Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Entinen äänettöminä tasankoina tunnettu alue on Fuseikon hallinnassa. Aluetta on ennen käytetty riisin viljelyyn, mutta sodan sytyttyä peltotilkut hylättiin ja nykyisin alue koostuu useista rehottavista pelloista, lukuun ottamatta tasangon keskellä kasvavaa valtavaa puuta ja tasangon länsireunalla sijaitsevaa luumetsää, joka on jäänyt paikalle jonkun Kaguyan käymästä taistelusta. Lisäksi aluetta halkovat useat haarautuvat joet ja pienet lammet joista on saatu vettä riisin viljelyyn. Koska tasangolla ei ole varsinaisesti mitään hyvää piilopaikkaa, Fuseiko alaisineen siirtää leiriään säännöllisesti ja vaeltelee paikasta toiseen.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6376Viesti Southpaw »

Kageron ja Kogan selvittyä pois padolta ja valtaamansa valvomon luota, kaksikko oli suunnannut sovitusti takaisin raunioiden luokse, missä hän ja Nuno olivat ylipäätään näihin ulkopuolisiin törmänneet. Heidän päästessään perille, Kagero sai huomata heidän kahden olevan ensimmäiset paikalla ja vaikka järki sanoikin, ettei vielä pitäisi olla huolissaan muista, hän ei silti voinut olla ajattelematta olivatko Nuno, Miki ja Ryota selvinneet omista tehtävistään yhtä hyvin kuin hän ja Koga. Odottaessaan Kagero yritti parhaansa mukaan tutkia olkapäätään, joka oli ottanut osumaa vastustajan äänitekniikasta, mutta vaikka kunoichi osasikin tarpeen tullen antaa jonkinlaista ensiapua omille vammoilleen, tällä kertaa hän ei pystynyt tekemään jomotukselle ja kivulle juuri mitään. Heidän poistuessaan padolta hän oli hädin tuskin jaksanut nostaa maahan tippuneen miekkansa ylös. Kageron onneksi Nuno saapui sovitulle tapaamispaikallee hieman hänen ja Kogan jälkeen.
"Nuno... Voisitko vilkaista olkapäätäni? Sitä särkee", Kagero pyysi pikkumiestä ja nyökäytti päätään hieman kipeää olkapäätä kohti. Vaikka hän olikin saanut käsityksen siitä, että Koga oli toisen ryhmän enemmän tai vähemmän epävirallinen lekuri, Kagero halusi silti antaa mieluummin Nunon tutkia omat vammansa. Vaikka pikkumiehen tapa hoitaa potilaitaan poikkeis melkoisesti tavallisesta, Kagero oli suolla käytyjen taisteluiden aikana oppinut luottamaan siihen, että Nuno osasi hoitaa vammat parhaiten.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6377Viesti sumufani »

Ilman sen suurempia ihmeitä Koga oli päässyt Kageron kanssa takaisin raunioille he huomasivat olevansa ensimmäisinä paikalla. Täällä puunhalaaja oli törmännyyt tiiminsä kanssa näihin paikallisiin ja Koga istui puunrunkoon nojaten odottamaan muita. Polviensa yli hän tuijotti mitä Kagero puuhaili, sillä hän joko tuiotti naista maskinsa suojista tahi alkaisi tutkia omaa kylkeään. Alati voimistuva jomotus sai kuitenkin Senjun riisumaan takkinsa ja paitansa saadakseen kunnon näkymän kylkeensä. Nuorukainen kaivoi pienen peilin varusteidensa joukosta ja sen avulla katsoi oliko kyljessä jotain hälyttävää. Enimmäkseen terävän näköisiä kiviä joita Koga alkoi noukkia varovasti pois. Sitä varten hän kasvatti kämmenestään kaksi ohutta alati kasvavaa tikkua, joilla hän saisi mainion otteen näistä kivistä työntämättä niitä syvemälle. Lopulta vihertävä valo loisti hetken aikaa ja hänen kylkensä oli kuin uusi. Nuorukaisen kivut loppuivat siihen ja puki paitansa ja takkinsa. Olihan Senju hieman kokematon ja uusi lääkinnän maailmassa, mutta täällähän hän kokemusta hankki. Silti valojen väläytys oli ollut melko hölmö temppu, jopa hänen mielestään mutta hän uskoi Mikin tarttuvan tuohon. Hän ei nyt jaksanut alkaa väittelemään, sillä hänellä oli nyt vähän muutakin mietittävää. Hän oli saanut, jonkun hengiltä. Hän itse. Yleensä hän oli ollut paikalla auttamassa Mikiä, joten silloin tuntui helpommalta työntää asia syrjään. Mutta siellä padolla valojen välkkeessä hän oli nähnyt miehen seivästettynä valuvan kuiviin. Puunhalaaja tiesi kuoleman olevan osa tätä työtä, mutta silti tuntui että hän oli vasta astumassa tähän maailmaan. Yhä istuen puuta vasten hän halusi tulla osaksi puuta ja sen vakautta, mitä kiinnosti ainoastaan vuoden aika. Senju siis istui kaikessa rauhassa syrjemmällä odottamassa Mikiä ja Ryotaa, joiden odottaminen tuntui ikuisuudelta.
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6379Viesti Cross »

Nunon perässä läpi pimeän metsän juokseva Miki huomasi alkavansa tunnistaa alueen jossa he olivat, tai arveli ainakin niin, voimatta kuitenkaan olla aivan varma asiasta. Hän kuitenkin uskoi heidän alkavan olla lähellä kauvan sitten hylätyn maatilan raunioita, missä olivat aijemminkin majailleet ja tavanneet äänenmaalaisen shinobi kaksikon. Askel askeleelta tyttö alkoi olla varmempi asiasta, kunnes kykeni erottamaan joitain rakennusten kaltaista erottuvan edempänä pimeydestä. Kuin vielä vahvistukseksi hän uskoi näkevänsä vaimeaa vihertävää hehkua samasta suunnasta.
Sen sijaan että olisi ollut tuohtunut jostain nuin huolettomasta tekniikan käytöstä ja oman sijainnin paljastamisesta, huomasi kunoichi olevansa ennemminkin helpottunut. Sillä kyse saattoi olla ainoastaan Kogasta, mikä tarkoitti että ainakin tämä oli selvinnyt pois padolta. Lisäten hieman vauhtia Sarutobi loikki ohi edellään juosseesta pikkumiehestä, saapuen ensin raunioille ja jääden hengästyneneenä puuskottaen katsomaan ympärilleen. Nopea vilkaisu kertoi ainakin puunhalaajan ja tämän seurassa olleen äänenmaalais nartun olevan kutakuinkin kunnossa, vaikka kumpikin näytti saaneen joitain lieviä vammoja.
''Ryota?'' Hetkenaikaa ympärilleen katsellut tyttö lopulta kysyi hieman huolestuneen kuuloisena, todettuaan ettei heidän ryhmänsä kolmatta jäsentä näkynyt täälläkään. Ikävät muistot hänen ensimmäisestä käynnistään äänenmaan puolella nousivat samantien mieleen ja saivat pelon jälleen yhden ystävän menetyksestä heräämään välittömästi, tehden rauhallisena pysymisestä lähes mahdottoman tuntuista.

Tulenmaalaisen kunoichin edellä pääosanmatkasta pakoreittinä toimineen tulvaputkenluota juossut Nuno huomasi raunioiden keskeltä erottuvan vaimean vihreän hehkun, tuntien niskakarvojensa nousevan samantien pystyyn. Hän oli ennenkin nähnyt vastaavan vihertävän sävyn, eikä se voinut johtua mistään muusta kuin lääkintäninjutsusta. Hetken aikaa pikkumies oli menettää malttinsa täydellisesti ja syöksyä raunioiden suuntaan, aikeinaan repiä siellä oleva lääkintäninja palasiksi. Yllättäin ohi syöksähtävä kunoichi sai hänet kuitenkin säpsähtämään yllättyneenä ja unohtamaan silmänräpäyksessä hyökkäys aikeet, tyytyen vain juoksemaan tulenmaalaisen perään.
Saapuessaan raunioille Ningyou huomasi Kageron olevan jo siellä toisen tulenmaalaisen kanssa, olematta aivan varma olisiko jonkun muunkin vielä pitänyt olla siellä. Sen sijaan hänen huomionsa kiinnittyi pilvien takaa esiin tulleen kuun kalpeassa valossa romahtaneen seinän jämiä vastaan nojaavan tummahipiäisen kunoichin turvonneeseen käsivarteen, joka näytti roikkuvan käyttökelvottomana tämän kylkeävasten. Naisen ei olisi tarvinnut edes kysyä että hän olisi mennyt tutkimaan tuota vammaa, sillä tämä oli tuskin saanut sanat suustaan kun pikkumies oli jo valmis aloittamaan. Tottunein ottein hän alkoi tunnustella kipeän näköistä aluetta, kaivaen samalla joitain yrttejä suuhunsa varusteidensa joukosta. Hetken pureskeltuaan niitä hän sylkäisi yrttimällin käteensä ja ojensi sen Ichirikin suuta kohti, pistäen samalla muutaman neulan suuhunsa.
''Dää saffuu.'' Kieli yrttien jäljiltä turvonneena puhuva pikkumies totesi, tarttuen yhteen suussaan olevista neuloistaja iskien sen kunoichin turvonneeseen käsivarten, pitäen samalla toisella kädellään tiukasti kiinni saman käden ranteesta, estääkseen sitä liikkumasta. Nopeaan tahtiin hän asetteli vielä muutaman neulan lisää tarkasti määriteltyihin kohtiin, ohjatekseen potilaan omaa chakraa parantamaan taistelussa saatuja vammoja. Vasta saatuaan viimeisenkin neulan paikalleen hän päästi kunoichin ranteesta irti, laskien tämän tunnottoman velton käden tämän syliin ja tajuten vasta silloin jonkin asian vaivaanan konohalais kaksikkoa.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6380Viesti Southpaw »

Nunon perässä tulevan Mikin kysyessä Ryotaa, Kagero vilkaisi toista kunoichia hieman kulmiaan kohottaen.
"Eikö hänen pitänyt olla sinun kanssasi?" Kagero kysyi, muistellen ennen padolle menoa edeltänyttä tehtävänjakoa. Tietysti oli voinut tapahtua jotain minkä vuoksi Miki ja Ryota olivat joutuneet erilleen, mutta Kagero itse ei kuitenkaan nähnyt syytä huolestua vielä. Jos Ryota oli selvinnyt padolta pois, tämä todennäköisesti liittyisi pian heidän seuraansa. Lisäksi Kagero itse ei tuntenut uusia kumppaneitaan vielä niin hyvin, että olisi erityisemmin jäänyt ikävöimään jos joku näistä olisikin jäänyt sille tielleen. Sodassa ei voinut välttää kuolonuhreja ja jos kuolema oli koitunut Ryotan kohtaloksi tällä kertaa, parasta mitä he voisivat tehdä oli palata raportoimaan tehtävän onnistumisesta vaikka omat joukot varmasti tietäisivät tehtävän lopputuloksen jo padon murtumisesta seuraavan hyökyallon perusteella.

Kageron huomio kääntyi kuitenkin nopeasti huolestuneen näköisestä Mikistä Nunoon, joka parhaillaan tunnusteli hänen olkapäätään. Jokainen kosketus tuntui lähettävän kipuaallot säteilemään pitkin käsivartta, mutta hammasta purren Kagero kuitenkin pysytteli hiljaa, tietäen että kivun päästäminen ulos huutamalla houkuttelisi vain alueella mahdollisesti liikkuvat viholliset luokseen. Nunon lopulta ojentaessa hänen suutaan kohti epämääräisen näköisen kasan pureskeltuja yrttejä ja varoitti siitä, että seuraava vaihe tulisi sattumaan, Kagero ei epäröinyt ottaa miehen kämmenellä olevia yrttejä suuhunsa. Yrttien hieman kitkerä maku sai Kageron irvistämään ja pudistamaan hieman päätään kuin olisi juuri juonut jotai miestä väkevämpää. Yrttiseoksen vaikutus alkoi jopa yllättävän nopeasti sillä pian Kagero jo tunsi lievän puutumisen tunteen leviävän kutakuinkin jokapuolelle kehoa ja samalla alkoi tuntea olonsa myös hieman pirteämmäksi. Yrteistä ja Nunon varoituksesta huolimatta, ensimmäinen neula sai Kageron vaistonvaraisesti painautumaan takanaan olevaa romahtanutta seinää vasten kuin olisi yrittänyt päästä pakoon sen läpi. Isku oli jopa lähellä saada Kageron huutamaan, mutta viime hetkellä naisen onnistui hillitä itseään sen verran että ilmoille pääsi vain vaimea ähkäisy. Seuraavat neulat eivät tuntuneet kuitenkaan läheskään yhtä pahalta, minkä Kagero arveli johtuvan joko siitä, että tiesi nyt mitä odottaa taikka siitä, että ensimmäinen neula oli tarkoitettu johonkin hermopisteeseen jonka tarkoitus oli auttaa kättä puutumaan nopeammin. Tästä päätelmästä huolimatta, Kagero uskaltautui rentoutumaan uudelleen vasta Nunon saatua loputkin neulat paikoilleen ja laskiessa kunoichin käden alas.
"Kiitos Nuno", Kagero sanoi lopulta, edes osaamatta ajatella, että Nunon tapa hoitaa potilastaan saattaisi konohalaisten silmään niin alkukantaiselta, että tuskin kukaan normaali ihminen olisi Kageron tapaan kiittänyt saamastaan hoidosta.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6381Viesti sumufani »

Koga tuskin oli saanut takkiaan kiinni, kun havahtui nopeasti läheneviin juoksu askeliin. Oliko se vihollinen? Ainoana asiana nuorukaisen mielessä vaikka he olivat näin syrjässä niin vihollinen oli silti saattanut nähdä vihreän himmeän valon hänen tekniikastaan ja ehti jo sättiä itseään siitä. Hänen olisi pitänyt tehdä varotoimia asian suhteen. Hänellä olisi ollut chakraa luoda itselleen pieni puinen kupoli, joka olisi peittänyt valon kokonaan. Kuitenkin tutun oloinen hahmo pysähti raunioiden luo puuskuttaen raskaasti. Mikin maski pyöri nopeasti ympäriinsä katsoen keitä oli paikalla ja lopulta yksi kysymys sai Kogan sykkeen nousemaan varsin nopeasti.
’’Mite niin ’Ryota’? Älä ny sano että sä hukkasit sen?!’’
Puunhalaajan ääni nousi nopeasti ja Käveli rivakasti Mikin luo, joka näytti kirmaavan sinne tänne. Sen näkeminen sai Kogan nielemään raivonsa ja nuorukainen otti maskinsa pois ennen kuin tarttui Sarutobin olkapäistä kiinni. Hänen pitäisi saada Miki rauhalliseksi, sillä näin epätasapainossa ei olisi vaikea murtaa heidän taistelu kykyään.
’’Anteeks. Missä sä näit sen vatipään viimeseks? Sen toisen altaan lähettyvil?’’
Kogan kasvoilla oli tyyni hymy eikä hän nyt välittänyt että hänen maskinsa oli pois kasvoilta, sillä hän seisoi niin että Kagero näkisi vain hänen selkänsä.
’’Me ei tultu tänne asti, että jätettäisi yksi meistä tänne eiks niin? Me löydetään se ja pistetään se tekee jotai noloa ja en puutu piikittelyyn ainakaa viikkoo.’’
Senju vain koitti saada Mikin ajatukset keskittymään johonkin muuhun missä ikinä ne nyt olivatkaan.
Nuorukainen oli niin huolissaan Mikistä ja Ryotan katoamisesta, että Kageron ähkiminen tuskin kuului hänen korviinsa.
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6382Viesti Cross »

Kageron vierellä istuva Nuno seuraili jännittyneen oloista tilannetta uteliaan näköisenä, vaikkei oikein käsittänytkään mistä siinä oli kysymys. Hänelle yhden ryhmän jäsenen puuttuminen ei merkinnyt tuon taivaallista, sillä tehtävä oli luultavasti onnistunut ja vain yksi menetetty henkilö oli pieni hinta siitä, varsinkin kun sitä vertasi aijempaan yritykseen, jolla hän oli ollut mukana. Toisaalta pikkumies oli tottunut myös siihen että ryhmien jäsenet saattoivat tilanteen vaatiessa liikkua kuka mitenkin parhaaksi näkivät, eikä yhden puuttumiseen kiinnitetty välittömästi minkäänlaista huomiota.
Tietysti sen hän tajusi että nyt oli kyse näistä tulenmaalaisista, jotka vaikuttivat toimivan eritavalla kuin Kougan johtamat joukot olivat tottuneet. Hän uskalsi jopa arvella että nämä välittivät toisistaan, tuntien aitoa huolta toistensa hyvinvoinnista. Tosin sitä nyt ei ollut vaikea arvata tavasta jolla apinanaamioinen kunoichi ja tämän piikkitukkainen toveri käyttäytyi, tai tavasta jolla tuo toinen kunoichi oli kääntynyt katsomaan Kageroa, tämän huomautettua että räjähteitä asentaneiden tulenmaalaisten olisi pitänyt pysyä yhdessä.

Huolimatta siitä että Kouga yritti pitää tilanteen rauhallisena ja lähestyä puuttuvan Ryotan tilannetta järkevästi ajatellen Miki ei mahtanut mitään ahdistavalle puristavalle tunteelle rinnassaan, mikä sai hänet lähestulkoon varmaksi siitä että jotain oli tapahtunut puuttuvalle Uchihalle. Aivan kuten oli käynyt Hasegawalle heidän jouduttuaan erilleen äänenmaan puolella rajaa käydyn taistelun aikana, joka oli päättynyt Hyuugan osalta kuolemaan. Silloinkin hän oli rientänyt ystävänsä edelle ajatellen vain tehtävää, uskoen tämän kykenevän pitämään huolen itsestään. Kuten silloinkin näytti tuo päätös osottautuneen jälleen vääräksi, vaikka naamionsa poistanut jarauhallisesti puhumaan pyrkivä puunhalaaja yrittikin muuta vakuuttaa.
Rauhoittelevilla sanoilla ei ollut sellaista vaikutusta kuin Senju olisi toivonut, mutta sitävastoi käsi täynnä neuloja seinään nojaavan äänenmaalaisen puuttuessa keskusteluun kuohahti Sarutobin sisällä, saaden tämän kääntämään katseensa murhaavan näköisenä tuohon suuntaan.
''Me jouduttii taisteluu kaht vartiaa vastaa pado pääl, joista toine pääs livistää ku te keksitte alkaa välkytellä valoi ja ilmottaa koko helveti lähitienolle et jotai erikoist on meneillää...'' Tummahipiäisen naisen esittämiä syytöksiä vastaan puolustautuva tyttö vastasi tälle, kääntäen katseensa sitten ryhmäänsä johtavaa poikaa päin ja jatkoi tarinaa.
''Siin vaihees arvelin ettei meil oo liikaa aikaa enne ku se paikka kuhisis vihui, jote mä juoksin panostaa toista laitaa ja jätin Ryon hoitaa toise puole.'' Tapahtumia selittävä kunoichi jatkoi, yrittäen pitää tarinan mahdollisimman lyhyenä, unohtamatta kuitenkaan mitään todella oleellisen tuntuista siitä. ''Ku homma oli valmis mä juoksi takasi portaide yläpäähä oottaa sitä, mut sitä ei näkyny ja sit toi tuli siihe hoputtaa et pitää mennä, et päästää pois enne paukkuu...'' Ichirikin vierellä kyyhöttävän Ningyoun suuntaan viittaava tulenmaalainen jatkoi tarinaansa, muistaen sen lopuksi vielä yhden asian, joka varmasti kannatti mainita.
''Ku mä roikui siel pado seinäl asettelee pommei Ryo suunnalta kuulu huutoo tai jotai sellasta... Tai nii mä ainaki luulisi... Vettä tulvi siin vaihees jo nii kovasti valli yli et tahto olla vaikee saada selvää mist se ääni kuulu ja mitä se ol.'' Hivenen alistuneen oloine tyttö päätti tarinansa, jääden tuijottamaan edessään olevaa poikaa, odottaen haukkuja toiminnastaan ja toivoen että tämä löytäisi jonkun valonpilkahduksen tarinasta.
Avatar
Rudy
Akatemian oppilas
Akatemian oppilas
Viestit: 100
Liittynyt: 23 Marras 2015, 17:55

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6449Viesti Rudy »

Kesken taistelun Ryota oli viimeisenä muistikuvanaan langettanut genjutsun vihollisensa ylle ja yrittänyt viimeistellä taistelua hänen vastustajansa ollessa hämääntyneenä kunnes hyökyaalto oli vyörynyt suoraan häntä päin pommien räjähtäessä padolla. Hänen punaiset silmänsä olivat nähneet hidastuneena miten suuri vesimassa vyöryi aivan liian lähellä hänen sijaintiaan ja nielaissut hänet mukaansa lyhyen huudon saattelemana. Hänen onnekseen hänen sharinganinsa oli nähnyt hyökyaallon tulevan häntä päin hyvän aikaa ennen kuin suuri vesimassa ehti hänen kohdalleen joten hän oli onnistunut hyppäämään pois suurimpien aaltojen tieltä, välttyen näin siltä että suuri vesimassa yksinkertaisesti murskaisi hänet alleen. Poika ei kuitenkaan voinut mitenkään hypätä kokonaan niin suuren massan tieltä ja hän kirosi sitä että taistelu oli voinut päästä niin lähelle patoa kun aallot kantoivat hänet kauemmas padosta.

Hänen onnekseen Ryota ei kuitenkaan ajelehtinut kauhean kauas padosta kunnes vesi alkoi rauhoittumaan ja muodostumaan kuin pitkäksi joeksi hänen edessään. Tässä vaiheessa pojan oli mahdollista kiskoa itsensä rantaan ja hän istuutui nurmelle hengittäen suunsa kautta happea keuhkoihinsa ja huokaisten raskaasti. ''No.. kai pahemminkin olisi voinut käydä?'' Poika ajatteli itsekseen noustessaan jaloiltensa saatuaan hengityksensä tasattua. Hän tarkasteli ympäristöään päätään kääntelemällä eikä huomannut mitään merkkejä vihollisista. Olisi kaiketi parasta palata raunioille jonne muutkin todennäköisesti kokoontuivat - jos selvisivät hengissä.
Matkalla takaisin raunioille Uchiha yritti miettiä mitä oikein oli tapahtunut sillä ennen taistelua hän ja Miki olivat siihen asti onnistuneet pysymään piilossa joten mikä oli havahduttanut vartijat? Ehkä hän saisi vastauksensa kunhan saapuisi muiden luokse.

Ei pojalla kauaa mennyt hyppiä puita pitkin ilman halki takaisin raunioille ja koko matkan ajan hän piti Sharinganinsa aktivoituna, antaen niiden jatkuvasti skannata hänen ympäristöään. Hän ei voinut olla varma olivatko muut selvinneet ja jos eivät niin alueella saattoi hyvinkin olla toisia shinobeja jotka eivät olisi niin ystävällisiä. Hänen onnekseen lähellä raunioita hänen punaiset silmänsä paikansivat hyvinkin tuttujen chakrojen värejä.
Ryota ei jäänyt aikailemaan vaan hän laskeutui takaisin maahan puiden oksilta ja otti maskinsa pois kosteilta kasvoiltaan astuessaan puun takaa esiin muun ryhmän luokse, yrittämättä edes peittää tulonsa ääniä. Jos hän yrittäisi vain sneakata heidän luokse häntä todennäköisesti luultaisiin viholliseksi ja hänen kurkkunsa olisi auki sekunnissa.
Ryota ei voinut olla virnistämättä nähdessään muun ryhmän olevan jo täällä.
''Näköjään olen viimeinen. Kaikki kuitenkin selvisivät.'' Virnistävä Uchiha sanoi laskiessaan maskinsa pois kädestään ja puristaessaan hiuksistaan ylimääräistä vettä pois ja sulkiessaan sharinganinsa, ei sille enää ollut käyttöä kerta hän oli turvallisesti löytänyt takaisin tiiminsä luokse.
''Toivottavasti en paljoa myöhästynyt?''
Uchiha Ryota
Hp: 19
Ch: 90
Nopeus: 12

Raiji
Hp: 10
Ck: 15
Nopeus: 1
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6456Viesti Southpaw »

Mikin vastatessa hänen kysymykseensä heittämällä vastahuomautuksen valoista jotka hän oli vahingossa sytyttänyt hetkeksi, Kagerolla oli oitis vastaus valmiina.
"Ja se teidän vastustajienne tekemä sähkötekniikkako ei muka hälyyttänyt lähitienoota jo aiemmin?" Kagero kysysi puolestaan, vaikka pieni ääni takaraivossa koettikin kertoa hänelle, että nyt ei välttämättä ollut paras hetki ryhtyä sanasotaan Mikin kanssa, etenkin toisen kunoichin ollessa tuosa mielentilassa. Mikin kuitenkin kertoessa mitä suurin piirtein oli tapahtunut näiden osassa taistelukenttää, Kagero kohotti terveen kätensä niskansa taakse, samalla kun valui hieman mukavampaan asentoon siinä maassa istuessaan.
"Sinuna en hätääntyisi ihan vielä. Se kuulemasi huuto saattoi hyvin olla peräisin myös vihollisen suusta. Kyllä poikaystäväsi varmaan pian tulee takaisin paikalle", Kagero kommentoi Mikin kertomaa tarinaa taustalta ja vilkaisi sitten Nunoa, joka näytti syystä tai toisesta hyvinkin jännittyneeltä seuratessaan heidän kahden seuralaisensa välistä keskustelua. Kagero oli jo aikeissa sanoa Nunolle että voisi rentoutua, mutta ennen kuin kunoichi ehti saada suutaan auki, hänen korvansa kuulivat liikettä hänen toiselta puoleltaan. Kääntäessään katseensa äänen suuntaan hän huomasi Ryotan tulevan näkyviin puiden keskeltä ja kysyvän oliko paljonkin myöhässä.
"Ehkä vähän. Sinulta jäi kuulematta kuinka kovasti hän kaipasi sinua, Jos olisit antanut odottaa itseäsi vielä olisimme varmasti kuulleet jonkinlaisen rakkaudentunnustuksen", Kagero vastasi Ryotan sanoihin ja nyökäytti päätään Mikiä kohti.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6457Viesti sumufani »

Koga katsoi Mikin silmiin tytön kertoessa lyhyesti mutta seikka kohtaisesti mitä oli tapahtunut sivuuttaen kokonaan Kageron ja Mikin pienen sanan vaihdon. Mutta tumma naikkonen teki hyvän havainnon huudon alkuperästä.
’’Se on totta. Huutaja yhtä hyvin voinut olla vihollinen ja jos se pöllö on ollut hereillä niin me molemmat tiedetää että se ehtii reagoida vaikka maailma menisi ylös alasin.’’
Koga puhui rauhallisella äänen sävyllä Mikille. Tyttö oli tehnyt aivan oikein suorittaessaan tehtävänsä loppuun ja vasta sen jälkeen oli alkanut varmistaa kuinka toverilleen oli käynyt vaikka tämän kaltainen ajatus tapa soti Kogan luonnetta vastaan.
’’Teit aivan oikein ja suoritit oman osuutesi hienosti.’’
Senju sanoi silittäen tytön päätä tovin.
’’Mutta nt aletaan keskittyä tärkeinpään. Kun mä löydän sen niin ei hyvä heilu.’’
Puunhalaaja sanoi kääntääkseen päänsä juuri sopivasti Ryotan saapuessa raunioille. Toinen oli aivan märkä sivuuttaen kokonaan kylmyyden Senjun tietäen, että se kalvoi toista koko ajan ja puhui silti huolettomasti aikoen selvästi sivuuttaa tämän pienen välikohtauksen.
Koga otti jokusen askeleen kunnes oli Ryotan edessä ollen toista joitain senttejä pidempi.
’’Osaatko sää arvata mitä me tehään ekana kun päästään takas?’’
Senju esitti kysymyksensä sillä toisen eksyminen Mikistä ei ollut Senjusta mikään sivuuttamisen ja vähättelyn arvoinen asia.
’’Mä pyydän esimiehiltä, että me jatketaan harjoituksia, kunnes mä olen varma että sä et eksy ja pysyt annetussa hommassa ilman tällästä.’’
Painottaakseen sanojaan Koga tarttui märkään paitaan ja katsoi toisen silmiin haastavasti. Ryotan olisi parempi tajuta virheensä ja oppia siitä.
’’Sentään et kuollut. Plussa siitä.’’
Koga sanoi ottaen pari askelta taaksepäin ja palasi takaisin saman puun juurelle istumaan, mistä oli lähtenytkin. Sen viileä ja hivenen karhea pinta tuntui kotoisalta ja rauhoittavalta.
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6459Viesti Cross »

Tapahtumat nopeasti selittänyt Miki myönsi sivummalta omia mielipiteitään heittelevän Kageron olevan oikeassa siitä että että huuto ei ollut välttämättä kuulunut Ryotasta, mutta se ei myöskään tarkoittanut ettei ääni ollut liittynyt tähän jollain tapaa. Roikkuessaan padon sivulla asettamassa räjähteitä tämä olisi ollut helppo maalitaulu kelle hyväänsä paikalle sattuvalle viholliselle, siitäkin huolimatta että kykeni silmillään näkemään asioita jotka jäivät muilta helposti huomaamatta, aivan kuten Koga huomauttikin. Kumpikaan nuista huomautuksista ei silti saanut tyttöä tuntemaan oloaan yhtään vähemmän huolestuneeksi, vaikka äänenmaalaisen kunoichin sanat olivatkin olleet lähellä vetää hänet mukaan sanasotaan tämän kanssa.
''Eipä me siihe mättöö oltas ruettu vääntää senkää hyypä kans, jos siel teijä suunalt ei ois kuulunu sitä kauheeta vinkasuu, joka kyl varmasti kuulu pitkäl...'' Tulenmaalainen heitti takaisin seinäruusulle, onnistuen kieltäpurren hillitä itsensä ja lopettaa alkamassa olleen syyttelyn omalta osaltaan siihen. Sensijaan hän pyrki keskittyä sananvaihtoon ryhmän johtajansa kanssa, joka sentään tuntui ottavan tilanteen edes jossainmäärin vakavasti.
Mutta sekään ei estänyt häntä katsomasta kitukasvoisen shinobin hoivattavana olevan nartun suuntaan murhaavasti ja miettimään miten helppo tämän suu olisi ollut sillähetkellä tukkia pysyvästi, vaikka siitä olisi varmasti koitunut ongelmia heidän toisen paikallisen liittolaisen kanssa.
''Taitaa olla aika ikävää ku kukaa ei välitä mitä sulle tapahtuu, vaa oot kaikille pelkkä hyödyke?'' Tulenmaalainen päätyi heittämään Ichirikille, saadakseen tämän vaikenemaan edes hetkeksi. Tosin hänkin kyllä joutui myöntämään että kunoichin välinpitämättömässä ja rauhallisessa asenteessa oli kyllä jotain sellaista ammattimaisuutta, mitä hänkin ihaili entisaikojen shinobeissa. Siitä huolimatta tytöstä tuntui mahdottomalta kuvitella että alkaisi joskus suhtautua toverin menetykseen tuollatavoin, aivan kuin nämä eivät merkitsisi mitään.

Sarutobi oli juuri aikeissa kysyä Senjulta mitä tämä halusi tehdä, kun metsästä kantautui vaimeaa ääntä, aivan kuin joku olisi liikkunut siellä. Ääni sai hänet kuvittelemaan jo vaikka mitä ja valmistautumaan taisteluun heidät löytäneitä taka-ajajia vastaan, mutta onneksi se osottautui kuitenkin turhaksi. Sillä vain silmänräpäys myöhemmin kunoichi kuuli tutun äänen kyselevän huolettoman oloisesti mistä oli jäänyt paitsi, aivan kuin olisi ollut normaalia eksyä muusta ryhmästä. Normaalisti hän olisi varmasti iskenyt lopultakin löytyneen Uchihan naaman kasaan, mutta tälläkertaa tällä kävi kuitenkin tuuri. Mattimyöhäsen löytyminen sai tulenmaalaisen tuntemaan niin suurta helpotusta että hän unohti täysin edes suuttua tälle, toisin kuin heidän ryhmänsä johtaja.
Heti Ryotan ilmestyttyä tämä joutui Kougan käsittelyyn, joka alkoi läksyttää tätä eksymisestä ja turhan huolen aiheuttamisesta muille. Mikin olisi tehnyt mieli mennä väliin ja pyytää piikkipäätä antaa asian odottaa myöhemmäksi, mutta toisaalta poika sai kyllä minkä ansaitsikin. Sen sijaan tyttö päättikin kiinnittää huomionsa äänenmaalaiseen, jolla tuntui riittävän kommentteja.
Sen enempää hän ei näille huomiota antanutkaan, ennen kuin oli jo timitovereidensa seurassa ja iski nyrkkinsä Uchihan olkapäähän. ''Mihi sä pässi oikei jäit? Tajuutsä et me oltii huolissaa siit mihi katosit? Eikä vaa sen takii et oot heikoi lenkki täs porukas, vaa senki et yhe menettämine näyttäs huonolle kotii palates.'' Pojan vuorostaan käsittelyyn ottava kunoichi totesi syyttävään sävyyn, päästäen aijemmin kasaantuneen huolen purkaantumaan.

Kageron vieressä istuva Nuno ei osallistunut millään tapaa keskusteluun, tai juurikaan edes seurannut sitä, vaikka arvelikin että ehkä olisi pitänyt. Sen sijaan hän yritti muitaa jotain mikä olisi varmaa ollut tärkeää ja oleellista, tai siltä se ainakin tuntui. Kaikesta yrittämisestä huolimatta hän ei kuitenkaan saanut mieleensä mitä koko asia edes koski, minkä takia pikkumiehen ajatukset lähtivätkin hiljalleen ajelehtimaan jälleen uusille tuntemattomille urille.
Jollain tapaa Ningyou päätyi kiinnittämään huomiota kahden tulenmaalaisen vettätippuviin vaatteisiin, jotka olivat lähes varma tapa vilustua näissä olosuhteissa. Sillä lämpötila oli alkanut viilentyä nopeasti auringon laskettua, eikä pikkumies olisi yllättynyt vaikka maa olisi ohuen kuurakerroksen peittämä yön päättyessä. Ainakin jokaisen heistä hengitys oli alkanut jo höyrytä, joten lämpötila oli luultavasti laskenut jo alle nollan.
Hiljaa myhäillen pikkumies asteli hieman sivummalle ja alkoi kaapia maata sormillaan, jättäen muut louskuttamaan leukojaan. Hän tiesi että he tulisivat tarvitsemaan vielä nuotiota lämmikkeekseen, siitäkin huolimatta että se tuntui varmalta tavalta hankkia ongelmia. Sekin olisi kuitenkin parempi kuin paleltua hengiltä, tai sairastua ja päätyä olemaan taakka muulle ryhmälle.
Avatar
Rudy
Akatemian oppilas
Akatemian oppilas
Viestit: 100
Liittynyt: 23 Marras 2015, 17:55

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6464Viesti Rudy »

Ryotan puristaessa ylimääräisiä vesiä hiuksistaan hän hymähti Kagerolle tuon kertoessa että jos hän olisi muutaman minuutin vielä odottanut, olisi hän varmasti kuullut rakkaudentunnustuksen erään ryhmäläisen suusta. ''Ehkä oli siis hyvä että olin hieman nopeampi... kesken tehtävän sellaisten kuuleminen on hieman limaista?''
Pojan hymyillessä päätti Koga kuitenkin astella Uchihan eteen ja kun häntä pidempi puunhaalaja tarrasi häntä märästä paidasta kiinni ja tuijotti häntä suoraan silmiin, Ryota kallisti hitusen päätänsä antaessaan Kogan ensin puhua rauhassa loppuun.
Kogan mainitessa että hän aikoisi ehdottaa harjoituksien jatkamista kunnes hän ei eksy, sai tuo Ryotan huokaisemaan raskaasti hymyn pyyhkiytyessä hänen kasvoiltaan. ''En kritisoi johtamistasi, ei ole minun työni mutta jos olisit ollut minun tilanteessani, et olisi selviytynyt näinkään nopeasti takaisin. Taistele itse sähköelementin käyttäjää vastaan joka paiskoo sinua päin B ja A-rankin sähköjutsuja kun ympärillä ei ole muuta kuin vettä...'' Ryota tuhahti ottaen tuon jopa hieman henkilökohtaisena loukkauksena. ''En tiedä kuoliko hän mutta ainakin repäisin hänen kyljen auki joten hän tuskin lähti jahtaamaan minua vaikka selvisikin.''

Ryota käveli hieman lähemmäs muita hänen kehonsa täristessä hitusen kylmyydestä ja kosteudesta johtuen kun Miki antoikin jo suuren suunsa laulaa palautetta myös hänen katoamisestaan. Ryota istuutui lähellä olevan puun juurelle puristaessaan lopuista vaatteistaan ylimääräisiä vesiä nurmikolle. ''En tahalleni kadonnut mihinkään, pässi.'' Ryota virnisti Mikille. ''Kun se äänenmaalainen joka taistelu minun kanssa tajusi että hän ei pärjää lähitaistelussa, hän alkoi tosiaan paiskimaan suuremman luokan sähköjutsuja. Ympärillä oli suurimmaksi osaksi vettä joten langetin häneen vahvan genjutsun ja se riitti hänen hämäämiseensä, hän ei enää tiennyt missä olin eikä kyennyt hyökkäämään.''
Poika puristi mustasta viitastaan vesiä nurmikolle ja huokaisi kevyesti. ''Juuri kun olin yrittämässä viimeistellä häntä, pato kaiketi räjähti ja taistelu oli liikkunut liian lähelle patoa... lopun voit kaiketi jo arvata.''
Uchiha Ryota
Hp: 19
Ch: 90
Nopeus: 12

Raiji
Hp: 10
Ck: 15
Nopeus: 1
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6466Viesti Southpaw »

Kagero oli juuri aikeissa vastata Mikille, ettei voinut mitenkään tietää etukäteen, että yksi vartijoista kykeni käyttämään äänitekniikoita, mutta konohalainen ehti kuitenkin ensin ja päätti iskeä niin arkaan paikkaan, ettei Kagero hetkeen tiennyt mitä sanoa tai miten reagoida. Hänen oli myönnettävä itselleen, että oli Akkin tavattuaan välillä miettinyt oliko hän ympärillään oleville ihmisille mitään muuta kuin hyödyke, työkalu jota käyttää hyväkseen miten ja milloin halusi. Hän olisi halunnut uskoa, että edes Akkille hän merkitsi jotain enemmän, sillä olihan mies lähettänyt hänelle sen tarinoita sisältävän käärönkin, mutta Mikin sanat tuntuivat kaikesta huolimatta siltä kuin joku olisi pakottanut hänet katsomaan totuutta silmiin. Akumalle hän oli vain koira, aivan ilkeilymielessä keksityn lempinimensä mukaisesti, Nuno taas oli hänen seurassaan vain koska Akuma oli käskenyt, Shishiolle hän oli vain yksi ninja muiden joukossa ja jopa äidille hän oli vain lemmikki jonka oli voinut kouluttaa ja lahjoittaa sitten Akuman henkilökohtaiseksi aseeksi päästäkseen tämän suosioon.
Ensimmäistä kertaa sitten lapsuutensa, Kagero tunsi palan nousevan kurkkuunsa, mutta nopeasti hän kuitenkin hillitsi itsensä ja piti itsepäisesti kasvoillaan tyynen välinpitämättömän ilmeen kuin Mikin sanat eivät olisi aiheuttaneet minkäänlaista reaktiota.
"Jos et satu muistamaan, me olemme keskellä sotaa. Omia kuolee lähes joka taistelun yhteydessä, joten olen aivan helvetin pahoillani jos yksi raato lisää ei juuri liikuta", Kagero ärähti takaisin aiempaa tylympään sävyyn, kuulostaen todella siltä kuin olisi ajatellut Mikin olevan syytä tarkistaa prioriteettinsa kuntoon. Tämä vastaus auttoi häntä myös pääsemään jälleen omien tunteidensa niskan päälle, niin että saattoi sysätä Mikin sanojen aikaansaamat surun, ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden tunteet sivuun, päästääkseen ne purkautumaan joskus paremmalla ajalla kun saisi tehdä sen jossain yksin.

Päättäen kääntää tällä erää huomionsa Mikistä ja tämän tiimistä johonkin muualle, Kagero käänsi katseensa käsivarressaan oleviin neuloihin ja siitä lopulta Nunoon, joka oli siirtynyt vähän matkan päähän ja alkanut kaivaa kuoppaa maahan. Naiselta ei kestänyt kauan tajuta, että pikkumies suunnitteli tekevänsä nuotion ja niinpä tämä nousi terveen kätensä varassa sen verran, että saattoi siirtyä Nunon viereen ja ryhtyä auttamaan tätä kaivamisessa, sen verran kuin yhdellä kädellä vain pystyi.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6470Viesti sumufani »

Koga oli jo kävelemässä takaisin Ryotan avatessa suunsa ja heittäessä epäilyksensä että hän ei olisi ollut hitaampi kuin tuo Uchiha. Asia sai Kogan hymähtämään pojan alkaessa valittaa kuinka ei pystynyt tekemään paljoakaan sähkö tekniikoita vastaan veden keskellä oli kirsikka kakun päälle. Pikipää oli voittanut matsin taijutsu ninjaa vastaan. Taijutsu ninja olisi ollut Ryotan alaa, mutta hän oli silti voittanut vaikka olikin melkein lentänyt padolta taistelun keskellä.
’’Jos asian noin ilmaiset olisin ollut sinua nopeampi. Vain sähköä ja vettä? Sitten sinä joko opettelet hyödyntämään maastoasi paremmin tai teet itsellesi kenttä edun. Mutta selvästi asia ei ole näin jos tämä on loppu tulos.’’
Senju vastasi happamalla äänellä sillä tuo varmisti sen seikan, jota ajanut takaa. Jos tälläisestä pikku seikasta kuin sähkön käyttäjä veden ympäröimänä tuntui Ryotasta vaikealta asialta voittaa niin poika tarvitsi lisää aikaa laajentaa jutsu varastoaan ja kokemustaan vaikka sitten harjoitusten kautta.
Kuitenkin Mikin pörrätessä Ryotan ympärillä ja puhuen toiselle syyttävään sävyyn puunhalaaja istui vihdoin aikomuksensa mukaisesti puun juurelle sulkien silmänsä. Muutaman sisään vedon ja pitkän kevyen ulos puhalluksen myötä hän rentoutui alkaen keskittyä luonnon ääniin. Ne olivat hänen surukseen hyvin vähäiset ja sai hänet lopettamaan melkein saman tien meditoimisensa. Hän ei pitänyt tästä maasta enää eikä ollut oikein missään kohden pitänytkään, mutta tämä lyhyt kokemus ei lisännyt hänen intoaan pysyä täällä pidempää kuin olisi pakko.

Kuitenkin kylmyyys alkoi hiipiä yön saapuessa ja hengitys höyrysi jo hieman. Ryota olisi kovimilla märkien vaatteidensa kanssa, joten Nunon aloittama nuotion pohjan kaivaminen tuntui hyvältä ajatukselta. Kuitenkaan hän ei ehtinyt mennä auttamaan sillä Kagero oli nopeampi. Vaikkakin käsi puoli, mutta silti tutun olisi kai parempi auttaa siinä. Silti Senju sulki jälleen silmänsä alkaen keskittymään hitaasti palaavaan chakraansa. Hän ei enää tuntenut oloaan aivan yhtä väsyneeksi, kuin päästyään tänne odotus alueelle tovi sitten. Miettiessään Kageron sanomaa, että sodassa kuolee koko ajan puolin toisin sakkia oli aivan oikea. Koga hillitsi mielensä olla osallistumasta Mikin ja Kageron sana sotaan mutta hänellä silti tuntui olevan hermot hieman kireällä mikä oli yksi syy että nuorukainen koitti rauhoittaa mieltään.
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6472Viesti Cross »

Kageron kanssa sanasotaan ajautunut Miki huomasi osuneensa syystä tai toisesta arkaan paikkaan aijemmalla sohaisullaan, vaikka ei aivan tiennytkään mistä se johtui. Äänenmaalainen kunoichi vastasi tulenmaalaisen aijempaan heittoon selvästi loukkaantuneena, vaikka yrittikin peittää asian vetoamalla tilanteeseen missä he olivat. Tämä sähisi ja ärähteli huomauttaessaan ettei yhden kuolleen lisää pitäisi merkitä mitään keskellä sotaa, mikä sai apinanaamioisen kunoichin katsomaan tätä pää kallellaan.
''Jos kaikki on nui yhentekevää nii minkätakii sä ees sit taistelet?'' Kätensä rinnalleen ristinyt Sarutobi kysyi, vaikka arvelikin että olisi ehkä ollut viisaampaa olla hiljaa. Tummahipiäisen naisen näkemys asiasta oli kuitenkin alkanut kiinnostaa häntä, sillä itse hän ei osannut kuvitella tulevansa nuin kyyniseksi. ''Vaik mul ehkä on viel opittavaa pää pitämises kylmänä tehtävä aikana, niin kyl mä tajuun et se menee aina tärkeysjärjästyksessä kärkee. Mut silti mä välitän myös niist joit tunne ja oon kiinnostunu mitä niil tapahtuu, koska ne on se syy miks mä teen mitä teen.'' Tyttö vastasi äänenmaalaisen vaijettua, tehden selväksi että vierasti tämän tapaa ajatella. Hän oli ehkä sohinut sokkona pimeään väittäessään ettei kunoichi välittänyt kenestäkään, mutta ainakin tämä oli tehnyt selväksi ettei itse halunnut välittää enää kenestäkään muusta kuin itsestään.

Ryoutan aloittaessa puolustus puheensa ja kertoessa mitä muisti padon tapahtumista Miki ei ensin tiennyt mitä sanoa, sillä poika ei tuntunut muistavan puoliakaan siitä mitä siellä oli tapahtunut. Sen takia hän ei puuttunut tiimitovereidensa kiistelyyn, vaan antoi näiden lopettaa ja Kougan suunnata rauhoittumaan, ennen kuin taas jatkoi.
''Et sä oikeest muista ton enempää?'' Nenänsä tyveä silmiensä välissä naamion silmäaukkojen läpi hierova tytö kysyi, haluten varmistaa ymmärtäneensä asiat oikein. ''Meinaa et siel tapahtu aika paljo muutaki... Et sä muista niit välkkyvii valoi ja sit et se tyyppi pääs pakoo? Tai sit et jouduttii kiirehtii pistää ne paukut paikallee?'' Sarutobi jatkoi yrittäen muistuttaa Uchihaa muutamista asioista joita oli tapahtunt heidän nähdessään viimeksi, vaikka vaikutikin että poika oli jostain syystä menettänyt osan muististaan. ''Jos et nii anna K:n kahtoo nuppias kuha oot vaihtanu jotai kuivaa päälle.'' Kylmän väristykset itsekkin tunteva kunoichi lisäsi, kiinnitttäen nopeasti huomiota äänenmaalaisiin, jotka näyttivät alkaneen kaivaa pientä kuoppaa sivummalle.
Tulenmaalaisen ei ollut vaikea arvata mitä nuo kaksi tekivät ja miksi, vaikka se olisikin luultavasti turhaa. Sittä hän ei kuitenkaan aikonut sanoa, vaan antoi näiden jatkaa touhujaan. Sen sijaan tyttö otti yhden vyöllään olevista kääröistä ja kutsui siitä kasan kuivia vaatteita päälle vaihdettavaksi, sekä hieman muitakin hyödyllisiä tavaroista, jotka auttaisivat pysymään lämpimänä yön yli. Tuntien olonsa hieman kiusaantuneeksi Miki alkoi riisua märkiä vaatteita päältään, heitellen niitä yksi toisensa jälkeen myttyyn vierelleen. Hän tiesi että olisi voinut vain mennä mukavuus syistä tekemään saman hieman sivummalle, mutta ei kuitenkaan halunnut antaa äänenmaalaiselle kunoichille sitä tilaisuutta päästä piikittelemään.
Siltikään ei kuitenkaan johtunut pelkästään purevan kylmästä ilmasta että Sarutobi selviytyi vaatteiden vaihdosta hyvinkin nopeasti, minkä jälkeen sulki kastuneet vaatteet kuivien tilalle kääröönsä. Sen tehtyään hän vilkaisi nopeasti ympärillään olijoita hieman nolostuneen oloisena, huomaten kuitenkin ettei kukaan näistä näyttänyt juurikaan kiinnittäneen edes huomiota asiaan. Äänenmaalaiset kuopivat edelleen maata, Kouga oli alkanut meditoida ja Ryoutalla näytti olevan tarpeeksi tekemistä omien vaatteidensa vaihtamisen kanssa. Viimeisin vilkaisu sai tytön kääntämään katseensa nopeasti toiseen suuntaan hieman hymyillen ja keskittymään enemmän loppuihin esiin kutsuttuihin esineisiin.

Maata kaapiva Nuno huomasi Kageron tulevan auttamaan nuotion kätkemistä varten kaivettavan kuopan kanssa, samalla kun tulenmaalaiset jatkoivat keskenään keskustelemista. Hän oli saanut jo kaavittua ohuen sammal kerroksen pois ja alkanut kaapia maata ylös lähes koiramaisella tavalla kaivaa, pöllyttäen maata takanaan olevaa seinää päin kaapiessaan tietään syvemmälle. Vain toista kättään käyttämään kykenevän kunoichin liittyessä seuraan pikkumies taukosi hetkeksi, katsoen tätä otsa ryppyyn painuneena. Hän ei ollut ainakaan enää nykyisin mikään ihmistuntia, tai seurannut ryhmän nais jäsenten aijempaa sananvaihtoa, mutta silti jokin näytti vaivaanan vanhempaa näistä.
Hukkapätkän teki mieli kysyä mistä oli kyse, mutta oli Inuzukan alaisena ollessaan oppinut olemaan kyselemästä liikoja esimieheltään ja tyytyi antamaan asian olla. Sensijaan hän päätti keskittyä heidän rakennus urakkaansa, jossa nainen voisi hyvinkin olla avuksi. Sillä vaikka tämä ei yksikätisenä voinutkaan tehdä paljoa, kykenisi tämä varmaan keksimään jonkin tavan rakentaa suojaseinän nuotion toiselle puolelle, mikä tekisi sen havaitsemisesta vaikeampaa.
''Tarvitaa seinä toho... Ja toho.'' Ningyou totesi osoittaen sormellaan kahteen kohtaan edessään, pyrkien antamaan Ichirikille jotain tehtävää. Jatkaen itse sen jälkeen nuotiomontun kaivamista, tietäen kokemuksesta syvän olevan aina parempi. Tosin sekään ei auttaisi nuotiosta nousevan savun kanssa, mikä saattaisi leijailla heitä etsivien vihollisten nenään kaikesta huolimatta.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Tyyntä myrskyn edellä (rope)

Viesti: # 6507Viesti Southpaw »

Mikin heittämä vastakysymys sai Kageron hetkeksi pysähtymään ja keskeyttämään kaivamisen. Hetken verran hän joutui todella miettimään mitä vastata. Sillä hetkellä Miki oli luultavasti viimeinen henkiö jolle halusi kertoa siteestään Akumaan ja siitä kuinka oli pakotettu tekemään mitä Akuma käski. Kagero harkitsi hetken ajan jättävänsä vastaamatta kysymykseen kokonaan, mutta hänellä oli tunne ettei Miki vain antaisi asian olla, joten lopulta kunoichi päätti antaa vain mahdollisimman ympäripyöreän vastauksen.
"Koska sitä varten minä olen", Kagero vastasi, edes katsomatta Mikin suuntaan ja jatkoi sitten Nunon auttamista kuopan kanssa. Sanat eivät edes varsinaisesti olleet valetta, sillä hänet tosiaan oli koulutettu taistelemaan Akuman työkaluna. Mikin ei kuitenkaan tarvinnut tietää yksityiskohtia.

Nunon seuraavaksi osoittaessa mihin halusi seinät torjumaan nuotiosta näkyvää valoa, Kagero hieroi terveellä kädellä hetken leukaansa pohtivan näköisenä ja vilkaisi sitten ympärilleen. Raunioiden seassa lojui kaikenlaista irtotavaraa, mutta ei juuri mitään, mistä oolisi voinut kasata väliaikaiset seinät. Katseen osuessa kuitenkin jonkin matkan päässä lojuviin vaaleisiin lasinsiruihin, joista näkyi hädintuskin läpi kaiken lasin pinnassa olevan lian vuoksi, Kagero sai idean. Tehden käsimerkin ja keskittyen hetken ajan siihen mitä halusi muodostaa, Kageron onnistui lopulta luoda kaksi lyhyttä ja paksua jäämuuria Nunon osoittamiin kohtiin. Normaalisti hän teki jäätekniikoistaan mahdollisimman kirkkaita ja läpinäkyviä, jotta niitä olisi vaikeampi havaita, mutta tällä kertaa hän teki kuitenkin päinvastoin. Naisen luomat jääkutiot olivat niin vaaleita, että näyttivät lähes lumesta veistetyiltä. Tekniikan huono puoi oli, että jää tulisi sulamaan aikanaan, mutta sitä ajatellen Kagero oli pyrkinyt muodostamaan jääkuutioistaan paksuja. Siinä vaiheessa kun kuutiot olisivat kokonaan sulaneet he olisivat luultavasti jo omien luona linjojen toisella puolella.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Eteläinen osa”