joulu 2015, 17:45
Kirjoittaja LordVonKwaak
Kohauttaen olkiaan Kamui asteli suosittuun välietappi puotiin. Puoti sattui olemaan myös pojan itsensä suosima - syrjässä kaupungin hälinästä, mutta kaukana hullun professorin laboratoriosta - niinkin selvästi, ettei tämä ehtinyt tilaamaan kun ruuanjaka jo nyökkäsi. Vaataten Kankin istumaan pöytään, Iwalainen tuli itse lähes saman tien perässä kahden muovosen tarjottimen kanssa.
"Syödä ei tarvi, mut jotenkin se ei vaan istuis jos vain toisella olis ruokaa edessään" Kamui viittasi kintaalla mahdollisiin vastaväitteisiin. "Ja mitä tulee auttamiseen: jokaisella on omat syynsä tehdä tai jättää tekemättä asioita."
Tarjottimen toimiessa lautasena, sen eri lokeroissa oli paakkuuntuvaa riisiä, lihapullia, mysteerilihaa, jonkinnäköisiä yrttejä ja kuppi chilistä sipulikeittoa.
"Mä oon pelkkä Iwalainen shinobi, joten miksi mua kiinnostais Roudan maan asiat? Ei kiinnostakaan! Se on kaukana täältä katsoen, eikä nouse mieleen usein." Poimien puikot käteensä Kamui mietti hetken aikaa laittaisiko mautehyllyn soija- vai kalakastiketta nyrkinkokoisen riisikekonsa päälle, päätyen lopulta jälkimmäiseen. "Mut mua kiinnostaa kaikki joka on mun edessä. Tai siis olishan aika välinpitämätöntä, jos mää ummistaisin silmäni asioille joille voisin itse tehdä jotakin?"
Ruokaansa, mysteerilihaa lukuunottamatta, hyvällä ruokahalulla pupeltava Kamui jätti mainitsematta Iwan omaavan huonon tehtävä annin juuri hänen erityistoiveillensa. Kaukana kotoa nuorukainen voisi käyttää kykyjään varauksettomasti. Zukikin oli kehottanut Kamuita hakeutumaan kentälle.

Re: Tapaaminen vuoristossa(rope)

Lähetetty: 15 Joulu 2015, 18:13
Kirjoittaja sumufani
Kanki istui pöydän ääreen ja ilokseen sai huomata, että toinen tarjosi hänellekkin ruokaa.
Vaikka tarjottimen tarjous näytti jokseekin omituiselta ei Kanki kieltäytynyt. Ottaen puikot käteensä ja kiittäessä hiljaa mielessään ruuasta nuorukainen aloitti aterioinnin rauhalliseen tahtiinsa.
Kamui puheli syömisensä lomasta ja teki asiansa varsin selväksi, jokseekin omalaatuisella tavallaan. Nuorukainen vain nyökkäili ja katseli tuota mysteerilihaa hän ei voinut jättää, sitä syömättäkään. Hitaasti maistellen lihan makumaailma tanssahteli alas hänen kurkkuaan ja Kanki söi tarjottimen tyhjäksi.
''Kiitos ruuasta.''
Nuorukainen sanoi ja mietiskeli, mitkähän lienivät oikeat syyt auttamiselle, jos sellaisia ylipäätään Kamuila olikaan. Eiväthän he olleet tunteneet tuntiakaan, mutta Kanki oli jo toiselle kiitollisuuden velassa. Hassua, miten maailma toimi poika ajatteli hiljaa mielessään.
''Miten pian olisit siis valmis lähtemään? Oletan, että Shinobina sinulla on jotain paperitöitä tehtävänä ennen lähtöä?''
Kanki kysyi ja pohti, että isä tuskin oletti hänen palaavan näinkin pian takaisin ratkomaan asiaa Yakuzan kanssa. Tai ratkomaan ja ratkomaan.
Jos Kamui oli yhtä vahva, kuin itseluottamuksensa niin asia ratkeaisi kenkties nopeammin, kuin Kanki oli ikinä haaveillutkaan. Tästä tulisi varsin mielenkiintoinen reissu, jos Kamui tosiaan saisi johdoltaan luvan lähteä.

Re: Tapaaminen vuoristossa(rope)

Lähetetty: 15 Joulu 2015, 18:37
Kirjoittaja LordVonKwaak
"Oon itseasiassa tälläkin hetkellä lomalla." Maustettuaan mysteerilihan soijakastikkeella, Kamuikin sai ruokansa viimein syötyä. Paksun pankkitilin omaavalle Iwalaiselle loman palkattomuus oli kaikkea muuta kuin maailman loppu, mutta silti tämän ei voinut olla ajattelematta synkeitä asian suhteen. "Joten oon vapaa koska vain."
ANBUjen erikoisyksikköön kuuluvalle rajamuodollisuudet olisivat lastenleikkiä ja Roudan maassa niitä ei tarvitsisi alkujansakaan. Tietäen mielensä perukoilla kuulostavansa melkein koppavalta kaikkine valmiuksineen, Kamui päätti sen olevan parempi, kuin kertoa todellinen ammattinsa. Suupalttia shinobia kukaan tuskin kaipaisi. Kanki myöskin oppisi Iwalaisen olevansa sanojensa mittainen ennemmin tai myöhemmin.
"Sattuisko sul olemaan jotain suunnitelmaa valmiina?" Huolettomaan tapaansa Kamui oli varma, että matkasuunnitelma ilmiantaisi itse itsensä, jahka sen aika oli. "Yakuzoja vastaan mä autan toki mielelläni, mut tää on siltikin sun stoori. Aina jos on jotain mielessä, päästä kuuluville vain."
Jika Koumeiseidain elvyttämisestä haaveileva shinobi antoi mielikuvituksensa maalata mitä vinhempiä kuvia. Vaikka tämä ei itse sitä kenellekään myöntäisi, kertomukset Kamuin isästä ja "Iwan susien" kunnian vuosista olivat pojan mieluisimpia tarinoita. Nyt hänellä olisi tilaisuus osoittaa kykynsä.

Re: Tapaaminen vuoristossa(rope)

Lähetetty: 15 Joulu 2015, 19:08
Kirjoittaja sumufani
Kanki yllättyi tästä tiedosta, jota Kamui hänelle tarjosi. Jos toinen oli lomalla niin asia etenisi kovinkin vauhdilla. Toisen udellessa oliko hänellä suunnitelmia valmiina Kanki kohotti hymyillen olkapäitään.
''En ollut edes ajatellut tämän etenevän näinkin vauhdilla. Aluksi meinasin pyörähtää Iwassa hankkimassa hieman suojaa itselleni ja jatkaa siitä johonkin. En ollut pääsyt aatoksissani vielä sen pidemmälle, mutta jos olet vapaa jo nyt ehdottaisin, että lähdemme Roudan maahan jo huomenissa.''
Kanki ei nähnyt enää syytä viettää Iwassa aikaa pitkään, jos kerran toinen olisi valmiina lähtöön näinkin lyhyellä varoitus ajalla.
''Mitä pikemmin pääsemme kitkemis työn aloittamaan sen parempi eikö näin?''
Kanki tokaisi ja mietti olisiko tässä jo syytä nousta pöydästä. He molemmat olivat valmiit ja Kanki päätti, että kun he pääsisivät Roudan maahan hän tarjoaisi toiselle lounaan.
''Tietenkin olen käytettävissä, jos sinä tulet ikinä apua tarvitsemaan. Se on vähintä, mitä voin kiitokseksi tehdä.''
Nuorukainen sanoi ja alkoi miettiä mitähän hän sitten tekisi Iwassa. Ei hän suinkaan voinut Kamuin perässä roikkua koko aikaa, mutta ei jaksanut vaivata päätään sen enenpää. Asia ratkeaisi tai ei, mutta oli selvää että päivän harjoitukset pitäisi kuitenkin saada tehtyä. Hän ei viitsinyt laiminlyödä niitä, kun itse tyylikin oli vasta aluillaan. Sitä pitäisi miettiä ja rakentaa. Kanki tiesi, että se ei olisi normaali taistelu tapa samuraille ja asia huvitti häntä. Tästä kehittyisi, jotain hienoa jokin päivä.

Re: Tapaaminen vuoristossa(rope)

Lähetetty: 15 Joulu 2015, 19:29
Kirjoittaja LordVonKwaak
Kankin käytöksestä ei ollut vaikea arvata tämän jättäneen suunnitelmansa avoimeksi. Pojan näkeminen taistelussa olisi mielenkiintoista.
"Mikäs siinä", Kamui vastasi, ehdottaen majataloa kylässä, johon Kanki voisi majoittua yöksi. Saman talon pihalta kaksikko voisi lahteä huomenissa matkaan täysin varustein. "Työasiat o hoidossa, mut pitänee viel perheelle ilmottaa, ettei ne ihmettele mihin mää olen tällä kertaa hukkunut."
Asia ei tietenkään ollut niin yksinkertainen, mutta perhettään Kamui todella kävisi katsomassa ennen lähtöä. Pojan äiti oli nuoruusvuosinaan äärimmäisen ansioitunut shinobi, mutta heikon kehonsa vuoksi nykyään lähes jatkuvasti enemmän tai vähemmän kuoleman rajamailla.
Johdattaessaan Kankia takaisin kylään vievälle tielle, Kamui luetteli paikkoja joista miekkamies voisi löytää lisää varusteita. Iwassa niitä ei ollut monia, kuten ninjutsuun painottuvissa kylissä tuppasi asian laita olemaan, mutta ainakaan Kankin ei tarvitsisi aivan ummikkona toikkaroida.

Re: Tapaaminen vuoristossa(rope)

Lähetetty: 15 Joulu 2015, 20:45
Kirjoittaja sumufani
Kanki kuunteli tarkoin Kamuin neuvoja ja ohjeita, minne kaikkialle hän ehkä haluaisi suunnata.
''Enköhän minä, jotain tekemistä keksi. Ei sen puoleen ole hämminkiä.''
Kanki sanoi ja nautti kylläisestä vatsastaan. Kanki ei malttanut nähdä Kamuita taistelussa sillä se olisi hänen ensimmäisensä shinobi kenen taistelua hän pääsisi todistamaan. Ajatus hieman jännitti Kankia ja toinen tiesi odottavansa taistelua enemmän, kuin halusi myöntää. Kenties tämä oli alku hienolle ystävyydylle, mutta Kanki ei tiennyt odottiko moista.
Hän ei ollut varma, mutta kai hän tulisi pian vuodattamaan verta Kamuin kanssa. Se olisi Kankista eri tavalla yhdistävä tekijä ja puheen aihe heille. Kamui tuntui mukavalta tyypiltä ja arvokkaalta ystävältä. Vaikka eihän sitä ikinä tiennyt, miten pitkään kumpikaan heistä eläisi. Toivottavasti tarpeeksi pitkään ja Kanki naurahti hieman.

Re: Tapaaminen vuoristossa(rope)

Lähetetty: 16 Joulu 2015, 12:31
Kirjoittaja LordVonKwaak
Suunnistaminen kotikaupungissa ja sen lähistöllä oli lastenleikkiä ja kaksikko saapui majatalon edustalle suuremmitta kommelluksitta.
"Olisko se sitten tapaaminen tässä huomenna kymmeneltä?" Koska Kamui oli aikonut lähteä ulkomaille lomansa aikana, kaikki tarvittava oli tällä jo pakattuna. Poliisi yhteyksien hyödyntäminen kävisi kuitenkin päinsä vain Iwassa ja poika halusi oppia kaiken mahdollisen Roudan maan yakuzasta ennen näiden kohtaamista. "Ja jos o jotain kysyttävää, kysy toki, tai sen täytyy odottaa huomiseen."