Sivu 5/6

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 27 Touko 2019, 17:19
Kirjoittaja Southpaw
Mikin alkaessa pitää monologiaan kirjoista ja niiden genrejen hyvistä ja huonoista puolista, Kagero ei kyennyt estämään huvittunutta virnettä joka hänen kasvoilleen levisi. Oli helppo huomata, että Miki tuntui suhtautuvan aiheeseen innokkaasti, mutta erityisesti tämän päästessä äitinsä pikkutuhmiin kirjoihin ja siihen kuinka ne eivät tuntuneet missään suhteessa uskottavilta, Kagero ei voinut olla naurahtamatta hieman.
"Puhut kuin sinulla olisi paljonkin kokemusta romantiikasta... vaikka menit aiemmin tehtävällä punaiseksi kuin pikkutyttö kun aihe tuli puheeksi", Kagero naurahti. Toisin kuin tehtävän aikana kaksikon suhtautuessa toisiinsa kilpailijoina, tällä kertaa Kageron sanailu kuulosti kuitenkin enemmän hyväntahtoista. Tai niin hyväntahtoista kuin nyt kaltoin kohdeltu ja kovia kokenut kunoichi saattoi kuulostaa.
Aiheen vaihtuessa kuitenkin takaisin kauhuun ja Mikin alkaessa kertoa jostain uudesta kirjasta jonka oli aikeissa hankkia, Kagero tajusi hetken aikaa kuunneltuaan, että kirja kuulosti yllättävän tutulta. Voisiko kyseessä olla sama kirja, jonka hän oli saanut Akkilta? Olisi kuitenkin melkoinen yhteensattuma, että joku toinen olisi julkaissut kirjan samankaltaisella idealla kuin se kuvitettu tarinakokoelma jonka hän oli saanut käsiinsä.
"Jos puhumme samasta kirjasta niin olen lukenut sen. Tai siis kuullu osan ja lukenut osan. Vuorilla asuvat klaanit kertovat toisinaan omia versioitaan kyseisistä tarinoista", Kagero totesi ja huitaisi kädellään epämääräisesti sinne suuntaan, missä tiesi Raudan maan ja äänen maan välisten vuorien sijaitsevan.

Kuullessaan Mikin epäilevän suhtautumisen Kirigakuressa käytettyihin koulutuskeinoihin, Kagero ei ryhtynyt väittämään vastaan. Kenties joku parempi tapa tosiaan olikin olemassa, mutta hänet oli kuitenkin koulutettu samaan tapaan kuin äitinsä, joten hän kertoi vain sen mitä oli itse oppinut. Seuralaisensa kuitenkin jatkaessa kertomalla siitä miten asiat tämän kotikylässä hoidettiin, Kagero ei tiennyt mitä sanoa tuohon. Tavallaan hän oli kateellinen siitä, että Miki oli saanut kasvaa tuollaisessa ympäristössä sillä välin kun hän itse oli käynyt äitinsä järjestämän helvetin läpi, mutta samalla hän tajusi kuitenkin suhtautuvansa epäilevästi siihen voisiko tuo Konohassa käytetty ajatusmalli todella toimia. Hänen korviinsa se kuulosti joltain mitä olisi mahdoton saavuttaa täällä, sillä ainakin hän oli tottunut siihen, että muut ihmiset ajattelivat ensisijaisesti itseään ja vasta seuraavaksi muita... jos ajattelivat. Kaikkien kohdalla sekään ei ollut itsestään selvyys, että he ajattelivat muita ihmisiä lainkaan.
"Kaipa tuokiin toimii omalla tavallaan. Kuulostaa vain mahdottomalta, että kukaan täällä noudattaisi tuota ajatusta", Kagero sanoi, tietämättä mitä muutakaan sanoa siihen mitä Miki oli juuri kertonut.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 30 Touko 2019, 22:19
Kirjoittaja Cross
Eteenpäin läpi metsän rientävä Nuno oli niin innoissaan kuulemastaan korkeataajuisesta äänestä ettei edes huomannut kuinka ympäristö tuntui käyvän askel askeleelta pimeämmäksi, saati että olisi ossannut ajatella sen aiheuttamaa vaaraa. Se koituikin pian hänen kohtaloksi, maaston alkaessa viettää nopeasti alaspäin. Pikkumies ei kerennyt ottaa kuin muutaman askeleen mäen myöntäsesti, ennen kuin tunsi jalkansa tarttuvan johonkin ja heilahtavansa hallitsemattomasti eteenpäin. Samassa hän jo vyöryikin hallitsemattomasti mäkeä alaspäin, kykenemättä pysäyttämään liikettä, saati sitten edes hidastamaan sitä. Ei ainakaan ennen kuin jykevä runkoinen puu otti ryysyläisen vastaan äänekkään jysäyksen kera, joka sai shinobin keuhkot tyhjenemään yhdellä iskulla.
Vasta maatessaan puun juurella henkeään haukkoen Ningyou tajusi metsän pimentyneen silmissään lähes täysin, mikä tarkoitti hänen aijemmin käyttämänsä aineen vaikutuksen loppuneen. Se saikin hänet kaivamaan pimeänäköä parantavaa ainetta sisältävän pulon käteensä ja tiputtamaan siitä muutaman tipan kumpaankin silmäänsä, mikä sai ympäristön kirkastumaan miltei välittömästi. Tosin sen huomaaminen kesti hetken, sillä jos aineen sivuvaikutus oli tuntunut aijemmin ikävältä, tuntui se nyt lähestulkoon sietämättömältä.
Kyyneleet tiuhaan räpsyvistä silmistä vierien hukkapätkä katseli ympärilleen, huomaten Kogan tulevan huomattavasti itseään varovaisempaan tahtiin mäkeä alas. Samalla hän myös pisti merkille ilmassa leijuvan ohuen udun, joka näytti käyvän vain tiheämmäksi siinä sunnassa mihin heidän tulisi jatkaa. Tuo huomio sai ryysyläisen melko varmaksi siitä että lähistöllä olisi nykyisin luultavasti hylätty suurehko rakennus ja lukuisia kuumia lähteitä sen lähettyvillä ja että heidän määränpäänsä oli jossain siellä myöskin. Sillä vaikkei hän tiennytkään miksi oli varma rakennuksesta ja kuumista lähteistä, uskoi hän silti löytävänsä seuraamiensa lepakoiden pesän jostain siltä suunnalta.


Konohan koulutus menetelmistä kertonut Miki ei voinut oikeastaan väittää vastaan siihen mitä Kagero sanoi hänen lopetettuaan, sillä oli itsekkin pääosin samaa mieltä tämän kanssa. Siinä missä Konoha oli ollut osa Tulenmaata jo sukupolvien ajan ja kasvanut kiinteäksi osaksi sitä, oli tämänmaan asukkaat revitty hajalleen ja usutettu toistensa kimppuun. Sen takia olisi varmasti vaikea saada näitä välittämään henkilöstä joka oli ehkä eilen vielä ollut vihollinen ja saattaisi olla sitä jälleen myös huomenna. Mutta se ei silti tarkoittanut ettei näiden hänen mielestään olisi pitänyt pyrkiä parempaan ja edes yrittää oppia todella luottamaan toisiinsa, sekä pyrkiä löytämään se asia joka kasaisi heidät kaikki yhteisen asian taakse. Sillä itse hän ei ainakaan keksinyt mitään mikä olisi antanut paremmin suuntaa ja tarkoitusta elämään kuin ystävät ja läheiset, joiden puolesta hän ainakin olisi valmis tekemään mitä ikinä tarvitsisikin.
''Saatat kyl olla oikees...'' Hieman surumielisen näköinen Sarutobi vastasi, toivoen että olisi osannut tarjota jotain hyödyllistä sanottavaa. Sen sijaan hän kuitenkin oli aikonut sanoa vain jonkin kannustavan latteuden tai viisauden, mutta tuli kuitenkin keskenkaiken jostain etäämpää kuuluvan vaimean tömähdyksen keskeyttämäksi. Äänen yllättämä tyttö unohti välittömästi mitä oli aikonut todeta ja kääntyi äänen suuntaan, jääden hieman mietteliään näköisenä katselemaan jostain ilmassa leijuvan uduntakaa kuulunutta ääntä. Hetkenverran hänen mielessään käväisi ajatus jossain metsässä hiippailevasta tirkisteliästä, jonka yritys päästä lähemmäs heitä oli jollain tapaa epäonnistunut. Mutta kun mitään muuta ei enää kuulunut tulenmaalainen näytti jälleen rentoutuvan, ajatellen kyseessä olleen varmaan vain jokin metsän eläin, joka oli rimistellyt yön pimeydessä yrittäessään karistaa perässään olevan saalistajan kintereiltään. Karistaen äänen aiheuttajan mielestään hän kääntyi taas keskustelukumppaninaan olevan kunoichin suuntaan ja päätti yrittää alkaa ohjata keskustelua johonkin hieman kevyempään suuntaan, sillä murjottavan juopon kanssa kylpeminen tuskin tulisi olemaan paljoakaan tirkistelijöiden kohteeksi joutumista parempaa.

Samoihin aikoihin oman pölpätyksensä lopettanut Miki oli lähellä ottaa nokkiinsa Kageron hieman yllättävästä aiheen vaihdosta, vaikka omanlainen aasinsilta siihen kyllä löytyikin. Reagtio johtui enemmän yllätyksestä kuin mistään muusta, vaikka siihen varmastikkin vaikutti myös hieman se että kunoichi kaksikon välillä oli edelleen olemassa pieni jännittynyt vire, vaikka nämä olivatkin illan tämän illan aikana onnistuneet jo toimimaan huomattavasti leppoisammin keskenään kuin aijemmin. Heistä romantiikan ja erotiikan saralla huomattavasti kokemattomampi tyttö oli lähellä vastata jollain nasevalla piikillä äänenmaalaisen toteamukseen, mutta päättikin muuttaa viimehetkellä hieman taktiikkaa. Syy siihen oli lähinnä sävy jolla nainen oli sanottavansa sanonut, kuten myös se hieman kiusoitteleva, mutta silti ystävällinen ilme joka tällä oli kasvoillaan.
''Okei myönnetää mun tiedot silt elämä osa-alueelt on kyl lähinnä teoreettisii, ku kaikki aika nyt vaa menee oikeesti hyödylliste asioitte opetteluu ja harjotteluun...'' Hieman nolostuneelta kuulostava Sarutobi vastasi, kasvot vettä kohti painettuina ja hiukset kasvojen päälle valahtaneina. ''Mut ei siin keskustelus tainnu kyl olla mistää romantiikast kyse?'' Katseensa vedenpinnasta kohottava tyttö jatkoi hieman haastavaan ja vihjailevaan sävyyn, luoden samalla viekoittelevimman osaamansa katseen Ichirikin suuntaan.
Se ilme ja äänensävy oli jotain mitä hän oli opetellut käyttämään erään valinnaiskurssin aikana ja hienot ainakin omasta mielestään lähes täydelliseksi ensin ollessaan Ayamen palveluksessa tarjoilijana, sekä vielä myöhemmin Juuren järjästämän harjoittelujakson aikana eräässä majatalossa. Ichirakussa harjoittelusta oli yleensä tullut vain sanomista, mutta Tulenmaan rajalla sijainneessa majatalossa hän oli tienannut sangen hyvät juomarahat sen sijaan ja saanut yhden jos toisenkin asiakkaan puhumaan sivusuunsa. Äänenmaalaista kunoichia ei varmastikkaan voinut verrata kummankaan nuista paikoista asiakkaisiin, mutta ainakin tälle voisi näyttää ettei hän ollut aivan ensikertalainen aivan kaikessa asiaan liittyvässä ja tiesi ainakin teoriassa aiheesta enemmän kuin tarpeeksi.

Kageron mainitessa että oli luultavasti jo lukenut kirjan josta Miki oli juuri tälle kertonut loksahti tytön leuka alas ja painui otsa ryppyyn, sillä tuon väitteen uskominen tuntui lähes mahdottomalta. Ei pelkästään siksi että hän oli salaa miltei kuvitellut äänenmaalaisen lukutaidoittomaksi, vähintään olettanut ettei tätä kiinnostanut lukeminen omaksi huvikseen. Vaan myös siksi että kirjan piti olla aivan uunituore tekele, joka ei varmasti olisi mitenkään voinut päätyä näin nopeasti tänne takahikiälle asti.
Vasta Ichirikin jatkaessa ja kertoessa arvelevansa joidenkin paikallisten vuoristo klaanilaisten harrastavan vastaavanlaisten tarinoiden kertomista, alkoi myös Sarutobi tajuta mitä tämä luultavasti tarkoitti. Toisin kuin äänenmaalainen hän ei olisi verrannut nuita kahta asiaa aivan suoraan toisiinsa, mutta ymmärsi kyllä että syrjäseuduilla tarinan kerronta kulttuuri eli varmasti vahvana edelleen, mikä oli kuuleman innostanut kyseisen kirjankin kirjoittajaa matkustamaan ympäriinsä keräämässä nuita tarinoita ja alkaa lopulta muokata niitä omaksi luomuksekseen. Eikä siksi ehkä ollut aivan tuulesta temmattua että seassa olisikin joitain samoja, tai ainakin samankaltaisia tarinoita.
''Sanoit et lukenu?'' Ensi järkytyksestä selvinnyt tyttö totesi seuiralaistaan sormellaan osoittaen, oikeastaan edes odottamatta että tämä vastaisi kysymykseen. ''Iha vaa uteliaisuude ja ajantappamise takia. Voisinks mä saada lukee ne sul tekstinä olevat tarinat kans? Mul ei tullu mukaa ku joitai jutsu kääröjä mitä harjotella, jote viihepuoli on vähä kevyvis kantimis ja taidetaa joutuu viettää tovi tääl Ryotan paranemist ootelles.'' Samantiuen jatkava tulenmaalainen kysyi, ollen aidosti utelias aikanaan näkemään kuinkapaljon nuo tarinat poikkeaisivat niistä mitä tulisi lukemaan aikanaan kotiin palattuaan.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2019, 19:54
Kirjoittaja sumufani
Seuraten innoissaan olevaa johtajaansa Koga alkoi turvautua muihinkin aisteihinsa näkökyvyn alkaessa heiketä nopealla vauhdilla. Yllättäen pikku mies kuitenkin katosi hetkeksi hänen silmistään, mutta kuivien oksien katkeaminen ja lehtien kahina kertoi kuitenkin suunnan, johon toinen oli lähtenyt. Tuskin Koga oli selvinnyt yllätyksestä, kunnes kuuli Nunon kehon iskeytyvän jotakin vasten ja varovasti poika lähti liikkumaan kohti Nunoa.
Kiitos varovaisen liikkumisensa ja osittain Nunosta lähtevän metelin poloisen pyöriessä mäkeä alas päin Senjun oli helppo liikkua äänettä rinne alas ottaen tukea milloin mistäkin.
’’Oletko ok?’’
Senju kysyi varovasti Nunon saatua hengityksesä tasattua ja samalla alkoi pistää merkille myös ilmassa leijuvaa utua. Asia oli tavallaan voinut kiinnostaakkin nuorta miestä, mutta nyt häntä kiinnosti enemmän saada selville mihin he olivat matkalla. Eikä miehen harhauttaminen tuntunut asiaa edistävälle.

Tuntien liikettä hupussaan ja sen jälkeen olkapäällään Kogan hoidossa oleva orava tuli katselemaan missä päin maailmaa mentiin. Vaikkakin eläin oli suurinpiirtein yhtä heikolla näkökyvyllä kuin Koga itse, mutta se ei estänyt eläintä liikkuvan olkapäältä toiselle uteliaisuudesta. Kurre ei kuitenkaan uskaltanut liikkua pois Senjun luota vielä ja päätyi pian etsimään itselleen uuden tilavan taskun, mihin asettua odottamaan Kogan pysähtymistä ja auringon nousua.
’’Mitäs näiltä nurkilta voi löytää? Paikka näyttää sellaselta et täälä ois voinu ollu joskus joku rakennuskin?’’
Kysyvään sävyyn Koga päästi mietteitään ilmoille.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 02 Kesä 2019, 23:52
Kirjoittaja Southpaw
Myös Kagero kuuli kauempaa metsiköstä kantautuvan tömähdyksen, mutta koska hän ei kuitenkaan humalan sumentamilla aisteillaan vaistonnut mitään varsinaista vaaraa, sivuutti Kagero äänen lopulta melko nopeasti ja keskittyi jälleen hänen ja Mikin meneillään olevaan keskusteluun. Kageron helpotukseksi Miki ei vaikuttanut ottavan hänen sanoistaan itseensä, ainakaan kovin pahasti. Sen sijaan tämä kuitenkin yllättäen ryhtyi todistelemaan kykyjään ryhtymällä silmäilemään häntä niin viettelevästi kuin osasi. Hetken verran Kagero koetti pitää kasvoillaan vakavaa ilmettä, mutta lopulta tämä ei enää kyennyt estämään huvittunutta naurahdusta, jonka Mikin katse sai hänessä aikaan. Ennen kuin toinen kunoichi ehtisi kuitenkaan ottaa tuota loukkauksena, Kagero katsoi parhaaksi hieman perustella reaktiotaan.
"Tuollainen simien räpyttely ja alta kulmien katsominen toimii ehkä joihinkin, mutta kaikilla on erilaiset mieltymykset. Sinuna opettelisin useampi eri tapoja kiinnittää huomio sen sijaan, että luottaisin pelkästään aggressiivisempiin keinoihin", Kagero totesi huvittuneen kuuloisesti. Näyttääkseen esimerkkiä siitä mitä tarkoitti humalainen kunoichi kietoi käsivartensa rintansa eteen kuin peittääkseen itseään ja loihti sitten kasvoilleen ilmeen, joka sai tämän todella vaikuttamaan siltä kuin olisi ujostellut ottaa kontaktia puhumattkaan siitä, että olisi antanut Mikin katsella itseään. Esityksen kruunasi kuitenkin Kageron ilme, joka ei näyttänyt läheskään niin viettelevältä kuin Miki äsken. Kageron kasvoilla oleva ilme näytti toki kiinnostuneelta, mutta sen sijaan, että olisi pyrkinyt pitämään intsensiivisen katsekontaktin kuten Miki äsken, Kagero tuntui sen sijaan suorastaan välttelevän keskustelukumppaninsa katsetta, luoden tämän suuntaan ainoastaan nopeita vilkaisuja, joista naisen kiinnostuneisuus kävi selväski, mutta aloitteen tekeminen jäisi kuitenkin näiden katseiden kohteelle.
"Kaikki miehet eivät pidä päällekäyvistä naisista, joten on hyödyllistä olla ikään kuin useampia eri rooleja, joihin asettua sen mukaan kenen huomion yrität saada. Tosin kaikista paras keino on silti toimia mahdollisimman luonnollisesti, sillä tavalla kuin sinusta tuntuu hyvältä. Sillä tavoin kukaan ei huomaa jos vain esität", Kagero lisäsi, palaten tässä kohtaa jälleen omaksi itsekseen.

Keskustelun palatessa kuitenkin kirjaan josta he olivat puhuneet Kagero nyökkäsi myöntävästi, Mikin varmistaessa että hän todella oli lukenut kirjan. Toisen tytön kuitenkin jatkaessa ja kysyessä saisiko itsekin lukea ne, Kagero näytti selkeästi epäröivän hieman. Käärö jonka hän oli saanut, oli ainoa asia joka hänellä oli muistona Akkista ja siksi hän ei erityisemmin pitänyt ajatuksesta, että olisi antanut käärön Mikille ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Toisaalta mitä pahaa siitä voisi seurata jos hän antaisi Mikin silmäillä käärön läpi ja lukea muutaman tarinan ennen kuin ottaisi käärönsä takaisin ja kehottaisi hankkimaan oman kirjan kotikylästään jos halusi lukea sen kokonaan?
"Voin näyttää sen sinulle huomenna, mutta lainaamista en harrasta. Joudut tyytymään siihen mitä ehdit lukea huomisen aikana", Kagero vastasi lopulta, aikomatta selkeästikään hyväksyä minkäänlaisia vastaväitteitä. Kiitos naisen vahvan humalatilan, hän ei sillä hetkellä tullut lainkaan ajatelleeksi käärössä olevaa yuki onnan kuvaa, joka oli jo aiemmin lähes saanut Nunon tajuamaan, että kirjailija oli joku joka oli tavannut Kageron. Toisin kuin Nuno, Miki ei kuitenkaan ollut harhautettavissa hajamielisyyden avulla, joten tämä varmasti tulisi tajuamaan seuraavana päivänä mistä hän ylipäätään oli saanut käärön itselleen.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 09 Kesä 2019, 13:11
Kirjoittaja Cross
Puuta vasten vauhdilla ja voimalla iskeytyneen Nunon silmät näyttivät pyörivän vieläkin miten sattuu perässä rauhallisempaa vauhtia tulevan Kogan saapuessa paikalle, tiedustellen samantien pikkumieheltä oliko tämä kunnossa. Kysymyksen kuuleminen sai ryysyläisen silmät hakeutumaan välittömästi pojan suuntaan ja tarkentumaan vaivattomasti tämän kasvoihin, aivan kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Samalla äänenmaalaisen kasvoille kohosi myös huoleton hymy, mitä seurasi pieni pään pudistus.
''Eipä täs mittää hättee oo. Miju on terhty kestämmää paljo kovempiinii kollauksii.'' Pystyyn itsensäö kampeava Ninngyou totesi huolettomasti, vaikka vierellä seisova Senju saattoi varmasti nähdä selvästi tämän toisen käden roikkuvan poissa paikaltaan. Ryysyläinen itse ei kuitenkaan vaikuttanut edes huomanneen koko asiaa, tai ei sitten vain tuntunut jostain syystä välittävän siitä ja syykin siihen selvisi hyvin nopeasti. Sillä ennen kuin poika kerkesi sanoa asiasta mitään saattoi tämä nähdä jonkin alkavan liikkua äänenmaalaisen vaatteiden alla, paikoiltaan kiepsahtaneen käden kääntyessä samalla ensin oikeinpäin ja alkaessa sitten kohota kuin itsestään takaisin oikealle paikalleen.
''Jaa et tiältä vai? Kuuleks sie tuo vaimee kimmee iäne?'' Toiseen tulenmaalaisen esittäm kysymykseen sen sijaan huomiotansa kiinnittävä vanhempi shinobi sanoi ja osoitti samalla metsästä kuuluvan äänen suuntaan, mitä oli aijemmin seurannut niin innokkaasti. ''Se o lähtösi lepakoist... Niil on luultavast pesä vanha kylpylä ullakol täs lähel ja siel mis on lepakoit on myös niire ulostet.'' Pikku hukkapätkä jatkoi, kertoen seuralaiselleen miksi oli lähtenyt niin innokkaasti seuraamaan kuulemaansa ääntä. ''Uloste ihtestää on jo suht monikäyttöstä tavaraa, mut tähä aikaa vuorest siitä luultavast löytyy eräit tiettyi siemennii, joil o lepako suolisto läpi käytyvvää muutammii erityisii käyttötarkotuksii.'' Pojalle pimeä näköä parantavaa ainetta sisältävää pulloa tarjoava äänenmaalainen jatkoi, alkamatta kuitenkaan sen tarkemmin kertomaan mainnitsemiaan käyttötarkoituksia.


Viekoittelevan ilmeen kasvoilleen ottanut Miki ei ollut juurikaan ajatellut etukäteen sitä millaista reagtiota odotti Kagerolta tempustaan, mutta ainakaan huvittunut nauru ei ollut sieltä kaikkein ikävimmästä päästä. Tosin alkuun sekään ei tuntunut kovin miellyttävältä, vaan sai tytön ilmeen muuttumaan sekoitukseksi pienimuotoista pettymystä ja nolostumista. Sillä hän oli todella ollut ylpeä siitä työstä mitä oli tehnyt oman esityksensä eteen ja nyt äänenmaalainen tuntui lyttäävän sen heti nähdessään, tosin ainakin perustelunsa annettuaan aivan hyvästä syystä.
Sillä ajatellessaan sitä mitä Ichiriki oli juuri sanonut Sarutobin oli myönnettävä että tämä oli luultavasti oikeassa, vaikka tuo yksi ja sama temppu olikin toiminut vallan mainiosti tähän asti. Tosin iän karttuessa tuo asia saattaisi muuttua, nuoruuden suoma etu katoaisi varmasti sitämukaa kun kilometrejä karttuisi mittariin. Vaikka ei silläkään välttämättä olisi enää väliä, sillä kasvojen toista puolta rumentavat haavat pitäisivät varmasti huolen siitä ettei tytön tarvitsisi tulevaisuudessa enää yrittää hurmata ketään kauniilla kasvoilla.
Kasvonsa peruslukemille palauttanut Miki oli juuri toteamassa ajatuksiaan vähänmatkan päässä vedessä istuvalle Kagerolle, kun näki tämän päättävän näyttää esimerkkiä aijempien sanojensa vahvistukseksi. Yllättäin tyttö näki vanhemman virakasisarensa ottavan kasvoilleen ujon ja häpeilevän ilmeen, samalla kun näytti siltä että olisi yrittänyt peitellä itseään seuralaisensa katseilta. Se oli ilme jota tulenmaalainen ei olisi varmaankaan osannut edes kuvitella, saati sitten uskonut näkevänsä äänenmaalaisen kasvoilla. Kaikki tuossa muuttuvassa käytöksessä ja elekielessä sotivat järkyttävän pahasti sitävastaan mitä hän uskoi tietävänsä seuralaisestaan ja tämän räjähtävän räväkästä luonteesta. Temppu oli varmasti toimiva ja tehosi luultavasti jokaiseen joka ei tätä tuntenut paremmin kuin hyvin, mutta tälläkertaa se sai kuitenkin aikaan vain suulle kohotettujen käsien tukahduttaman naurunpurskahduksen.
''Sori sori... Ei ollu tarkotus, mut vaik toi on varmasti tehokas niinku sanot, en silti ois osannu ees kuvitella tollasta ilmettä sulle.'' Hieman rauhoittunut Sarutobi sanoi hetkenkuluttua silmäkulmiaan pyyhkien, samalla kun pyrki painamaan saamansa neuvot kaikesta huolimatta päähänsä, joka alkoi kuitenkin hiljalleen tuntua hieman utuiselta. ''Mut joo tuol osa-alueel mul riittäs varmasti tekemist, mut veikkaan kyl ettei siihe kannata kauheesti hukata aikaa. Täl naamal ei varmaa kauheesti joudu enää viettely tehtävii tekee.'' Kasvojaan osoitava tulenmaalainen totesi vielä jatkoksi, arvellen että kylän parantajat olisivat varmaan onnistuneet hoitamaan haavat ilman näkyviä arpia, jos olisivat päässeet hoitamaan niitä heti tuoreeltaan. Mutta näillänäkymin he eivät varmaankaan pääsisi takaisin kotiin ennen kuin arpeutuminen olisi jo alkanut ja siinä vaiheessa näiden apu olisi jo myöhäistä.

Pienen naukun sakepuollostaan ottava Miki ei juurikaan miettinyt mistä Kageron hieman epäröivä ilme ja pitkältä tuntuva tuumaus tuokio johtui, vaan antoi tämän kaikessa rauhassa harkita pyyntöään. Tärkeintä kuitenkin oli että tämä lopulta suostui pyyntöön, vaikkakin lupasi antaa hänen vain vilkaista tarinakääröään ja lukea siitä minkä sattui kerkeämään. Se riitti kuitenkin tytölle, joka oli ehkä toivonut saavansa uppoutua kertomuksiin kaikessa rauhassa omalla ajallaan, mutta ymmärsi kuitenkin joutuvansa näissä olosuhteissa tyytymään siihen mitä sai. Toisen kunoichin suojeleva käytös tuntui toki hieman erikoiselta, mutta sekin oli toisaalta edes jossainmäärin ymmärrettävää, kun otettiin huomioon että kaikenlaisen viihde luettavan saaminen tuskin olisi kovinkaan helppoa täällä.
''Okei mä muistan ton, vaikka sä et muistaskaan.'' Hieman kiusoittelevasti virnistävä Sarutobi vastasi selvästi humalaiselle Ichirikille, tajuamatta ollenkaan olevansa hyvää vauhtia ottamassa kokemattomuutensa ansiosta tätä kiinni. Minkä takia saattaisi vielä käydä niin ettei hän muistaisi enää heidän tekemäänsä sopimusta, tai vaikka muistaisikin ei enää voisi vähempää välittää mokomasta tarinakääröstä, sen sijaan että olisi viettänyt päivänsä pimeässä huoneessa maaten.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2019, 20:26
Kirjoittaja sumufani
Päästyään rinnettä alas ja Nunon todetessa olevansa kunnossa Koga oli kuulevinaan pienen äänen toverinsa suunnalta, mikä vahvasti toi ensimmäisenä mieleen luun asettamisesta paikoilleen.
’’Jos sanot noin se on uskottava.’’
Nunon alkaessa kertoa tarkemmin, minkä perässä oli lähtenyt hillittömästi mäkeä alas ja miehen mainitessa kuuliko Senju vaimeaa kimeää ääntä oli nuorukaisen pakko kuunnella tarkoin hetken ajan. Toden totta ja miehen kertoessa seuranneensa lepakoista lähtevää ääntä ja jos paikalla oli tosiaan ollut muinoin kylpylä sehän tarkoitti yleensä kuumia lähteitä. Ja niiden läheisyydessä viihtyviä ötököitä, joista lepakot saisivat ravintoa.
’’No mitä me tässä vielä varrotaan?’’
Koga kysyi ottaessaan tutun pullon hieman hapuillen vastaan vaikka asiaa helpotti Nunon miltei työntävän sen hänen käteensä. Luottamuksella Senju pudotti pisaran kumpaankin silmäänsä ja vastusti halua olla räpyttämättä silmä luomiaan. Kyyneleitä valui nuorukaisen silmistä aineen tuntuessa sietämättömältä, mutta pikku hiljaa pikipään onnistui keskittämään katseensa kauemmas vaikka ajoittaiset kyyneleet hieman hankaloittivat näkemistä.
Ilmassa leijuva utu pimeässä puiden lomassa oli näky itsessään ja hiljaa Nunon perässä kävellen Koga katseli ympärilleen ja ajoittain pysähtyi hiljaa keräämään tutun yrtin tai sienen matkaansa.
Pari sientä oli Kogalle tuttuja niiden saadessa hilpeyttä ja ajoittaisia hallusinaatioita aikaan, joita oli erehdyksissään maistanut hänen vasta alkaessa oppimaan Tulen maan sieniä ja yrttejä. Tosin se oli ollut iloinen virhe ja epäsäännöllisen säännölisesti Koga kävi keräämässä itselleen kyseisiä sieniä.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 01 Heinä 2019, 20:19
Kirjoittaja Southpaw
Mikin nauruntyrskähdys sai Kageronkin virnistämään tietäväisen näköisenä, sillä hän arveli äskeisen esityksensä näyttäneen toisen kunoichin silmiin suurin piirtein samalta kuin miltä tämän oma esitys oli näyttänyt hänelle. Vaikka he eivät ehkä ylimpiä ystävyksiä olleetkaan sillä hetkellä, kumpikin oli jo ehtinyt muodostaa toistensa persoonallisuudesta jonkinlaisen kuvan, johon nämä heidän viettelytaktiikkansa eivät tuntuneet sopivan alkuunkaan. Kun Miki kuitenkin yllättäen jatkoi huomauttamalla, että kasvoihin tulleen haavan vuoksi ei välttämättä kannattaisi odottaa viettelytehtäviä, Kagero naurahti vaimeasti.
"Sinuna en heittäisi kirvestä kaivoon vielä. Vaikka kasvoihisi ehkä jääkin arpi, niin myös sitä voi käyttää hyödyksi. Arven kanssa voisi toimia se jos olet ikään kuin... korostetun päällekäyvä. Se monesti toimii jos vastapuoli on yhtä pitkä tai lyhyempi kuin sinä", Kagero totesi ja hieroi hieman leukaansa, samalla kun katseli Mikin kasvoja arvioivasti. Miettiessään kuitenkin sanojaan, hän tajusi, ettei hän välttämättä kovinkaan hyvin selittänyt mitä ajoi takaa ja niinpä kunoichi päätti turvautua taas esimerkkiin.
"Jotenkin tällä tavalla", Kagero sanoi ja puhuessaan kiinnitti päättäväisesti katseensa Mikin silmiin, samalla kun tuli tätä hieman lähemmäs. Kosketusetäisyydelle päästyään kunoichi ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta kietoi kätensä Mikin vyötäisille ja veti tämän kiinni itseensä, minkä jälkeen painoi huulensa vaativasti toisen kunoichin omia vasten. Suudelman aikana Kagero päästi toisen kätensä liukumaan alaspäin Mikin reidelle melkein kuin olisi aikonut saada toisen kunoichin jalat erilleen. Kageron jokainen liike tuntui antavan ymmärtää, että hän olisi se joka päättäisi mitä tulisi tapahtumaan ja toisen osapuolen tehtävä oli vain nauttia illasta, mutta ennen kuinKagero ehti kuitenkaan mennä liian pitkälle, tämä viimein päästi irti ja asettui sitten tas aloilleen istumaan, kallistaen hieman kysyvästi päätään.
"Toivottavasti tajusit tuosta vähän paremmin mitä ajoin takaa? Sinä päätät mitä tapahtuu ja kohteesi vain vikisee. Sellainen rooli toimii arpisemmillakin kasvoilla" Kagero selitti.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 03 Heinä 2019, 15:58
Kirjoittaja Cross
Kyyneleet silmistä vierien pimeä näköä parantavaa ainetta silmiinsä lisäilevän Kogan kysyessä innostuneesti mitä he vielä siinä kuhnailivat Nunon kasvoivoille nousi leveä virnistys, sillä tuntui mukavalta pyöriä metsässä jonkun yhtä lailla kasveista ja muista metsän antimista innostuneen kanssa. Mutta tässätapauksessa liika innokkuus ei kuitenkaan välttämättä kannattaisi ja senpätakia hän nostikin kasaan juuri kursiutuneen kätensä etusormen opettavaisesti pystyyn. ''Ee passoo hättäil ja mennä rymistel sinne suipäi...'' Pikkumies valisti nuorta tulenmaalaista, aivan kuin ei itse olisi vasta ryskänyt niin että koko metsä raikui. ''Tähä aikaa vuodest paikallise nahkasiive ossoova olla hyvinnii häjyi pelästyessää ja tuppoovat varsinki laumana ollessaa hyökkäämää pesäpaikkaasa häirihtevie kimppuu, jote meijä pittää eretä mahollisimma hiljoo ja huomaamattomast pesäl.'' Hän jatkoi ottamatta ollenkaan huomioon sitä että majatalon raunioissa majailevat lepakot olivat varmasti vuosien aikana jo tottuneet rakennuksen liepeillä satunnaisesti liikkuviin henkilöihin, jotka tulivat nauttimaan kuumien lähteiden miellyttävästä lämmöstä.
Sensanottuaan Ningyou viittoi Senjua seuraamaan perässään ja lähti itse astelemaan kevyin äänettömin askelin eteenpäin, liikkuen sakean harmaan usvan seassa tottuneen oloisesti. Heidän ei tarvinnut edetä enää kovinkaan paljoa pidemmälle, ennen kuin ilmassa alkoi tuntua jo aivan selvästi kuumista lähteistä kohoava miellyttävä lämpö. Samalla myös heitä ympäröivä pilvi kävi entistä sakeammaksi, tehden jopa eteensä näkemisestä hivenen hankalaa. Se ei kuitenkaan estänyt ryysyläistä jatkamasta päättäväisesti eteenpäin, pysähtyen ainoastaan muutaman kerran kuulostelemaan ympäristöä. Sillä hän oli lähes varma että oli kuullut jotain ääntä edestäpäin, kykenemättä kuitenkaan enää havaitsemaan mitään ennen kuin jatkoi taas etenemistään.

Samaan aikaan lähestyvästä kaksikosta tietämätön Miki kuunteli ota hieman rypyssä epäileväinen ilme kasvoillaan Kageroa, joka väitti ettei vielä ollut aika heittää pyyhettä kehään, vaan ennemminkin aika vaihtaa taktiikkaa. Sinäänsä tämän ehdotus saattoi äkkiseltään kuulostaa ihan järkeenkäyvältä, mutta siitä huolimatta se ei oikein vakuuttanut tulenmaalaista kunoichia. Sillä vaikka jokin tuommoinen saattoi toimiakkin täällä, missä vaihtoehtoja tuntui olevan niukemmin, ei sama välttämättä toimisi Tulenmaassa. Ei ainakaan niissä tapauksissa missä koko asialla voisi olla jotain väliä, minkä tyttö aikoikin sanoa ääneen.
Ennen kuin kuitenkaan sai sanaakaan suustaan Sarutobi huomasi Ichirikin liikahtaneen aivan eteensä ja kietonut kätensä hänen ympärilleen, vetäen tiukasti itseään vasten. Koska tahaansa muulloin kukahyväänsä samaa temppua yrittävä olisi varmasti joutunut katumaan turhan lähelle tunkeutumista, mutta tälläkertaa vahva alkoholi oli kuitenkin kerennyt jo viemään terävimmän kären nuoren kunoichin refleksesistä ja se antoi juuri sopivasti aikaa äänenmaalaiselle toimia. Yllätyksestä jäykistynyt tyttö tunsi hieman itseään vanhemman seuralaisensa painavan huulensa vaativasti omiaan vasten, yllättäen jopa itsensä sillä miten vähän oikeastaan edes vastusti sitä mitä tapahtui. Edes reittä pitkin liikkuva käsi ei tuntunut häiritsevän, ainakaan niin paljon kuin olisi voinut luulla tilanteen huomioon ottaen.
Ennemminkin se sai Mikin rentoutumaan ja aikomaan vastata Kageron suudelmaan, mutta ennen sitä hän kuitenkin tunsi tämän vetäytyvän kauvemmaksi ja asettuvan takaisin istumaan aijemmalle paikalleen. Silmänräpäyksen kestänyt alkava innostus muuttui samantien pettymykseksi ja aivan yhtä nopeasti nolostumukseksi, suoritukseensa tyytyväiseltä vaikuttavan äänenmaalaisen kysyessä ymmärsikö hän nyt mitä oli aijemmin tarkoittanut. Eikä siitä ollut varmasti mitään epäilystä, vaikka sillähetkellä nuoren kunoichin teki miltei mieli vastata kieltävästi ja pyytää uutta havainto esitystä, joka voisi tälläkertaa olla jopa hieman pitempi. Sensijaan omasta reagtiostaan edelleen hieman hämmentynyt tyttö tyytyi vain nyökkäämään hieman posket edelleen punoittaen, voiden vain miettiä ettei heidän ensitapaamisellaan tekemän vedon toteuttaminen ehkä sittenkään olisi niin epämiellyttävä ajatus.
''Siis jotenki näi?'' Hetken mielijohteesta vuorostaan Ichirikin eteen siirtyvä Sarutobi sanoi ja vei vuorostaan kätensä tämän lantiolle, vetäen tämän tiukasti itseään vasten. ''Ja sit.'' Hän lisäsi painaen vuorostaan huulensa äänenmaalaisen kunoichin huulia vasten, suudellen tätä vuorostaan vähintään yhtä vaativasti, vaikkakaan ei aivan yhtä itsevarmasti.

Sillävälin lepakkojen päästämien vaimeiden äänten luomalta reitiltä muita kuulemiaan vaimeita hivenen puhetta muistuttaneita ääniä seuraamaan harhautunut Nuno pysähtyi vähänmatkan päähän, huomatessaan kaksi toisiaan vasten painautunutta hahmoa vedessä. Häneltä ei kestänyt kauvaakaan keksiä mitä oli tapahtumassa, vaikkei usvan takia kyennytkään vielä tältä etäisyydeltä tunnistamaan kumpaakaan vedessä olevista kunoicheista. Senpä takia hän kohottikin etusormen suunsa eteen hiljaisuuden merkiksi ja viittoi vierellään olevalle Kogalle että heidän olisi parempi poistua takaisin omiin touhuihinsa ilman ääntäkään. Tosin se tarkoitti että he joutuisivat palaamaan aika paljon omia jälkiään pitkin taaksepäin, vaikka suorinta reitti majatalolle olikin vain muutaman kymmenen askeleen pituinen. Mutta se tarkoitti että he olisivat joutuneet kulkemaan aivan varatun kuuman lähteen reunasta päästäkseen perille, häiriten lähes varmasti sen yksityisyyttä kaipaavalta vaikuttavia käyttäjiä.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 04 Heinä 2019, 12:15
Kirjoittaja sumufani
Nunon sanoessa maltin olevan valttia Koga kuunteli tarkoin, mitä hänen uusi ystävänsä kertoi hänelle ja nuorukainen pisti merkille Nunon äänessä selvää iloa. Kaiketi toinen nautti yöllisestä metsä seikkailusta toisen yhtä innokkaan alan harrastajan kanssa.
’’Hiljempaa ko hiiri.’’
Pikipää totesi pikku miehen sanoessa, että heidän piti edetä hiljaa ja maltilla kohti lepakkojen pesää.
Hieroen käsiään yhteen inoissaan Kogan oli vaikea hillitä intoaan enää tässä vaiheessa vaikka eteni äänenmaalaisen jalan jäljissä kevyellä hiljaisella askeleella. Ajoittain hän tunsi oravan poikasen liikkuvan taskussa parempaan asentoon. Mmetsässä leijuvan usvan alkaessa olevan entistä tiheämpää ja vaikka pikipää liikkui vajaan parin metrin päässä toisesta hän ajoittain hävitti Nunon katseestaan poimiessaan itselleen tuttuja sieniä.

Koga saapui Nunon jälkeen tapahtuma paikalle ja udun luoman suojan ansiosta hänkin näki kaksi toisiinsa painaituneita immeistä ja nuorukaisen tajutessa tilanteen hän oli Nunon kanssa samalla ajatus linjalla. Nyt ei ollut oikea hetki tulle lepakoiden pesälle ja tirkistely ei ylipäätään istunut hänen luonteeseensa. Seuraten omia askeleitaan Koga alkoi hiljaisesti ja niin nopeasti kuin tahti antoi myöten takaisin metsää kohden. Tuntien kuumotusta kasvoillaan pikipään oli pakko viedä ajatuksiaan muualle. Vaikka kasvien nimiä aakkosjärjestyksessä.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 05 Heinä 2019, 21:26
Kirjoittaja Southpaw
Irtautuessaan Mikistä ja jäädessään seuraamaan tämän reaktiota, Kageron oli myönnettävä, että toisen kunoichin kasvoilla näkyvä tunteiden kirjo oli vähintäänkin huvittavaa seurata. Oli melkein kuin tämä ei olisi itsekään tiennyt mitä hänen oikein olisi pitänyt äskeisestä tuntea. Mitä tahansa hän olikin odottanut Mikin tekevän, Kagerolle itselleen tuli kuitenkin yllätyksenä, että tämä päätti kokeilla hänen antamaansa neuvoa käytännössä ja veti vuorostaan hänet lähemmäs, minkä jälkeen kunoichien huulet painuivat jälleen toisiaan vasten. Selvänä Kagero olisi kenties saattanut kehottaa Mikiä testaamaan tätä päättäväisempää taktiikkaa jompaan kumpaan tiimitovereistaan, sillä loppujen lopuksi miehet taisivat tehtävillä olla se ensisijainen viettelyn kohde, mutta kiitos runsaan alkoholin juomisen, tällä kertaa Kagero heittäytyi kuitenkin tilanteen vietäväksi eikä pistänyt vastaan Mikin harjoitellessa oppimaansa käytännössä.
"Oikein hyvä ensimmäinen yritys. Tarvitset vain hieman lisää kokemusta, jotta saat enemmän varmuutta liikkeisiisi. Tällä tavalla...", Kagero sanoi suudelman tauotessa lopulta sen verran, että hän saattoi sanoa jotain. Kuin antaakseen jälleen yhden havainnollistavan esimerkin Kagero nojautui hieman lähemmäs ja näykkäsi kevyesti Mikin korvanlehteä. Se oli ainakin Akkissa saanut aikaan lupaavia reaktioita, eikä kunoichi epäillyt hetkeäkään, etteikö se toimisi yhtä hyvin kehen tahansa muuhunkin. Tätä kunoichi tehosti kuitenkin vielä liu'uttamalla toisen kätensä Mikin alaselälle ja veti tätä sitten tiiviimmin itseään vasten kunnes toinen kunoichi käytännössä istui hänen sylissään.
Puhuessaan kuitenkin Mikille, humalainen Kagero ei kuitenkaan tiedostanut puhuvansa kuuluvammin kuin ehkä normaalisti olisi samassa tilanteessa puhunut. Niinpä Nunolle ja Kogalle tuskin jäisi tässä vaiheessa enää epäselväksi, ketkä kaksi kuumassa lähteessä oikein istuivat, vaikka eivät lähteistä kohoavan sumun vuoksi ehkä nähneetkään heitä kunnolla.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2019, 13:04
Kirjoittaja Cross
Kageroa vasten painautunut Miki huomasi ilokseen tämän vastaavan suudelmaansa ilman hetkenkään epäröintiä, mikä rohkaisi häntä hivenen itsevarmempana vielä hetken pitempään, lopettaen vasta alkaessaan tuntea tarvitsevansa hetken hengittääkseen. Vetäytyessään hieman kauvemmas hengitystään tasaava tyttö kuuli seuralaisensa esittämät kehut, jotka saivat hänet naurahtamaan tyytyväisenä ja alkamaan liu'uttamaan toista käsistään ylöspäin pitkin äänenmaalaisen kunoichin selkää. ''Paras sit varmaa jatkaa harjotuksii...'' Itsevarmuutta ääneen ja liikkeisiinsä tavoitteleva tulenmaalainen vastasi huomattavasti toista kunoichia vaimeammalla äänellä, vetäen tätä samalla takaisin uutta suudelmaa varten.
Pelkkän uuden suudelman sijasta Sarutobi saikin huomata huuliensa hipaisevan vain Ichirikin poskea, tämän ohjatessa kasvonsa ohi hänen omistaan ja viedessään ne kaulansa sivulle. Miellyttävät väristykset kulkivat pitkin tytön selkää tämän tuntiessa kevyesti kaulaansa pitkin ylöspäin kohovien huulien kosketuksen, samalla kun päättäväiset kädet vetivät hänet istumaan tiiviistu tummaihoisen kunoichin syliin.
Vaikka hän ei varsinaisesti tuntenutkaan mitään vetoa seuralaistaan kohtaan ja olisi varmasti revennyt nauruun jos joku olisi vielä parituntia sitten ehdottanut jotain tämänkaltaista vielä sattuvan, mutta se ei kuitenkaan estänyt nauttimasta siitä mihin suuntaan tilanne oli etenemästä. Se saattoi johtua nautitusta alkoholista, tai sitten jostain muusta, mutta hetki hetkeltä tyttö tunsi kuitenkin olevan enemmän ja enemmän tapahtumissa mukana, välittämättä enää sen enempää syistä tai mahdollisista seurauksista. Senpä takia hän ei juurikaan yrittänyt estellä suustaan pääsevää vaimeaa tyytyväistä hengähdystä, tuntiessaan pienen näykkäisyn korvanlehdellään, haluten välittömästi vastata siihen samalla mitalla ja saada vielä lisää.

Vain muutamien metrien päässä usvan seassa seisova Nuno oli juuri lähdössä astelemaan poispäin edellä vuorostaan menevän Kogan perään, kun kuuli edessä olevalta lähteeltä kuuluvat sanat. Toisin kuin aijemmin kun sanat olivat kuulostaneet vain epämääräiseltä mutinalta niin tälläkertaa ryysyläinen kykeni tunnistamaan jo joitain sanoja, jotka vaikuttivat sopivan meneillään olevaan tilanteeseen ja eivät varmaan olisi siksi kiinnostaneet tuon taivaallista häntä normaalisti. Eikä itse sanatkaan kiinnostaneet häntä tälläkään kertaa, vaan enemminkin se joka ne sanoi, sillä paikoilleen pysähtyvä pikkushinobi oli varma siitä että oli tunnistanut puhujan äänen.
Silmiään räpytellen Ningyou kääntyi ympäri, katsoen sumun läpi lähteessä näkyvien kahden hahmon siluetteja, tietäen jonkin olevan vinossa. Ikävä kyllä hänellä ei ollut ainakaan heti mitään aavistusta siitä mistä se tunne johtui, mutta siitä huolimatta se tuntui voimistuvan hetki hetkeltä. Epävarmana paikallaan seisova pikkumies ei tiennyt mitä olisi tehnyt, peläten mitä lähteelle häiritsemään menemisestä voisi seurata itselleen. Jotenkin hänestä alkoi kuitenkin tuntua että se saattaisi olla jopa pienempi paha, jos ei hänelle niin ainakin juuri ääneessä olleelle kunoichille. Sillä hukkapätkä alkoi olla entistä varmempi siitä että tämän olisi pitänyt olla jossain aivan muualla, tai ainakin jossain aivan toisessa seurassa, vaikkei hänellä vielä ollutkaan tietoa siitä kenen kanssa tämä juuri nyt aikaana vietti.
Rohkaisten itsensä Nuno päätti että ei voisi olla puuttumatta tapahtumiin, vaikka sillä voisikin olla myöhemmin ikäviä seurauksia ja siksi hän lähtikin Kogan seuraamisen sijasta hiipimään lähemmäksi kuumassa lähteessä olevaa kaksikkoa. Kiitos näiden keskittymisensä toisiinsa hänen onnistui päästä aivan lähteen reunalle, kyeten lopultakin tunnistamaan myös toisen vedessä olevista henkilöistä. Havainto sai pikkumiehen unohtamaan hetkeksi sen miksi oli alunperin päättänyt tulla häiritsemään näitä kahta, saaden hänet jäämään hetken ajaksi ihmettelemään tilannetta lähteen reunalle. Hän uskoi panneensa merkille Kageron seurassa olevan tytön ailahtelevan luonteen, joka tuntui saavan tämän nahistelemaan jatkuvasti kaikkien ympärillään olevien kanssa ja erityisesti itseään vasten painautuneen toisen kunoichin kanssa. Senpä takia hän ei oikein ymmärtänytkään näkemäänsä, vaikka ymmärsikin sen ettei se kyllä edes kuulunut hänelle.

Muistaessaan kuitenkin hetken kuluttua taas syynsä lähteen laidalle tuloon Ningyou rykäisi äänekkäästi, tehdäkseen läsnäolonsa selväksi ja saadakseen hieman huomiota itseensä, osaamatta ollenkaan ajatella sitä millaisen reagtion saisi yllättävällä paikalle ilmestymisellään aikaiseksi. Ääni kiinnitti kuitenkin välittömästi ainakin Mikin huomion, saaden tämän katsomaan hieman hämmästyneenä ensin Kageroa ja sitten kääntämään katseensa jotain silmäkulmassaan näkyvää poikkeavuutta kohti. Tajutessaan hieman päähän nouseen alkoholin sumentamilla aivoillaan mitä katsoi tyttö otti välittömästi etäisyyttä kunoichista, jonka sylissä oli vielä silmänräpäys aijemmin istunut.
''Mitä helvettii!?'' Veden ympällä pärskyessä kalpeaa ryysyläistä katsova Sarutobi huusi äänekkäästi, samalla kun vei käsiään peittämään kaikkein strategisimpia paikkojaan, osaamatta päättää ollakko enemmän raivoissaan vain nolostuneena. Tulenmaalaisen reagtio tai tämän äänekäs kysymys ei kuitenkaan olisi voinut vähempää kiinnostaa arpista pikkumiestä, joka kyyhötti lähteen reunalla katse esimieheensä suunnattuna. ''Mittee sie tiäl teet?'' Hän kysyi vuorostaan pää kallellaan, vaikkei edelleenkään saanut päähänsä missä naisen olisi edes pitänyt olla, tai edes missä seurassa.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2019, 16:45
Kirjoittaja sumufani
Kogan hiippaillessa kohden metsikköä nuori mies korvat punoittaen ajatteli lisäävänsä vauhtia, kunnes tajusi tuntevansa molemmat kahdesta äänestä. Se sai lievän ajatus katkon hänen päässään ja nuorukainen heitti pari pientä sieneä suuhunsa. Se ei ollut hänen asiansa, mitä Miki teki vapaa ajallaan ja aiemmin tänään käydystä keskustelusta hän ei juuri halunnutkaan tietää. Silti moinen tempaus tuntui sellaiselta, johon hänen pitäisi ehkä puuttua. Tällä kertaa tosin hän tulisi olemaan huomattavasti hilpeämällä tuulella tämän kohtaamisen jälkeen.

Kuitenkin sakenevan udun seassa hän oli kääntynyt ympäri ja aikoi kysyä Nunolta miten toimia tajutessaan ystävänsä liikkuneen muualle. Olihan toinen pitänyt ääntä saadakseen huomion itseensä ja Koga peitti kasvonsa hiukan multaisilla käsillään huokasiten syvään. Mikin parahdus ja veden loiskinta eivät tehneet tästä yhtään sen helpompaa asiaa lähestyä ja hyvin vasten tahtoisesti hän liikkui kohden lähdettä. Olessaan vielä sen verran kaukana nähdäkseen vain Nunon siluetin Senju päätti avata suunsa.
’’Nuno. Ootko kunnossa? Kuulu hitomoista meteliä.’’
Pysytellen sen verran kaukana, ettei tulisi näkemään mitään selvästi pikipää tunsi erittäin vahvaa halua juosta pois tästä tilanteesta.
’’Eikö meiän pitäny etsiä lepakoita vaikka tuttuihin törmäsitkin?’’
Kaivaen taskujaan Koga heitti suuhunsa rauhoittavaa vaikutusta omaavan yrtin hän alkoi jäystää, sitä sen erittäin kitkerästä ja karvaasta mausta huolimatta. Menisi hetki sen siirtyvän hänen verenkiertoonsa tällä tavoin, mutta kai olisi pahinta varten ennakoitava sillä huonolla tuurilla hän väittelisi Mikin kanssa vielä uudestaan tänään. Hetken pahan katkoksen takia Senju tosin ymmärsi voineensa estää moisen tapahtuman helposti ja vaistoon luottaen olisi voinut jättää lähemmäs tulemisen ja pitää turpansa tukossa metsässä. Johon hänellä olisi ollut enää muutaman askeleen matka.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 22 Heinä 2019, 01:21
Kirjoittaja Southpaw
Mikin sivellessä hänen selkäänsä ja päästäessä tyytyväisen kuuloisia huokauksia, vahvassa humalassa oleva Kagerokin alkoi vähitellen unohtaa miksi alunperin oli edes ryhtynyt tähän. Sillä hetkellä hän olisi halunnut vain viettää koko loppuyön Mikin kanssa hukuttaen huolensa alkoholiin ja hetkelliseen läheisyyteen, siitäkin huolimatta, että Mikin seura ei ollutkaan sama asia kuin jos olisi saanut olla Akkin kanssa. Tällä hetkellä se tuntui kuitenki olevan paras korvike joka oli tarjolla ja Kagero oli valmis ottamaan sen vastaan.

Ennen kuin toisiinsa liimautunut kaksikko ehti kuitenkaan päästä sen pitemmälle, yllättäen lähteen laidalta kuuluva rykäisy sai molemmat kunoichit lopettamaan sen mitä olivat tekemässä ja kääntymään kohit Nunoa, joka oli ilmestynyt paikalle kuin tyhjästä. Siinä missä Miki kuitenkin näytti yhtä aikaa raivostuneelta ja nolostuneelta, Kagero kuitenkin koetti lähinnä käsittää mistä Nuno oli siihen ilmestynyt. Toisin kuin Miki, ääneenmaalainen kunoichi ei vaivautunut edes peittelemään itseään, sillä Nuno oli luultavasti jopa nähnyt jo kaiken näkemisen arvoisen, paikkaillessaan hänen vammojaan kaikkien yhdessä koettujen taisteluiden jäljiltä.
"Nuno? Mitä sinä..." Kagero ehti aloittaa, mutta lause jäi keksne kun Nuno Mikistä välittämättä tuli lähemmäs häntä ja kyyksityi sitten kysymään saman kysymyksen jonka itse oli juuri aikonut esittää Nunolle. Kiitos vahvan humalatilan Kagero ei kuitenkaan heti tajunnut mistä oli kyse. Miten niin mitä hän täällä teki?
"Minä... noh... miltä tämä näyttää?" Kagero kysyi, äänessään kuitenkin epävarma sävy, sillä hänestä tuntui, ettei tuo ollut se vastaus mitä Nuno oli hakemassa. Niinpä Kagero alkoi hitaasti käydä läpi päässään miten oli tänne alunperin edes päätynyt. He olivat tulleet tänne Mikin kanssa Käärmeen silmästä ja Käärmeensilmässä hän oli ehtinyt juoda melkoisesti helpottaakseen oloaan ja hukuttaakseen pelkonsa sillä tavoin pois ja Käärmeen silmään hän oli mennyt koska...
"Akuma!" ajatus välähti Kageron päässä hänen muistaessaan miksi edes oli ryhtynyt juomaan niin paljon alunperin. Muistaessaan, että Akuma oli halunnut hänet takaisin huoneeseensa myöhemmin, Kagero tunsi kylmän hien kohoavan kasvoilleen ja vaikka ränsistyneen majatalon pihalla olikin jo hämärää, oli silti nähtävissä, että Kageron kasvot olivat muuttuneet kalpeammiksi.
"Minun taitaa olla parasta mennä", Kagero sanoi yllättäen ja nousi lähteestä, alkaen sitten etsiä katseellaan vaatteitaan, jotka oli jättänyt vähän matkan päässä olevalle kuistille.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 03 Elo 2019, 15:10
Kirjoittaja Cross
Nunon paikalle tuloon äänekkäästi protestoiden reagoinut Miki tuijotti kasvot ärtyneen näköisenä täysin Kageroon keskittyneen näköistä kitukasvuista shinobia, ollen jollain tapaa jopa hieman loukkaantunut siitä ettei tämä näyttänyt välittävän itsestään lainkaan. Tuntui aivan siltä kuin hän olisi ollut pelkkää ilmaa utelias ilme kasvoillaan toista kunoichia katselevalle pikku shinobille, minkä olisi luullut olevan vain huojentavaa tilanteen kiusallisuuden huomioon ottaen. Toisaalta Kogan tekemällä puisella naamiolla kasvojensa alaosan peittävä mies ei näyttänyt kiinnostunut myöskään äänenmaalaisesta, ainakaan sillä tavalla kun tyttö olisi voinut kuvitella, sillä tämän ilme näytti kuuluvan lähinnä uteliaalle lapselle, mikä vaikutti hieman kummalliselta. Aivan kuten se välinpitämätön asenne ja äänensävy jolla tämän tiimitoveri vastasi tämän kysymykseen, aivan kuin ei olisi ollut moksiskaan yllättävästä häiriöstä.
Hammastaan kiukkuisena pureva Sarutobi ei todellakaan ymmärtänyt mitä nuiden kahden päässä sillä hetkellä liikkui ja vielä erikoisemmaksi tilanne muuttui Ningyoun kysymyksen ilmeisesti tajuavan Ichirikin valahtaessa silmänräpäyksessä kalpeaksi, todeten samantien hieman pelokkaan ja epävarman kuuloisella äänellä että joutuisi lähtemään. ''Mitäh? Mikä hätä ny tuli?'' Kaulaa myöten edelleen vedessä istuva tulenmaalainen kysyi hämmästyneenä, saamatta kuitenkaan vastausta nopeasti vedestä nousevalta äänenmaalaiselta. Sen sijaan hän näki vain tämän katoavan kalpea pikkumies kannoillaan sumun sekaan ja kuuli tämän nopeasti etääntyvät askeleet jostain ränsistyneen hotellin suunnalta.

Tajuamattaan ollenkaan mitä juuri oli tapahtunut Miki jäi istumaan suu auki veteen, ennen kuin tajusi tulleensa juuri dumpatuksi ja kirosi vaimeasti kädellään vettä lyöden. Pettymys päälimmäisenä tunteena tyttö nojautui hieman taaempana olevaa kiveä vasten ja loi katseensa sumun läpi vaivoin näkyvää taivasta kohti, huokaisten raskaasti ja kiroten jälleen vaimeasti muutamaan kertaan. Ilta ei ollut alkanut niinkuin hän oli ajatellut, saati sitten mennyt myöskään sen mukaan, mutta vasta loppu siitä oikeastaan tuntui jättävän kitkerän maun suuhun. Vaikka toisaalta hekä näin oli parempi, sillä ilman Nunoa seuraava tapaaminen Kageron kanssa olisi voinut olla vielä kiusallisempi kuin se nyt jo varmasti tulisi olemaan. Ajatellessaan sitä nuori kunoichi alkoi jopa kallistua sille kannalle että ehkä näin oli parempi, vaikka uusia kokemuksia vaille jääminen hieman harmittikin. Se ei kuitenkaan tarkoittanut ettei hän olisi voinut nautti kuuman lähteen lämmöstä ja huuhtoa suuhun tapahtumien takia jäänyttä kitkerää makua alas jäljelle jääneellä sakella.
Nuin ajatellen Sarutobi kurotti kättään päin toista lähteen reunalle jääneistä pulloista kohti ja otti sen käteensä, ajatellen yrittää ottaa pienten siemausten sijasta aivan kunnon kulauksen. Aije jäi kuitenkin toteuttamatta, sillä samassa sumusta kuului huuto, joka sai hänet jähmettymään paikalleen. Huolimatta pienestä humalatilasta tytöltä ei kestänyt kuin silmänräpäyksen verran tunnistaa Nunoa huhuilevan äänen omistaja, mikä sai ensin päivällä pintaan nousseet tunteet kohoamaan jälleen hetkiseksi pintaan. Ennen kuin ne kuitenkaan pääsivät purkautumaan samaan tapaan kuin aijemmin kohosi toisenlainen ajatus mieleen ja sai pirullisen hymyn muodostumaan nuoren kunoichin kasvoille.
''Ne men jo...'' Neutraalia sävyä ääneensä tavoitteleva Miki vastasi Kogan huutoihin, yrittäen pitää sisällään kuplivat tunteet aisoissa. Sen sijaan hän yritti parhaansa mukaan keskittyä siihen kuinka toteuttaisi mieleensä nousseen ajatuksen, samalla kun keräsi rohkeutta sen toteuttamiseen. ''Tota K... Voisit sä käydä hakee mun vaatteet tuolt kuistilt ja toda ne tänne?'' Hieman nolostuneenpaan ja anovampaan puhuva tyttö jatkoi, joutuen keskittymään sanoihinsa huolella saadakseen ne sanotuksi juuri haluamallaan tavalla.

Samoihin aikoihin hieman etäämpänä Kageron perään lähtenyt Nuno loikki edellään vaatteita päälleen juostessaan kiskovan naisen perässä, kaivellen samalla itse jotain tavaroidensa seasta. Edellä menevän kunoichin mukana pysyminen ei ollut erikoisen vaikeaa, sillä ilman tarvetta pukeutua vauhdissa tämän liikkuminen olisi muutenkin ollut hieman hoipertelevaa ainakin normaaliin verrattuna, vaikka huomion kiinnittäminen hämärtyvässä metsässä maastoon ja yrtti pussin sisältöön ei ollutkaan mitään erityksen helppoa. Siitä huolimatta pikkumiehen onnistui kuitenkin löytää etsimänsä ja saavuttaa nainen heidän alkaessa olla kylän laidalla, milloin hän tarttui tätä nopeasti olkapäästä, yrittäen pysäyttää tämä hetkiseksi.
''Tuos. Niist voi olla jotai apuu. Sien on jonki verra huumoova ja tuntoo lievittävä. Touka tuas on uamuks kaike varalt ne tekkee su huonovointiseks pariks tuntii, mut auttava unohtaa asijoit.'' Kuivuneen sienen ja muutaman nahistuneen pienen toukan Ichirikin käteen ojentava pikkumies sanoi, vaikkei oikein edelleenkään ollut varma mihin tällä oli kiire ja miksi uskoi tämän tarvitsevan juuri nuita kyseisiä asioita. Sen tehtyään hän irrotti otteensa tästä ja päästihätäisen oloisen naisen jatkamaan matkaansa, jääden itse seisomaan paikalleen päätään raapåien ja miettien minne seuraavaksi suuntaisi.

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

ViestiLähetetty: 12 Elo 2019, 20:54
Kirjoittaja Southpaw
Kiskoessaan kuistille laskemiaan vaatteita takaisin ylleen ja kävellessään samalla kohti lähteitä reunustavan metsän reunaa, Kagero rekisteröi Mikin hämmentyneen kuuloisen kysymyksen. Hetken verran hän harkitsi jopa vastaavansa siihen ja kertovansa lyhyesti mistä oli kyse, mutta pelon kuitenkin selkiytettyä humalaiset ajatukset, Kagero päätyi lopulta vain olemaan hiljaa ja jatkamaan matkaansa kuin ei olisi edes kuullut kysymystä. Rientäessään loivaa rinnettä pitkin alaspäin, Kagero ajatteli väkisinkin, että kaikki olisi ollut niin paljon helpompaa jos hän olisi ollut vain tavallinen rivisotilas kuten moni muu Akuman alaisista. Tai jos hän olisi edes ollut eri sukupuolta. Silloin hänen ei olisi tarvinnut olla tässä tilanteessa ja kokea, että tarvitsi jonkinlaisen selityksen tai oikeutuksen omalle olemassaololleen ja tekemisilleen.

Edetessään hämärän metsän halki, matalalla roikkuvien puiden ja tiheässä kasvavien pensaiden oksat piiskasivat kipeästi naisen ihoa tämän edetessä, mutta tämä vähät välitti oksista tai perässään seuraavasta Nunosta. Sillä hetkellä hänen keskittymisensä oli täysin siinä, että löytäisi lyhimmän ja nopeimman reitin takaisin kylään ja sen alapuolella oleviin käytäviin herransa luokse. Vasta päästessään metsän toiseen reunaan ja nähdessään vähän matkan päässä näkyvän kylän valot, hän huomasi Nunon seuranneen häntä, kun tunsi pikkumiehen yllättäen tarttuvan olkapäähänsä ja pyöräyttävän hänet ympäri. Kunoichi oli jo aikeissa kysyä ärtyneesti mitä asiaa tällä vielä oli, mutta hiljeni kuitenkin nopeasti Nunon tarjotessa hänelle kuivunutta sientä ja muutamaa toukkaa, jotka oli ottanut jostain varustepussinsa kätköistä. Ottaen tarjotut esineet vastaan Kagero katsoi Nunoa hetken verran hämmentyneenä, mutta lopulta tämä hetken mielijohteesta kuitenkin astui lähemmäs ja uskaltautui halaamaan pikkumiestä, silläkin uhalla, että tämä päättäisi käyttää rihmojaan häätääkseen hänet kauemmas.
"Kiitos", Kagero sanoi hädin tuskin kuiskausta kuuluvammalla äänellä. Sillä hetkellä kunoichin oli vaikea hallita tunteitaan, joten äänestä kuului aitoa kiitollisuutta Nunon huolenpitoa kohtaan, mutta samalla myös hermostuneisuutta ja pelkoa siitä, miten loppuyö tulisi hänen osaltaan etenemään. Lopulta kunoichi päästi kuitenkin Nunosta irti ja kääntyi jatkamaan matkaansa. Vasta päästyään takaisin maanalaisiin tunneleihin Akuman oven taakse, Kagero laittoi toukat talteen varusteidensa sekaan ja söi sitten Nunon antaman sienen. Odotettuaan vielä hetken aikaa, että sieni alkaisi vaikuttaa, Kagero uskaltautui koputtamaan oveen ja astui sitten luvan saatuaan sisään.