Sivu 3/3

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 09:23
Kirjoittaja Cross
Kageroa Otokaguren katujen läpi seuraava Akki ei alkanut viritellä keskustelua sen enempää kuin seuralaisensa, vaan tyytyi seuraamaan tätä painostavan hiljaisuuden vallitessa. Kyse ei ollut siitä ettei hän olisi halunnut sanoa jotain, mutta sillä hetkellä heidän välillään ei tuntunut olevan mitään sanomisen arvoista. Hiljaisuus katkesi ainoastaan kunoichin johdattaessa heidät kapealle kujalle kylän laidalla ja kohotti siellä ollutta viemärinkantta, josta pääsi kylän alaisiin tunneleihin. Naisen varoitus huonosti kiinni olevasta askelmasta ei kuitenkaan saanut muuta vastausta kuin vaimean nyökkäyksen, miehen seuratessa parin askeleen päästä kuinka tämä laskeutui maanalle. Naisen kadottua näkyvistä Akki huokaisi raskaasti ja yritti saada ajatuksensa kunnolla järjästykseen, ennen kuin lähi kipuamaan alaspäin. Vedettyään kaivonkannen takaisin paikalleen ja laskeuduttua alas asti miekkamies jatkoi Ichirikin seuraamista läpi soihtujen valaisemien käytävien, päätyen lopulta avoimen oven luokse.
Kageron astellessa sisään Sanada seurasi tätä, joutuen vastatuste lattialla jalatristissä istuvan suurikokoisen ja lihaksikkaan miehen kanssa, jonka ilme näytti siltä että olisi saanut maidonkin hapattumaan. Miehen äänensävy sopi hyvin tämän ilmeeseen, tämän tiedustellessa missä Ichiriki oli ollut. Hieman varovaiselta kuulostavaan sävyyn nainen kertoi viettäneen iltaa pubissa ja löytäneensä sieltä seurassaan olevan albinon, jonka oli tuonut tapaamaan pomoaan. Tässävaiheessa Akuma käänsi katseensa Akkiin, joka kesti tämän murhaavan tuijotuksen ilmekkään värähtämättä. Miehen lopulta ilmoittaessa puhuvansa vieraan kanssa lopetettua naisen kanssa Sanada kumarsi tälle hivenen, vaistoten ilmapiiristä että oli parempi olla ärsyttämättä tätä turhan takia. ''Odotan ulkona.'' Tsuchigumo vastasi ja astui honeen ulkopuolelle, vetäen oven jäljestään kiinni. Käytävän seinää vasten nojaamaan asettuva miekkamies sulki hetkeksi silmänsä ja keskittyi aistimaan ympäristöään, pyrkien ottamaan selvää kuinka vahvaa väkeä tällä Akumalla oli riveissään. Samalla se auttoi myös saamaan muuta ajattelemistä huoneeseen jääneestä Kagerosta, vaikka keskittyikin hetkeksi seuraamaan varsinkin tämän chakraa ja huoneessa tämän kanssa olevan miehen. Sanada ei tiennyt tästä muuta kuin mitä oli kuullut ja äskeisen kohtaamisen perusteella tarinat vaikuttivat pitävän paikkansa, sillä tämä vaikutti olleen juurikin niin raivolla käyvä kuin kerrottiin. Jos tämä tosiaan oli aina tuollainen hermokimppu niin Ichirikillä tuskin olisi mitään huolt tämän puheessa kuuluneesta varovaisuudesta huolimatta, vaikka se kyllä saikin miekkamiehen kantamaan pientä huolta tästä.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 11:00
Kirjoittaja Southpaw
"Tässä ei kestä kauan", Akuma vakuutti Akkille joka katsoi parhaaksi poistua huoneesta antaakseen kaksikolle tilaisuuden hoitaa oman keskustelunsa rauhassa. Vasta oven sulkeuduttua, Akuma käänsi katseensa takaisin Kageroon, joka oli jännittyneenä liimautunut aloilleen. Vaikka mies ei vielä ollutkaan sanonut mikä tätä riivasi, Kagero arvasi, että se jollain tavoin liittyi hänen poissaoloonsa.
"Mielestäni olen sanonut, että sinun on oltava tavoitettavissa kun tarvitsen sinua", Akuma murahti, noustessaan viimein seisomaan ja kävellen sitten aivan Ichirikin eteen, niin että nainen joutui katsomaan isäntäänsä ylöspäin.
"Olen pahoillani. Menetin ajan tajuni", Kagero päätyi sanomaan ja sanojensa vakuudeksi laski katseensa katuvan näköisenä lattiaan. Vaikka ei nähnytkään Akuman kasvoilla käyvää tyytyväistä ilmettä, Kagero silti vaistosi että hänen alistuva eleensä sai miestä aavistuksen verran leppymään.

"Syy miksi kaipasin sinua paikalle, on se että aion järjestää pienen tasokokeen sinulle ja muille koulutusleiriltä valmistuneille... Haluan sinun keskittyvän siihen asti harjoitteluun kuten muutkin, joten et saa poistua tukikohdasta ilman minun tai Shishion hyväksyntää", Akuma sanoi tiukasti. Tiedon tasokokeesta nainen otti vastaan rauhallisena, sillä hän oli odottanutkin jo sitä, milloin saisi tilaisuuden näyttää olevansa ylennyksen arvoinen. Akuman kuitenkin käskiessä häntä pysymään tukikohdassa, naisen katse kääntyi yllättyneenä takaisin lattiasta miehen kasvoihin. Akuma ei ollut koskaan aikaisemmin rajoittanut sitä miten ja missä hän vietti vapaa-aikansa, eikä nainen ollut halukas luopumaan niistä harvoista vapauden hetkistä jolloin hänellä oli mahdollisuus tehdä ihan kuten itse halusi.
"Onko tuo viimeinen todella tarpeellista? Minä lupaan olla jatkossa pai...", naisen lause jäi kesken kun Akuman käsi läimäytti tätä kasvoihin, niin kovaa että nainen kaatui lyönnin voimasta lattialle. Noustessaan takaisin jaloilleen, nainen tajusi jotain kosteaa valuvan kasvoillaan ja koskettaessaan sitten itseään nenän alapuolelta, Kagero tajusi iskun saaneen hänen nenänsä vuotamaan verta. Naisen tietämättä lyönti myös oli jättänyt selkeästi näkyvän jäljen hänen kasvoilleen. Ennen kuin Kagero ehti kuitenkaan täysin toipua iskun aiheuttamasta yllättyneisyydestä, hän tunsi seuraavaksi Akuman valtavan kouran tarttuvan kaulaansa ja nostavan hänet ilmaan. Joku toinen olisi saattanut tässä kohtaa tuntea jo pelkoa, mutta Kagero katsoi kuitenkin rauhallisesti Akumaa silmiin, enemänkin vain hyväksye tilanteen sellaisena kuin se oli. Jos mies päättäisi suutuspäissään kuristaa hänet tähän, niin ainakin hän oli ehtinyt ennen kuolemaansa kokea sen miltä tuntui yö jonkun erityisen kanssa.

"Minusta tuntuu, että toinen persoonasi on yhteistyökykyisempi kuin sinä", Akuma totesi ja antoi sanojen upota Kageron tajuntaan, ennen kuin laski tämä alas. Irrotettuaan naisen kaulassa olevan pannan, mies kiinnitti sen talteen vyölleen, ennen kuin suuntasi huomionsa Kageroon, jonka toinen persoona oli pannan auetessa astunut omapäisemmän persoonan tilalle. Tämä persoona polvistuikin oitis kunnioittavasti herransa eteen, tajutessaan missä oli.
"Et saa poistua tukikohdasta ilman minun tai Shishion hyväksyntää", Akuma toisti aikaisemman vaatimuksensa.
"Kyllä mestari", nainen sanoi, pitäen katseensa alhaalla ja pysyen edelleen polvistuneena Akuman eteen. Mies katseli näkymää hetken aikaa, ennen kuin lopulta perääntyi ja käveli takaisin istumaan aikaisemmalle paikalleen.
"Avaa ovi. Kuunnellaan mitä asiaa sillä vieraallasi on", Akuma käski ja katseli sitten aikaisempaa rauhallisempana kun Kagero käveli ovelle ja avasi sen, niin että Akki saattoi tulla jälleen sisään.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 12:31
Kirjoittaja Cross
Käytävällä seinään nojaileva Akki kuunteli hetken aikaa huoneen ohuen oven läpi kuuluvaa vaimeaa muminaa, samalla kun tarkkaili keskustelijoiden chakroja. Akuma oli kieltämättä lähes omaa luokkaansa koko tukikohdasta, jonka chakran veroista ei löytynyt kuin yhdeltä henkilöltä, jonka hän pystyi aistimaan. Tämän toisen täytyi ainakin Sanadan arvion mukaan olla Kageron mainitsema Shishio, joka toimi alueen johtajan oikeana kätenä ja neuvonantajana. Tätä yhtä poikkeusta lukuunottamatta miekkamies ei ollut kovin vakuuttunut aistimistaan henkilöistä, mikä antoi syytä uskoa kunoichin edellisiltana kertomien seikkojen pitävän paikkansa. Tämä antoi ainakin syytä uskoa Tsuchigumon suunnitelman mahdollisuuksiin onnistua, sillä Akumalla ei tuntunut olevan väkeä miehittää edes omaa tukikohtaansa kovinkaan vakuuttavilla voimilla. Kesken mietteidensä Akki kuuli äänekkään läimähdyksen ja mätkähdyksen toisen huoneessa olijan kaatuessa lattialle. Yhdessä silmänräpäyksessä Sanada oli suoristautunut pystyyn ja melkein jo kutsunut miekkansa esiin, pysähtyen kuitenkin juuri viimehetkellä. Ei minun taisteluni... Hän ajatteli tietäen ilman näkemistäkin kumpi kaksikosta oli ollut vastaanottavana osapuolena, tuntien sen takia lähes pakottavaa halua rynnätä ovesta läpi ja opettaa hieman tapoja Akumalle. Akki tiesi kuitenkin ettei otolaisten asiat kuuluneet hänelle ja että yritys puuttua asiaan luultavasti vain pahentaisi tilannetta heidän kummankin kannalta, eikä hän kaikesta huolimatta halunnut tuottaa ongelmia kunoichille. Puristaen kätensä nyrkkiin miekkamies risti kätensä rinnalleen ja palasi nojaamaan seinään, vaistoten samalla jonkin muuttuneen huoneen sisällä. Jokin Ichirikin chakrassa oli muuttunut yllättäen, tehden siitä lähes hyytävän kylmän ja rauhallisen. Jollain tapaa se toi Rikimarun Sanadan mieleen, eikä hän todellakaan pitänyt siitä mitä tunsi.

Naama mustelmilla ja verta nenästään vuotavan Kageron tullessa hetkeä myöhemmin avaamaan huoneen oven Akki mietti edelleen syytä tuohon erikoiseen muutokseen, joutuen jälleen hillitsemään itseään nähdessään ovella olevan naisen kasvot. Suuttumus hälveni kuitenkin nopeasti hämmennyksen tieltä, sillä ovella oleva henkilö ei voinut mitenkään olla se sama jonka hän oli tavannut edellisenä iltana ja viettänyt edellisen yön. Tämä henkilö ei ollut se itsepäinen ja sanavalmis Kagero, joka oli vielä vähänaikaa sitten tuntunut lähes vastustamattomalta. Kunoichin kasvot olivat ilmeettömät ja silmät kylmät, eikä tässä vaikuttanut olevan yhtään sitä samaa elämän voimaa kuin aijemmin. Miekkamiehen mahaa kouraisi tämän ottaessa ensimmäisen askeleen ovea kohti ja huomatessa Ichirikin punoittavalta kaulalta puuttuvan jotain, minkä pitämisestä paikallaan tämä oli edellisenä iltana ollut erittäin tarkka. Liittyikö tämä outo muutos jotenkin siihen kaulapantaan Tsuchigumo ajatteli astuessaan huoneeseen, joutuen todella pistämään parastaan että sai pidettyä kasvonsa ilmeen hallinnassa nähdessään lattialle takaisin istumaan laskeutuneen Akuman. Tämän kädessä olevan veren ja kasvoilla olevan tyytyväisen ilmaan näkeminen sai nuorenmiehen kädet puristumaan kuin huomaamatta nyrkkiin, hänen laskeutuessa polvilleen sotapäälikön eteen. ''Kunnia tavata teidät Lordi Akuma ja anteeksi että pyrin tällätavoin puheillenne ilman erillistä ilmoittamista.'' Päänsä lattiaan painanut Akki sanoi kunnioitusta tihkuvalla äänellä, vaikka se oli viimeinen asia mitä hän sillähetkellä tunsi edessään olevaa miestä kohtaan. ''Olen Tsuchigumo Aoi. Shichi Fukujin yakuza perheestä ja täällä etsimässä mahdollista yhteistyö kumppania ryhmittymämme toiminnalle.'' Päänsä kunnioittavan näköisesti painuksissa pitävä Sanada sanoi, vaikka todellisuudessa piti katseensa alhaalla välttyäkseen katsomasta edessään olevaa Akumaa.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 13:13
Kirjoittaja Southpaw
Akkin astuessa Kageron ohitse huoneeseen, nainen sulki oven tämän perässä ja vetäytyi sitten istumaan polvilleen huoneen seinustalle. Naisen kasvot olivat niin kylmät ja tunteettomat, että olisi helposti voinut kuvitella että ettei tämä edes muistanut tavanneensa Akkia. Tosiasiassa tällä persoonalla oli toki pääsy toisen persoonansa muistoihin ja tämä oli hyvin tietoinen siitä mitä toinen persoona oli tehnyt hänen ollessaan vetäytyneenä taka-alalle. Nämä muistot eivät kuitenkaan merkinneet tällä persoonalle mitään, Akkista puhumattakaan.
"Ei syytä anteeksipyyntöön. Luotan alaiseni arvostelukykyyn siinä, että asia on kiinnostava", Akuma vastasi Akkin anteeksipyyntöön ja vilkaisi samalla seinustalle vetäytynyttä Kageroa, jonka verenvuoto oli jo loppumaan päin. Parhaillaan nainen pyyhkäisikin enimmt veret kasvoiltaan, ennen kuin asettui taas patsaan tavoin liikkumatta paikoilleen.
"Ja millaisesta yhteistyöstä tässä tarkalleen ottaen mahtaa olla kyse?" Akuma tiedusteli seuraavaksi, kääntäessään katseensa takaisin miekkamieheen joka piti katseensa kunnioittavasti maassa. Tämän kunnioituksen perusteella Akuma ajatteli jo pitävänsä tästä miehestä, sillä tälläiset käytöstavat olivat jopa hyvien alaisten keskuudessa harvinaisia. Jos Akuma vain olisi tiennyt mitä Akki todella sillä hetkellä ajatteli, olisi tämä hyvin todennäköisesti suhtautunut polvillaan olevaan miehen hyvin rajusti eri tavoin.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 14:04
Kirjoittaja Cross
Suurikokoisen ja lihaksikkaan miehen ääni saattoi monenmielestä kuulostaa uhkaavalta viilipedon murinalta, mutta siitä huolimatta se ei tehnyt vaikutusta polvillaan olevaan Akkiin. Hän oli tottunut lapsesta asti olemaan tätä kaliperia olevien henkilöiden ympäröimänä, kuten oli kertonut seinustalla patsaanlailla istuvalle naiselle edellis iltana. Miekkamies ei kuitenkaan ollut niin typerä ettei olisi osannut näytellä tämän tekevän itseensä vaikutuksen, sillä tuo paskiainen tuntui nauttivan siitä ja tämän tyytyväisenä pitämisestä olisi varmasti hyötyä. Sanada saattoi melkein tuntea miehen chakrassa tapahtuvan eron, tämän katsellessa edessään kunnioittavasti kumartunutta hahmoa.
''Perheemme on vielä melko pieni kooltaan ja voimiltaan, mutta yakuza ryhmien valtasuhteissa tapahtuneiden muutosten takia aijomme alkaa pian kasvaa agressiivisesti. Kyetäksemme siihen tarvitsisimme sopivan syrjäisen paikan toimintamme järjästämiseen ja kykeneviä taistelijoita toimintamme tukemiseen tarvittaessa. Oyabunimme uskoo Riisipeltojen maan lounais osassa sijaitsevan Aokigahara alueen soveltuvan tarkoituksiimme ja teidän olevan sen neljästä johtajasta paras vaihtoehto yhteistyö kumppaniksemme.'' Edelleen päänsä painuksissa pitävä Tsuchigumo vastasi Akuman kysymykseen, tuntien pientä kiitollisuutta siitä ettei tämä ollut kehottanut häntä kohottamaan vielä katsettaan. Hän oli tarkoituksella maininnut Aokigaharan, sillä tiesi isänsä suvun asuvan sillä seudulla muutaman muun pienen ninja klaanin kanssa, jotka eivät olleet varsinaisesti vannoneet uskollisuutta kenellekkään tässä sodassa, mikäli Kageron viime yönä kertomat tiedot pitivät paikkansa. Otokaguren hajottua nämä klaanit olivat vetäytyneet asuin alueelleen ja myyneet palveluksiaan vanhaan tapaan eri osapuolille, vaikka suurin osa tuntui olevan Aokigaharan ympäristöä hallitsevan Inuzukan palveluksessa. Miekkamies uskoi kuitenkin voivansa suostutella sukulaisensa avukseen ja kertomaan missä tämän leiri sijaitsi, minkä jälkeen tämä olisi helppo poistaa kilvasta maan hallitsijan asemasta.
''Tiedämme ettei alue kuulu vielä hallitsemaanne maa-alaan, mutta olisimme valmiita auttamaan teitä päihittämään läntistä aluetta hallitsevan kilpailijanne. Vastineeksi pyydämme vain että myönnätte tuon vuoristoisen metsä alueen vapaaseen käyttöömme, sekä kymmenkunta vahvaa shinobia tueksemme hankkeisiin muualla... Sopivaa rahallista korvausta vastaan tietenkin.'' Akumalle helposti hyväksyttävää tarjousta ehdottava Akki jatkoi, arvellen joutuvansa vielä onnistuessaankin maksamaan pitkän pennin tarvitsemistaan shinobeista. Tosin jos hän saisi pohjois osan hallitsijan joukoista värväämänsä kymmenen shinobin lisäksi palkattua apua myös sukulaistensa ja näiden liittolaisten riveistä, riittäisi heillä voimaa hoidella Murasakit leikiten. Tärkeintä oli kuitenkin saada edessä istuva mies myöntymään Aokigaharan alueen luovuttamiseen, joka tulis olemaan tärkeä osa hänen tarjoustaan siellä asuville vuoristo klaaneille. Sanadalla ei nimittäin ollut pienintäkään kiinnostusta alkaa vallata Riisipeltojen maata ja hänen puolestaan nuo pikku klaanit saisivat hallita omaa aluettaan vapaasti, kunhan hän vain saisi tarvitessaan miesvoimaa sieltä käyttöönsä.
''Tarjouksemme sisältää myös asioiden hieman rauhoituttua mahdollisuuden pitempi aikaiseen yhteistyöhön välillämme, mikäli olette kiinnostunu?'' Nuori mies lisäsi vihjauksen vielä suuremmasta hyödystä mitä sotapäälikkö voisi saada ehtojen hyväksymisestä, senkin lisäksi että tälle avautuisi täydellinen mahdollisuus keskittää lännestä vapautuvat joukkonsa murskaamaan kaksi jäljelle jäävää kilpailijaansa.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 14:32
Kirjoittaja Southpaw
"Aivan... kuulinkin Uuden Yakuzan kaatuneen hiljattain..." Akuma totesi mietteissään, Akkin kertoessa perheiden välillä tapahtuneista muutoksista ja kuunteli sitten sen enempää keskeyttämättä kun Akki kertoi hänelle mielessään olevista suunnitelmista. Oli omalla tavallaan imartelevaa, että häntä pidettiin neljästä johtajasta sopivimpana yhteistyökumppanina. Yhteistyössä vaadittiin kuitenkin palveluksia puolin ja toisin, joten mies kuunteli kiinnostuneena Akkin pyytäessä saada Aokigaharan alueen käyttöönsä ja ehdottaessa tästä vastapalveluksena, että järjestäisi läntistä osaa johtavan Kouga Inuzukan pois tieltä, jotta lntinen osa saataisiin Akuman haltuun. Näin hän saisi kiistattomasti suurimman maapinta-alan käyttöönsä ja peäilemättä myös paljon uusia miehiä jotka Kougalta jäisivät tämän jälkeen.
"Kieltämättä ehdotukseksi kuulostaa houkuttelevalta... Mutta miten ajattelit onnistua kaatamaan läntisen osan polvilleen? Minun on vaikea uskoa, että pieni yakuzaperhe yksin onnistuisi siinä missä minä tai muidenkaan osien johtajat eivät ole onnistuneet", Akuma kysyi ehkä aavistuksen epäluuloiseen sävyyn. Jos yksi pieni yakuzaperhe todella olisi se mitä tarvittiin Inuzukan sivuun järjestämiseksi, olisi silloin varmastikin syytä olettaa, että sama ryhmä pystyisi asettumaan myös häntä vastaan, mikäli katsoisivat ettei yhteistyötä olisi enää mielekästä jatkaa.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 14:50
Kirjoittaja Cross
Akkin lopetettua suunnitelmansa kuvailemisen Akuma tuntui olevan kiinnostunut siitä, mutta ei kuitenkaan vielä aivan valmis hyväksymään sitä. Hivenen epäilevällä sävyllä lihaskimppu esitti muutaman kiperän kysymyksen, johon tämän edessä kumartunut nuorimies oli osannut kuitenkin varautua. Tosin hän oli olettanut että kysymykset olisivat tulleet tämän oikean käden suusta, mutta ehkäpä punapää ei ollutkaan aivan niin laho latvainen kuin Ryuun tarinat olivat kertoneet. Ehkäpä tämän kanssa todellakin kannattaisi olla varovaisempi kuin hän oli olettanut, vaikka nyt oli kyllä jo myöhäistä alkaa katua. ''Aijomme käyttää paikallisia yhteyksiämme paikantaaksemme hänen piilopaikkansa. Tämän jälkeen hyödynnämme maineensa menettänyttä raudanmaalaista samurai klaania, joka on menettänyt maineensa ja voi palauttaa sen kukistamalla rajan yli ryöstöretkillä käyvän Inuzukan joukot. Varmistaaksemme kilpailijanne tuhon aijon itse osallistua hyökkäykseen ja tuoda hänen koiriensa päät todisteeksi onnistumisestanne.'' Tsuchigumo kertoi sävyllä joka antoi ymmärtää kaiken olevan valmista tapahtumaan heti kun Akuma vain antaisi suostumuksensa, mikä ei olisi voinut olla kauvempana todellisuudesta. Suunnitelma oli monimutkainen ja riskialtis, aivan kuten miekkamiehen aijemmin Fuumin veljesten kanssa tekemä. Moni asia saattoi mennä pieleen, mutta hänellä oli vakaa usko omiin kykyihinsä ohjailla asijoita ja saada kaikki tahot suostumaan itselleen suotuisiin sopimuksiin.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 15:26
Kirjoittaja Southpaw
Akkin vastatessa hänen kysymykseensä, Akuman kasvoille levisi mietteliäs ilme. Kun koirien päät tulivat puheeksi, Akuman kasvoille levisi kuitenkin julma hymy, joka paljasti, että Akki oli juuri saanut tästä vakuutettua liittolaisen itselleen. Mies ei voinut olla kuvittelematta Kougan ilmettä kun tämän rakkaat piskit tapettaisiin tämän silmien edessä juuri ennen kuin mies itsekin saisi surmansa. Mitä tuli Akkiin ja tähän miehen mainitsemaan yakuzaperheeseen, vaikka nämä saisivatkin päähänsä asettua häntä vastaan, Kougalta jäävillä miesvoimilla ja Shishion avulla hän saisi varmasti nämä lyötyä mikäli yrittäisivät jotain.
"Hyvä on, suostun yhteistyöhön. Saatte Aokigaharan käyttöönne ja alaiseni eivät puutu alueen asioihin ilman teidän suostumustanne. Ja mitä tulee siihen Inuzukaan... Haluan piskien ruumiit kokonaisina. Ja jos mahdollista, haluan Inuzukan käsiini elävänä, mutta ymmärrän mikäli se ei taisteluolosuhteiden vuoksi ole mahdollista", Akuma sanoi, kasvoillaan julma hymy joka tuntui lupaavan Inuzukalle hidasta ja tuskallista loppua, mikäli tämä päätyisi Akuman käsiin elävänä.
"Mitä tulee niihin shinobeihin, jotka lähtevät auttamaan teitä muissa hankkeissanne... Kunhan tulee aika koota mukaanne lähtevä ryhmä, olet vapaa esittämään toiveita ryhmän kokoonpanon suhteen. Pidä kuitenkin mielessä, etten voi suostua kaikkiin toiveisiin. Tietyistä shinobeista en voi luopua edes hetkeksi... ja haluan mukaan kaksi itse valitsemaani shinobia varmistamaan, että miehet pysyvät ruodussa", Akuma varoitti ryhtymästä liian ahneeksi ryhmään valittavien henkilöiden suhteen.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 16:05
Kirjoittaja Cross
Kuullessaan Akuman myöntyvän vastauksen Akki tunsi pienen hymyn pyrkivän hiipimään kasvoilleen, onnistuen kuitenkin työntämään sen melkein samantien sinne mistä oli tullutkin. Mitä vähemmän edessä oleva mies voisi päätellä hänestä sen parempi nuorimies ajatteli, kohottautuen hieman pystympään asentoon, pitäen kuitenkin katseensa edelleen alas painettuna. Tämä ei johtunut niinkään siitä että Sanada olisi uskonut nöyristelyyn olevan enää tarvetta, vaan siitä että hän ei ollut varma kykenisikö pitämään ilmeitään kurissa, jos katsoisi jompaakumpaa huoneessa seuranaan olevasta kaksikosta. Se oli kuitenkin varma että miekkamies olisi nauttinut otolais miehen pään irrottamisesta, minkä tämä voisi hyvinkin nähdä hänen katseestaan. Kagero oli taas vaikeampi tapaus, sillä Tsuchugumolla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä mitä mieltä hänen pitäisi tästä olla. Tässä tapahtunut muutos oli ollut niin totaalinen ja nopea ettei nuorukainen tiennyt pystyikö tätä edes ajattelemaan samaksi henkilöksi, tai muistiko tämä heidän edes tavanneen aijemmin. ''Pidän toiveenne mielessä, mutta samurai avustajamme tulevat tarvitsemaan hänen päänsä lopulta todistaakseen saavutuksensa.'' Äänensä sovittelevana pitävä Akki vastasi Akumalle, tämän kysyttyä mahdollisuudesta saada Inuzuka kidutettavaksi. Tämän pään hän oli kuitenkin varannut jo toista tarkoitusta varten, joten jos mies halusi päästä rankaisemaan vastustajaansa vastustamisestaan, tulisi tämän tehdä se nopeasti. ''Ehdotuksenne on mitä armollisin.'' Sanada jatkoi päätään hivenen nyökäyttäen sotalordin asettaessa vielä ehtoja joukoistaan värvättäviin shinobeihin, minkä hän ei kuitenkaan uskonut tulevan olemaan ongelma. Miekkamies oli tarkoituksella sanonut tarvitsemansa miesvahvuuden yläkanttiin, sillä oli epäillyt jotain tämmöistä olevan tulossa. ''Nyt jos teille sopii. Esittäisin sinettiä sopimuksellemme.'' Yhden käsistään lattiaa peittävälle ruohomatolle asettava yakuzalainen sanoi ja kutsui Kameosan suuren juomavadin kanssa eteensä. ''Yakuzan perinne.'' Hän selitti ja kaatoi vadin täyteen sakea, kohotten sen ensin heidän väliinsä ja sitten omille huulilleen. Juotuaan puolet yhdellä huikalla Akki kumarsi jälleen hieman ja ojensi maljan Akumaa kohti, toivoen turhaan että siinä oleva juoma olisi muuttunut myrkyksi.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 16:31
Kirjoittaja Southpaw
"Ymmärrän... Jos asia kuitenkin jotenkin saadaan järjestymään, lupaan että samuraiystäväsi tulevat kyllä saamaan hänen päänsä. Kunniasanalla", Akuma lupasi, alkaen olla melko tyytyväinen näiden neuvottelujen lopputulokseen. Shishio ei välttämättä olisi kaikilta osin tyytyväinen, mutta Akuma itse oli oppinut luottamaan vaistoihinsa ja hänen vaistonsa sanoivat että tämän parempaa tilaisuutta yhden kilpailijan poispyyhkimiseen ei voisi toivoa. Kun hänen eteens polvistunut mies seuraavaksi ryhtyi kaatamaan sakea kutsumaansa juomavatiin ja selitti sen olevan yakuzan perinne, Akuma nyökkäsi. Mies ei ollut koskaan erityisemmin piitannut tämän kaltaisista seremonioista, mutta uuden yhteistyökumppanin tapoja kunnioittaakseen, mies päätti kuitenkin suostua tähän seremoniaan. Niinpä Akkin lopulta ojentaessa sakemaljaa hänen suuntaansa, Akuma otti sen vastaan ja juotuaan oman osansa sakesta, ojensi maljan takaisin Akkille.
"Oletan sinun haluavan mennä valmistelemaan iskuasi, joten Kagero voi saattaa sinut ulos", Akuma totesi ja loi vilkaisun Kageroon, joka nousikin nimensä kuullessaan seisomaan ja siirtyi oven lähettyville odottamaan Akkia.
"Kagero, kun vieraamme on lähteenyt etsi Shishio käsiisi. Hän auttaa sinua harjoittelemaan", Akuma lisäsi vielä käskevään sävyyn, pitäen katseensa naisessa, jonka nenäverenvuoto oli tässä ajassa onneksi jo tyrehtynyt kokonaan.
"Kyllä mestari", nainen vastasi tunteettomasti ja kumarsi vielä isäntänsä suuntaan, ennen kuin avasi oven ja odotti Akkin pääsevän hänen luokseen ennen kuin suuntasi taas käytävään johdattaakseen miehen takaisin uloskäynnille jota he olivat aikaisemmin käyttäneet.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 17:31
Kirjoittaja Cross
Akkuman tyhjennettyä Akkin tarjoama sake astia tämä käytännössä käski nuorempaa miestä poistumaan, vaikka tekikin sen jopa yllättävän sopuiseen sävyyn. Miekkamiestä tämä ei kyllä haitannut, sillä kylän johtajan seura ei ollut mitään mistä hän olisi nauttinut ja sormiaan napsauttaen tämä sinetöi sake vaasinsa pois näkyvistä. ''Jos suotte minulle sen vapauden.'' Sanada vastasi kumartaen vielä kerran syvään ja nousten sen jälkeen poistuakseen huoneesta. Astellessaan ovea kohti hän kuuli kuinka lihaskimppu ohjeisti seisaalleen myöskin noussutta Kageroa, jonka kasvot olivat edelleen osaksi veren tahrimat ja alkoivat kaikenlisäksi turvota aika pahasti. Outoa kyllä tämä itse ei näyttänyt olevan moksiskaan koko asiasta, vaikka edellis illan perusteella tämä ei vaikuttanut henkilöltä joka olisi ottanut tuollaista kohtelua keneltäkään vastaan. Tämän luonne tuntui kuitenkin muuttuneen aivan päälaelleen, eikä se ollut ikävä kyllä edes ainoa asia. Jopa tapa jolla tämä puhui oli muuttunut ja naisen vastatessa herralleen Akki tunsi kylmien väreiden kulkevan selkäänsä pitkin. Tuo ääni olisi kaivannut vain hieman murtuvan jään kaltaista karkeutta ja se olisi voinut olla lähtöisin erään toisen Sanadan tunteman hyoutonin suusta, jonka kanssa tällä Kagerolla tuntui olevan melko paljon muutakin yhteistä. Poistuttuaan huoneesta ja käveltyään vähän matkaa kunoichi vierellää käytävää eteenpäi miekkamies vilkaisi naisen suuntaan mietteliäänä, melkein toivoen että tämä palaisi omaksi itsekseen ja heidän välillään oleva painostava hiljaisuus vaihtuisi edes siihen samaan kiusalliseen tunteeseen kuin tullessa. Sanadan teki mieli kysyä mitä huoneessa oli tapahtunut hänen ollessaan ulkopuolella, mutta ennen kuin hän kerkesi pukea tunnetta sanoiksi seisoivat he jo aijemmin käyttämänsä viemärin kannen alla. Se ei kuulu sinulle... Mene ja hoida tehtäväsi. Ylösjohtavien portaiden viereen pysähtynyt miekkamies ajatteli, luoden vielä yhden vilkaisun kunoichin suuntaan ja yrittäen keksiä mitä voisi sanoa. Ei kuitenkaan ollut mitään mitä hän olisi halunnut sanoa edessään olevalle Ichirikille, tai mitään mitä hän olisi oikeastaan voinutkaan sanoa edes sille toiselle Ichirikille. Tällä hänellä olisi kyllä ollut montakin asiaa mitä olisi voinut sanoa, jos asiat olisivat olleet toisin ja jos olisi tiennyt mitä tämä todella tunsi heidän yhteistä yötä kohtaan. ''Kiitos vielä.'' Yhteen rappusista kädellään tarttuva Sanada sanoi ja vilkaisi vielä kerran Kageron suuntaan, ennen kuin lähti kapuamaan ylöspäin.

Re: Suuntaa hakemassa

ViestiLähetetty: 12 Huhti 2015, 17:54
Kirjoittaja Southpaw
Kagero käveli hiljaisuuden vallitessa Akkin vierellä käytäviä pitkin, vaivautumatta kertaakaan vilkaisemaan seuralaisensa suuntaan. Jossain naisen mielen perällä, taustalle lukittu toinen persoona ei voinut kuin seurata sivusta ja toivoa, että olisi kyennyt ottamaan vallan ilman pantaa, sillä hänestä tuntui, että oli Akkille selityksen velkaa, paremman selityksen kuin mitä oli edellisenä yönä pystynyt tarjoamaan tämän yrittäessä ottaa pannan hänen kaulastaan. Toive oli kuitenkin turha ja saamaansa tehtävään keskittyvä persoona saattoi Akkin tikkaiden juurelle asti, jääden sitten odottamaan, että tämä poistuisi tukikohdan ulkopuolelle, jotta hän voisi lähteä Akuman käskyn mukaisesti etsimään Shishion käsiinsä. Jostain syystä Akki tuntui kuitenkin hetken epäröivän ennen kuin kiitti häntä.
"Tein vain kuten käskettiin", nainen vastasi tunteettomasti, käsittämättä mistä hyvästä kiitos oli sanottu, mutta olettaen kuitenkin Akkin haluavan häneltä jonkinlaisen vastauksen sanoihinsa. Miehen lähtiessä sitten kiipeämään tikkaita ylöspäin, nainen odotti siihen asti, että näki viemärinkannen jälleen avautuvan. Kun kansi sitten taas sulkeutui Akkin poistuttua ulkopuolelle, nainen lähti jälleen etenemään käytäviä pitkin. Taustalla toinen persoona ei voinut kuin alistua siihen tosiasiaan, että tuskin tulisi näkemään Akkia enää ja vaikka näkisikin, tämä tuskin suhtautuisi häneen enää samalla tavoin kuin edellisenä yönä.