Sivu 2/2

Re: Paholaisen pesässä

ViestiLähetetty: 06 Marras 2019, 00:50
Kirjoittaja Southpaw
"Noh, ymmärtäähän sen. En usko, että täällä pahemmin liikkuu turisteja, joten nämä pohjoisen asukkaat ovat myös ainoat asiakkaat. Tuskin itsekään riskeeraisin kahden tuntemattoman takia isomman ryhmän menettämistä", Sora totesi Jubokkon arveluihin vaimeasti. Samalla jashinisti itsekin seurasi ympäristöään seuralaisensa tavoin, mutta teki sen huomattavasti vähemmän hermostuneen näköisesti heidän edetessään kapeita kujia pitkin huomaamattomasti takaisin kohti majataloa. Hän ei kuitenkaan huomannut merkkiäkään siitä, että heitä olisi seurattu. Matkan varrella kaksikko joutui vain kerran pysähtymään ja piiloutumaan näkyvistä kun erään kujan päässä kulki ohitse pieni ninjaryhmä jotka kuitenkin kuulostivat olevan syventyneinä välillään olevaan keskusteluun sen sijaan, että olisivat vilkuilleet keitä kujalla mahdollisesti liikkui.
Viimein kaksikko kuitenkin pääsi majatalon takana olevalle pienelle alueelle joka oli aidattu korkeilla lankuilla, jotka peittivät näkymän kulman takana olevalle terassille. Ukkoa ei kuitenkaan näkynyt vielä missään ja niinpä Sora vilkaisi seuralaistaan kysyvästi. Hänestä tuntui sillä hetkellä hyvältä idealta jäädä pois näkyvistä, vain odottamaan, että ukko kerkeäisi tulla paikalle, mutta toisaalta mitä pidempään he odottaisivat tässä, sen suurempi riski olisi, että paikalle tulisikin joku muusta henkilökunnasta taikka joku sivullinen jonka läsnäoloa ei todellakaan kaivattaisi juuri nyt.

Re: Paholaisen pesässä

ViestiLähetetty: 14 Joulu 2019, 15:37
Kirjoittaja Cross
Kapeita ja törkyisiä kujia pitkin kulkevalta shinobi kaksikolta ei kestänyt kauvaakaan löytää tiensä takaisin Käärmeensilmän luokse, asettuen kujan varteen tarkkailemaan rakennuksen taka seinustaa. Toisin kuin äänenmaalainen oli olettanut he eivät löytäneet sieltä ketään, tai mitään ylipäätään mielenkiintoista. Ympärilleen edelleen valppaana vilkuileva nuorukainen alkoi tuntea olonsa vielä hivenen vainoharhaisemmaksi ja harkitsi mainitsevansa jo vierellään seisoskelevalle tulenmaalaiselle epäilyksistään, kunnes huomasi majatalon kellariin luultavasti johtavassa ovessa olevan pienen luukun raottuvan hieman. Se sai pieneen seinän syvennykseen asettuneen Jubokon valpastumaan välittömästi ja varmistamaan että myös Sora oli huomannut luukun käväisseen nopeasti auki, tönäisemällä tätä hieman ja nyökkäämällä sen jälkeen oven suuntaan.
Miltei heti sen jälkeen kun luukku oli suljettu raotti joku hieman kellarin ovea, astumatta kuitenkaan itse ulos. Ennemminkin vaikutti siltä että tarkoitus oli päästää joku sisään ja mitä ilmeisimmiten tuo kutsu oli tarkoitettu kujalla seisoskeleville naamiomiehille. Kaiken aijemman ohella tällainen salamyhkäisyys vaikutti loogiselta jatkumolta, mutta siitä huolimatta kainalokoteloissa olevia vetsiään kokeileva Akeginu ei pitänyt siitä.
''Voi-si mel-kein luul-la et-tä jo-ku ei ha-lu-a tul-la näh-dyk-si mei-dän kans-sa-me...'' Nopeasti vielä ympärilleen vilkaiseva shinobi totesi happamasti, ennen kuin lähti astelemaan sen enempää seuralaisensa mielipidettä kyselemättä raotettua ovea kohti, haluten kovasti saada selityksen tälle pelleilylle.

Eikä hänen tarvinnut ottaa kuin muutamia nopeita askeleita voidakseen pujahtaa Käärmeensilmän kellariin raollaan olevasta ovesta, missä heitä vastassa oli lopultakin tuo yläkerrassa mesonut vanha kääkkä. Kuivakkakasvoinen mies seisoi säästeliäästi palavan öljylampun valaiseman hämärän huoneen perällä sama hapan ilme kasvoillaan, tuijottaen sisään astellutta sinobia nenällään olevien lasiensa yli terävällä katseellaan. ''Keitä piruja te pellet luulette esittävänne?'' Kärttyisältä kuulostava vanhus kysyi happamalla äänellä, ennen kuin sisään astunut äänenmaalainen kerkesi sanoa sanaakaan, voidakseen alkaa vaatia ukolta selitystä kaikelle salamyhkäisyydelle. Nopeasti ja yllättäin tullut kysymys sai Jubokon jähmettymään hetkeksi paikalleen ja harkitsemaan silmänräpäyksen ajan papan kurkun leikkaamista auki, mutta hilliten hermonsa hän päätti kuitenkin yrittää esittää ettei muka tiennyt mistä tämä puhui. ''Mi-tä tar-koi-tat-te?'' Hän vastasi yrittäen kuulostaa täysin viattomalta ja hämmästyneeltä, huomaten kuitenkin samantien kääkän ilmeestä ettei esitys uponnut maaliinsa. ''Älä yritä pentu. Nuo naamarit ei huijaa kun tietämättömiä... Sitäpaitsi ystäväsi kuulostaa aivan tulenmaalaiselta.'' Tiukkaan sävyyn vastaava vanhus sanoi, tehden selväksi ettei kaksikon kannattaisi yrittää huijata itseään yhtään pitempään. ''Joten kysyn uudestaan. Keitä olette ja mitä tahdotte? Sekä mistä tiesitte tunnussanan?'' Hän jatkoi nyt vielä entistäkin tiukempaan sävyyn, onnistuen saamaan vaarattomasta ulkonäöstään huolimatta sangen uhkaavan sävyn ääneensä.

Re: Paholaisen pesässä

ViestiLähetetty: 07 Tammi 2020, 20:18
Kirjoittaja Southpaw
Kaksikon ei tarvinnut odottaa kujalla kauan kun silmäkulmassa näkyvä liike ja pian sitä seuraava tönäisy hänen maktakumppaninsa toimesta saivat Soran kiinnittämään katseensa majatalon kellarin oveen, joka hetkeä myöhemmin aukesi äänettömästi. Tämä salamyhkäisyys tuntui Sorasta vain jotenkin tilanteeseen sopivalta, mutta siitä huolimatta, mies oli kuitenkin valmiina käyttämään siimojaan ja vaientamaan kenet tahansa kellarista sitten löytäisikin. Heillä ei loppujen lopuksi ollut varaa siihen, että heidän valeasunsa pettäisivät heti alkuunsa.
Astuessaan lopulta Saiton perässä kellariin ja sulkiessaan oven heidän perässään vain sen verran, että se jäi hieman raolleen mahdollista nopeaa poistumista varten, Sora sai kuitenkin huomata, että oli aivan kuin maailmankaikkeus olisi ottanut hänen äskeiset ajatuksensa ja päättänyt tehdä niistä totta, sillä kellarissa heitä odottava mies vaati heti ensimmäisenä saada tietää mitä he oikein kuvittelivat tekevänsä, eikä edes Saiton yritys olla kuin ei olisi tiennyt mistä ukko puhui, tuntunut menevän läpi. Ukon vielä ilmoitettua, että oli tunnistanut hänen puhetapansa olevan enemmän tulenmaalaisen kuin vuoristoklaanin jäsenen, kellariin laskeutui hetkeksi hiljaisuus kun Sora punnitsi vaihtoehtojaan. Lopulta mies tuli siihen tulokseen, että alkuperäisessä roolissa pysyminen ei tulisi kyseeseen, sillä se olisi luultavasti vain saanut ukon ilmiantamaan heidät paikallisille ninjoille.
"Hyvä on... se johtuu siitä, että me olemme tulenmaalaisia. Olemme kolmen konohalaisen petturin perässä ja halusimme pystyä liikkumaan kekenkään häiritsemättä, joten ajattelimme olevan parasta esittää vuoristossa asuvien klaanien jäseniä", Sora päätti sekoittaa totuutta ja valhetta sopivassa määrin, jotta tämä selitys toivottavasti menisi vanhukselle läpi. Haluamatta kuitenkaan paljastaa Saiton olevan eteläisen osan ninjoja, päätti Sora tehdä parhaansa uskotellakseen, että tämä oli tulenmaalainen kuten hän itsekin. Soran oli kuitenkin vaikea sanoa menikö tämäkään selitys täydestä sillä vanhus näytti edelleen epäluuloiselta.
"Jos te molemmat olette tulenmaalaisia, niin miksi hänen varusteensa ovat yhtä kuluneet kuni paikallisilla ninjoilla?" ukko kysyi seuraavaksi.
"Kun ylitimme rajaa hän jäi kiinni eteläisen osan ninjoille. Veivät hänen varusteensa joten jouduimme varastamaan uudet varusteet hänelle sen jälkeen pelastin hänet... samalla saimme tietää myös tunnussanasta kun otimme selvää, oliko etelän ninjoilla mitään tietoa etsimistämme pettureista", Sora vastasi, menemättä kuitenkaan liiaksi yksityiskohtiin tarinansa suhteen.