Paardit ovat parhaat (rope)

Orochimarun kuoleman jälkeen Otogakuren pohjoinen osa on päätynyt Akuman haltuun. Pohjoisessa sijaitsee yksi Orochimarun vanhoista tukikohdista ja Akuma alaisineen käyttää tätä tukikohtaa päämajanaan. Pohjoisen alueella on useita enemmän tai vähemmän raunioituneita kyliä, sekä riisinviljelyyn käytettyjä pieniä peltoalueita.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6803Viesti Southpaw »

Mikin otettua tajuttoman Ryotan kannettavakseen, ryhmä oli päässyt lähtemään taistelukentältä ja jatkanut matkaa lähes pysähtymättä aina siihen asti, kunnes olivat lähes kirjaimellisesti törmänneet yhteen omien puolella olevista ryhmistä, jotka kiertelivät alueella viimeistelemässä vihollisia, jotka olivat onnistuneet pakenemaan heidän vapauttamiltaan vesimassoilta. Saatuaan kohtaamaltaan ryhmältä ohjeet siitä, minne suurin osa omista joukoista olivat perääntyneet, ryhmä oli jatkanut matkaansa omien luokse, voidakseen pysähtyä sen jälkeen pidemmäksi toviksi hoitamaan oman tehtävänsä aikana saatuja vammoja ja odottamaan tjauttomien tovereidensa heräämistä. Nuno palasikin tajuihinsa melko pian heidän pysähdyttyään, joskin herätessään pikkumies näytti Kageron silmiin ensin hätääntyneeltä kuin olettaen, että oli joutunut vihollisten vangiksi. Kageron kuitenkin istuessa tämän vieressä ja kehuessa Ningyon toimintaa tehtävän aikana, tämä oli lopulta rauhoittunut sen verran, että hän oli voinut kertoa mitä oli tapahtunut ja pahoitellut sitä, että oli joutunut iskemään tämän tajuttomaksi. Taistelun ollessa nyt kuitenkin heidän onnistuneen tehtävänsä vuoksi ohi joitain yksittäisiä pienempiä taisteluita lukuun ottamatta, Shishio oli lopulta ilmoittanut, että Kageron olisi saatettava heidän liittolaisensa Pohjoisen alueille ja ennen kaikkea raportoitava Akumalle sodan lopputuloksesta, sillä välin kun hän jäisi pitämään huolta heille vallatun alueen rajavalvonnan järjestämisestä. Niinpä itse kunkin saatua riittävästi lepoa, ryhmä oli jälleen lähtenyt matkaan, tällä kertaa kuitenkin pysytellen omien puolella, sen sijaan, että olisivat jälleen lähteneet taas yhdelle tehtävälle vihollislinjojen taakse.

Heidän päästyään lopulta seuraavana päivänä perille Pohjoisen alueilla sijaitsevaan kylään, jopa Kagero sai yllättyä huomatessaan, että kuinka kylä oli muuttunut sillä välin kun hän oli ollut suolla taistelemassa Läntisen osan herruudesta. Vaikka taistelut olivat kestäneet vain kolme viikkoa, normaalisti hiljaisilla kaduilla näkyi selkeästi enemmän ihmisiä kuin ennen hänen ja Nunon lähtöä. Eikä näiden ihmisten ulkonäöstä voinut erehtyä. Vaatteiden alta pilkistävät värikkäät tatuoinnit paljastivat, että kylään oli heidän poissaollessaan tullut yakuzan jäseniä. Yhteen jo pitkään tyhjillään olleista taloista oli jopa jo tehty jonkinlaisia korjauksia ja avattu pieni asekaupan tapainen, jonka edustalla pyörikin jo muutamia kiinnostuneen näköisiä shinobeja, jotka Kageron ja Nunon tavoin olivat juuri palanneet taistelukentältä. Muistaen, että yakuzan toimien laajentaminen tänne oli ollut osa Akuman ja Akkin välistä sopimusta, Kagero ei voinut kuin olla tyytyväinen näihin pieniin muutoksiin joita huomasi. Kenties heillä todella olisi mahdollisuus voittaa tämä sota lopullisesti ja jos ei muuta niin ainakin hänen olisi nyt mahdollista yakuzan avulla välittää vastaus Akkin kirjeeseen, sitten kun saisi aikaiseksi kirjoittaa jonkinlaisen vastauksen.

"Minä ja Nuno aiomme mennä seuraavaksi raportoimaan Akumalle. Entä te? Onko teillä asiaa hänelle vai menettekö mieluummin jonnekin lähettämään raportin omille johtajillenne?" Kagero kysyi lopulta ja vilkaisi olkansa ylitse perässään seuraavaa ryhmää. Jokaisen saatua tehtävän jälkeen vähän levättyä, matka takaisin kylään oli sujunut huomattavasti vähemmän riitaisissa merkeissä kuin aluksi, joskin ei ollut silti yllättävää, että kaikesta koetusta huolimatta pientä varautuneisuutta oli edelleen ilmassa, johtuen ehkä siitä, että hän ja Nuno luultavasti hoitivat asiansa hyvin eri tavalla kuin mihin konohalaiset olivat tottuneet. Sen perusteella mitä Kagero oli Otogakuren ulkopuolisesta maailmasta kuullut, hän uskalsi olla melko varma, että Konohassa tuskin turvauduttiin samanlaisiin jauhesekoituksiin joita Nuno oli käyttänyt viimeisimmän taistelun aikana, puhumattakaan siitä, että jokainen vihollinen tapettiin ellei nimenomaan oltu saatu käskyä vangita.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6806Viesti Cross »

Tajutonta Ryotaa kantaneella Mikillä ei ollut kovinkaan paljoa tarkkoja muistikuvia heidän yöllisestä pakomatkastaan alas vuoristossa sijainneen padon lähellä olleelta entiseltä maatilalta, jonka raunioiden luona heidän ryhmänsä oli ottanut yhteen kolmen äänenmaan eteläisen osan joukkoihin kuuluneen shinobin kanssa. Heidän oli onnistunut voittaa tuo taistelu täpärästi, mutta yhden nuista kolmesta vastustajasta oli ikiäväkyllä onnistunut laukaista merkkiraketti taivaalle, jonka varmasti jokainen alueella ollut vihollinen oli nähnyt ja suunnannut sitten sitä kohti. Sen takia levontarpeessa ollut ryhmä ei ollut voinut jäädä kasaamaan voimiaan, vaan oli lähtenyt mahdollisimman nopeasti liikkeelle ja pyrkinyt täyttä vauhtia jossain alempana olevaa turvapaikkaa kohti.
Kaikki mitä Sarutobi muisti tuosta matkasta oli lähinnä paksujen kääreiden peittämästä poskesta tuntuva jomotus ja halu heivata selässään keikkunut Uchiha johonkin sopivaan puskaan matkanvarrelle, mistä tämä olisi aikanaan voinut itse etsiytyä turvaan, tai olla etsiytymättä. Tapa jolla hän näki etummaisena menevän Ichirikin raahaavan sekopää toveriaan mukanaan sai tytön kuitenkin vain parantamaan otettaan tiimitoveristaan ja jatkamaan itsepäisesti puuskuttaen eteenpäin, harkitsematta edes sitä että olisi ehdottanut takanaan tulevalle Senjulle kantajan vaihtamista.
Jollain ihmeen tavalla heidän onnistui selvitä öisestä matkastaan ilman että tapasivat yhtä ainutta vihollista matkallaan, mikä oli aluksi tuntunut Mikistä hieman oudolta. Ryhmän kuitenkin saapuessa aamun sarastaessa suuren rämeen laidalla olevan mäen harjalle ja nähdessään sieltä edellisyönä vapauttamiensa vesimassojen tekemä tuho tuo asia ei vaikuttanut enää ollenkaan vaikealta ymmärtää, sillä kapeaa kanjonia pitkin alas vuorilta syöksyneet vesimassat olivat päässeet kunnolla vapaaksi vasta täällä ja myllänneet koko maiseman ympäri. Kilomertrien säteellä ei näkynyt yhtä ainutta pystyssä olevaa puuta tai ehjää rakennusta, saati sitten elävää henkilöä. Näky sai kylmät väreet kulkemaan pitkin tulenmaalaisen kunoichin selkää, tämän yrittäessä parhaansa mukaan olla ajattelemasta mitä vesimassojen iskiessä alueelle oli tapahtunut ja montako ruumista kaiken vedessä kelluvan rojun seassa mahtoi olla.

Onneksi he eivät jääneet ihastelemaan aikaansaamaansa tuhoa kovinkaan pitkäksi aikaa vaan suuntasivat jälleen alemmas, tarkoituksenaan päästä jonnekkin tuon kaiken tuhon toisella puolella olevaan leiriin, jonka tarkkaa sijaintia kukaan heistä ei kuitenkaan vielä silloin tiennyt. Sen he saivat tietää vasta hieman myöhemmin ajauduttuaan nokat vastakkain tuhoja tutkimassa ja haavoittuneita lahtaamassa olevan partion kanssa, jonka onnistui yllättää uupunut kolmikko. Onneksi tuo ryhmä tuntui kuitenkin palvelevan samaa herraa kuin Kagerokin ja siksi alkamassa ollut taistelu päättyikin ennen kuin oli kerennyt edes alkaa, hyökkääjien tunnistettua tumma ihoinen kunoichi. Heti tajuttuaan kenen kanssa olivat tekemisissä näiden vieraiden shinobien käytös oli muuttunut välittömästi, mikä ei ollut tietenkään jäänyt huomaamatta kasvot verentahrimien kääreiden peittämänä tapahtumia seuranneelta Mikiltä. Hän ei oikein osannut sanoa tunsivatko tuon toisen ryhmän jäsenet ihailua ja kiitollisuutta, vai pelkoa kunoichia kohtaan, mutta se ainakin oli varmaa että tätä ei pidetty minään normaalina rivishinobina.
Syykin tuohon selvisi myöhemmin ryhmän päästyä rämeen pohjois laidalla olevalle kenttäsairaalalle, jonne heidän aijemmin tapaamansa ryhmä oli ohjeistanut suuntaamaan. Vasta siellä he oikeastaan pääsivät kunnolla lepäämään ja ruokailemaan, sekä saivat saamiinsa vammoihin hoitoa. Siellä Sarutobi pisti myös toistamiseen merkille sen tavan jolla muut äänenmaalaiset tuntuivat suhtautuvaan Ichirikiin ja jossainmäärin myös tämän seurassa olleeseen kummajaiseen, jotka tuntuivat olevan kumpikin jonkinlaisia täällä käydyn taistelun sankareita. Sen lisäksi että koko padon tuhoaminen ja sen myötä myös varmalta tappiolta vaikuttaneen taistelun kääntäminen voitoksi oli ilmeisesti täysin näiden kahden ansiota, olivat nämä myös pelastaneet oman puolensa joukot murskatappiolta jo aijemminkin.
Kaiken tuon kuuleminen sai Mikin miltei vihreäksi kateudesta, sillä juuri tuollaiset uroteot olivat niitä mitkä olivat saaneet hänetkin alunperin haluamaan shinobiksi. Nuo kaksi olivat onnistuneet siis jo tekemään jotain mikä varmasti tultaisiin muistamaan ja mikä pahinta viemään kaiken kunnian siitäkin missä he olivat olleet mukana, vaikka sen ei olisikaan pitänyt tulla minään yllätyksenä. Omiin oloihinsa murjottamaan vetääntynyt tyttö oli kuitenkin tiennyt alusta asti etteivät he edes olleet täällä virallisesti, joten kaiki kunnia heidän tekemisistään tulisi menemään jollekulle toiselle. Tosin sen tietäminen ei tietenkään tehnyt siitä yhtään helpommin nieltävää.

Kageron matkassa vuorilta aina Kishinin suon pohjoislaidalla olevalle kenttäsairaalalle matkannut Nuno ei tiennyt herätessään missä oli ja olisi varmasti saanut aikaan pienen verilöylyn, ellei olisi ollut vielä herätessäänkin niin lopussa ettei kyennyt liikkumaan. Se ei kuitenkaan estänyt hätä yrittämästä ja puremasta yhtä vointiaan tarkastamaan tullutta parantajaa, joka pelastui luultavasti vain lähellä olleen tumma ihoisen kunoichin ansiosta. Muutamalla sanalla tämän onnistui saada pikkumies rauhoittumaan ja uskomaan ettei heillä ollut mitään hätää, vaan olivat turvallisesti jo omien joukkojensa parissa.
Kesti vielä muutaman päivän ajan ennen kuin Ningyou oli tarpeeksi vahvassa kunnossa voidakseen matkustaa, jolloin Ichiriki oli jo saanut ohjeet heidän aijemmin tapaamaltaan valkohiuksiselta mieheltä ohjeet opastaa tulenmaalaiset Otokagureen. Matkalla he ohittivat pienen kylän, jonne näytti ainakin ryysyläisestä asettuneen kumman näköistä tatuointien peittämää väkeä. Näillä näytti olevan yllinkyllin kaikkea mielenkiintoista, minkätakia pikkumiehen olisikin tehnyt mieli mennä tutkimaan näiden tavaroita, mutta ryhmää jotavan kunoichin mukaan se saisi odottaa toiseen kertaan. Sillä heillä tuntui olevan melkoinen hoppu päästä eteenpäin ja raportoida taistelun tapahtumista Akumalle, joka untui odottavan oppilaansa paluuta innolla.

Yakuzan jäsenten tapaaminen erään matkan varrelle osuvassa kylässä ei jäänyt myöskään huomaamatta Mikiltä, kuten ei myöskään se että nämä vaikuttivat olevan vasta asettumasta alueelle. Se sai hänet hieman ihmettelemään miksi jokin osa tuosta rikollis organisaatiosta oli päättänyt lähettää väkeään tänne vasta nyt, sillä sodan repimä maa vaikutti varsinaiselta mahdollisuuksien aarreaitalta. Tosin matkan edetessä vastaus tuohon kysymykseen alkoi selvitä, sillä vastaan tuli aina vain enemmän ja enemmän lähes autioita ja raunioituneita kyliä, joiden asukkaat olivat joko paenneet tai tapettu. Pääosa pelloista oli niinikään villiintynyt ja kasvanut umpeen rikkaruohoja, mistä oli helppo päätellä ettei kukaan ollut viitsinyt huolehtia niistä enää pitkään aikaan.
Heidän alkaessa olla lähempänä Kagero päätti kysyä tulisivatko tulenmaalaiset hänen ja Nunon mukaan raportoimaan Akumalle, vai oliko näillä jo omat määräykset siitä kuinka toimia perille päästyään. Kysyms sai Sarutobin kohottamaan hartioitaan välinpitämättömästi ja vilkaisemaan Kogan suuntaan, joka varmaan osasi vastata kysymykseen. Sillä ainakaan niissä tiedoissa mitä hän oli saanut ei ollut mainittu mitään siitä mitä tehdä opetaation onnistumisen jälkeen, lukuunottamatta käskyä hankkiutua turvaan pohjoisen joukkojen alueelle.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6810Viesti sumufani »

Viimeisimmän taistelunsa jälkeen ryhmällä ei ollut juurikaan aikaa saada lepoa, joten miltei välittömästi tehtyään nopeat haavojen paikkailut he ottivat tajuttomat kantoon ja lähtivät etenemään alas vuoristoa. Chakransa palautuessa Koga puuskutti aina vain vähemmän matkan taittuessa, mutta jatkuva liike piti onneksi väsymyksen poissa ja sen myötä hän kykeni myös tarkkailemaan Mikiä ja heidän tajutonta riippakiveään. Tyttö hengitti raskaasti ja piti katseensa tiiviisti eteenpäin, kuin katsoen itselleen kohteita joiden luo olisi päästävä. Kagero kantoi Nunoa ja nuori puunhalaaja uskoi tytön kilpailun halun aiheuttavan, että hän ei halunnut pyytää Senjua kantavan Ryotaa. Aamun alkaessa sarastaa he olivat ihmeen kaupalla onnistuneet välttämään vihollisia, kunnes he saapuivat mäen harjalle. Ensi järkytyksestään selvittyään nuori puunhalaaja tunsi vatsassaan vääntyvän hänen katsoessaan heidän tekemäänsä tuhoa. Seisoen kuin patsas paikoillaan Koga katsoi tuhoa. Vesi massat olivat tuhonneet kilometrien säteellä, miltei kaiken tieltäänaiheuttaen rakkenusten sortumisia ja niiden pyyhkimistä paikoiltaan. Vastustaen haluaan rynnätä katsomaan oliko kukaan selvinnyt hän vain ajatteli, että se olisi ollut mahdotonta selvitä tuolta hengissä ja ryhmän lopulta jatkaessa matkaa Koga oli viimeinen matkaan lähtijä. Hän ei vain meinannut saada katsettaan pois tuhosta ja ympäri käännetystä maisemasta.

He jatkoivat matkaansa eteenpäin löytääkseen, jonkinlaisen leirin tapaisen Kageron joukkojen luota, mutta he törmäsivät partioon sen sijaan. Taistelua ei onneksi syntynyt vaikka nähty hävitys alkoi kyteä Senjun sisällä vihana tätä sotaa kohtaan. Kenties shinobin ura ei ollut häntä varten? He kun pääsisivät kotiin hän ryhtyisi vaikka lääkäriksi, joka asui metsän keskellä ison puun sisällä.
Partio kuitenkin tunnisti Kageron ja Nunon alkaen suhtautua mainittuun kaksikkoon enemmänkin pelon sekaisella kunnioituksella ja neuvoivat tien leiriin.
Leiri oli enemmänkin kenttäsairaala, mutta se tarkoitti lepoa kuitenkin. Miki tarkkaili heidän ryhmänsäjohtajaa hieman liiankin tarkasti ja ilmeestä päätellen Miki oisi itse halunnut olla huomion keskipisteenä. Koga enemmänkin keskittyi Ryotaan ja tutki nuorukaista oliko tämä ottanut pahempaakin osumaa ja piti vieraat avun tarjoajat kauempana alaisestaan. Hän oli edelleen vihainen tähän typerään sotaan, joka sotki mukaansa myös siviilejä vaikka ne varmasti olivat ’ikävä uhriluku suuremmassa voitossa’ ja vaikka puunhalaaja piti kasvoillaan yhä maskia niin hänen ainoa tajuissaan oleva jäsen varmasti huomaisi sen ajan kanssa.

Matkan suunnatessa päivän parin päästä kohti Otoa Koga pisti merkille yhä enemmän yakuzan jäseniä, mikä ei yhtään lepyttänyt hänen tunteitaan, mutta pitäen katseensa tiivisti horisontissa vaikka tässä sodan ja tuhon repimässä maassa ei ollut mitään mieltä ylentävää nähtävää. Miltei kaikki pellot olivat villiintyneet ja jokainen talo oli miltei tyhjä ennenkuin he saapuvat Otoon. Koko matkan hiljaa ollut Senju loi maskinsa takaa kylmän katseen Kageroon hänen kysyessään, mitä he nyt tekisivät? Käskyjä muistellen puunhalaaja vastasi tumma ihoisen kunoichin kysymykseen.
’’Oma raportti annettavana. Tule M.’’
Senju sanoi ja itsekkin yllättyi kuinka töykeästi ja kylmästi hänen sanansa tulivat suustaan. Viimeistään tässä vaiheessa olisi selvää, että Senjua ärsytti jokin suuremmissa määrin.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6812Viesti Southpaw »

Mitä tahansa vastausta Kagero olikin odottanut kysymykseensä, niin ei ainakaan tuota lyhyttä, kylmää vastausta jonka Koga oli juuri hänelle antanut. Tähän asti Kagero oli pitänyt alaisiaan hiljaisemmalta ja rauhallisemmalta vaikuttanutta konohalaista luultavasti ryhmän selväjärkisimpänä, joka ei päästäisi tunteitaan ottamaan valtaa. Jokin oli kuitenkin selkeästi muuttunut heidän selvittyään viimeisestä taistelustaan. Kagero ei tiennyt mistä oli kyse ja osittain hänen olisi tehnyt mieli sanoa jotain nasevaa osuvaa takaisin, mutta päättäen kuitenkin pitää omat tunteensa hallinnassa, kunoichi tyytyi vain nyökkäämään.
"Siinä tapauksessa en pidättele teitä enempää. Jos kaipaatte raporttinne jälkeen jotain miestä väkevämpää niin uskallan väittää, että Käärmeen silmässä juhlitaan voittoa useampanakin iltana", Kagero totesi, kuin ei olisi huomannutkaan Kogan kylmää sävyä. Puhuessaan tämä osoitti kadun toiseen päähän, missä saattoi nähdä kylän pienen majatalon ja sen edustalla jo nyt juhlatunnelmissa olevia asiakkaita. Kun enempää sanottavaa ei kuitenkaan ollut, kunoichi heilautti vielä kättään ikään kuin hyvästiksi ja kääntyi sitten kävelemään päinvastaiseen suuntaan, poispäin konohalaisista.
"Tule Nuno. Mitä nopeammin saamme raportoitua niin sen nopeammin pääset tutkimaan onko noilla mitään myytävänä", Kagero totesi Nunolle, jonka arvasi edelleen silmäilevän uteliaina yakuzan miesten suuntaan, joita nytkin pyöri kylän keskustassa, kunnostamassa muutamia rakennuksia, jotka olivat päättäneet ottaa käyttöönsä. Myös Kagero itse oli utelias, mutta eniten hän kuitenkin odotti pääsevänsä oman raporttinsa jälkeen kirjoittamaan vastauksen Akkin lähettämään kirjeeseen, jonka voisi sitten antaa joko yakuzalle tai tonolaisille eteenpäin välitettäväksi, kuten hänelle oli ohjeistettu.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6814Viesti Cross »

Pääosan matkasta omien ajatustensa parissa viettänyt Miki ei ollut kiinnittänyt huomiota hieman jopa poikkeuksellisen hiljaisena pysyneeseen Kogaan, minkä takia tämän tyli ja viileä vastaus saikin hänen silmäkulmat kohoamaan yllättyneinä. Sillä vaikka poika olikin joutunut jokusen kerran ärähtämään keskenään nahisteleville ryhmäläisilleen ei tyttö ollut vielä koskaan kuullut yleensä rauhallisen ja kohteliaan pojan puhuvan tuohon sävyyn vielä kenellekkään, mikä antoi syytä olettaa jonkin olevan pielessä. Haluamatta kuitenkaan ottaa asiaa puheeksi äänenmaalaisten kuullen hän päätti antaa asian olla ainakin hetken aikaa ja lähti seuraamaan poispäin suuntaavaa puunhalailiaa, heilauttaen vain kättään nopeasti paikalle jäävälle äänenmaalais kaksikolle, välittämättä juurikaan Kageron tekemästä kutsusta juhlia saavutettua voittoa myöhemmin. Sillä koko ajatus ei olisi voinut sillä hetkellä kiinnostaa vähempää, eikä kyse ollut pelkästään siitä että kaikki kunnia saavutetusta voitosta tuntui menneen heidän liittolaisilleen.
Tulenmaalais kaksikko kerkesi astella jonkinmatkaa pois ränsistyneeletä kylän portilta pitkin nuhjuisten talojen välissä kulkevaa kuoppaista ja halkeilevaa kivettyä katua pitkin, ennen kuin Senjun vierellä asteleva Sarutobi katsoi sopivaksi ottaa tämän aijemman käytöksen puheeksi. ''Haluuks kertoo mist tos äskeises oli kyse?'' Pojan naamion peittämien kasvojen suuntaan vilkaiseva tyttö kysyi hieman varovaiseen sävyyn, yrittäen tavoitelle tämän katsetta naamion silmäaukkojen läpi. Hän ei oikeastaan uskonut että tämä oli kovinkaan kaksisella juttutuulella, mutta arveli kuitenkin olevan parempi koittaa kuin vaan antaa koko asian olla ja unohtua,

Aivan kuten kaikki muutkin portilla olijat myös Nuno yllättyi hieman Kogan tylystä sävystä, vaikka olikin kyllä huomannut tämän olevan huomattavasti varautuneempi ja hiljaisempi kun heidän ensikertaa tavatessa paria päivää aikaisemmin. Se ei kuitenkaan ollut tuntunut mitenkään tärkeältä tai kiinnostavalta, minkätakia hän ei ollutkaan ajatellut asiaa sen enempää aijemmin. Nyt pikkumiehen otsa painui kuitenkin ryppyyn hänen katsoessa poistuvien tulenmaalaisien selkiä, niiden kadotessa kadulla sinnetänne kuljeskelevien ihmisten joukkoon. Päätään raapien hukkapätkä käänsi katseensa vierellään seisovan kunoichin suuntaan, joka vaikutti olevan aivan yhtä yllättynyt. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut haluavan alkaa selvittää asiaa enempää, vaan käski vain alaistaan seuraamaan perässä ja lähti astelemaan niin ikään sisemmäs kylään.
''Mistähä tuos mahto äske lie olla kyse?'' Tulenmaalaisen outoa käytöstä edelleen päässään pyörittelevä Ningyou kysyi hetken kuluttua edellään kulkevalta Ichirikiltä, aivan kuin olettaisi tämän tietävän vastauksen. Tosin heti esitettyään kysymyksen pikkumies unohti koko aiheen, kiinnittäen huomionsa sen sijaan kadun sivulla olevaan värikkäästi tatuoituun mieheen räikeän värisissä vaatteissa, joka kutsui kovaan ääneen ihmisiä koittamaan onneaan jonkinlaisessa noppapelissä ja tuntuikin jo saaneen jonkinverran ehdotuksesta kiinnostuneita kasaantumaan ympärilleen.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6815Viesti sumufani »

Tuskin piittaamatta tuon harakan huuteluista ja jatko juhlista. Tuskin asiaa edistäisi, että hän ja Miki olivat liian nuoria juomaan alkoholia. Moiselle ajatukselle tuhahtaen Senju käveli ränsistynyttä katua ja siivottomien talojen julkisivuja yleensä uteliasta puunhalajaa tuntunut nyt kiinnostavan tippaakaan. Vain se että hän halusi antaa raporttinsa ja toivon mukaan lähteä kotiin. Tämäkin sota oli pieni, mutta jo ajatus yhtään suuremmasta sai hänet entistä ärtyneemmäksi.
’’Mokomat ahneet ihmiset.’’
Senju mutisi itselleen ja huomasi viimein Mikin, joka selvästi yritti saada hänen huomionsa. Ainakin tyttö tuntui tähyilevän maskin silmäaukkojen läpi olettaen hakien katse kontaktia.
’’Maailmako menee ylös alasi, jos mulla on huono päivä vai mikä ny o?’’
Hän ei yleensä halunnut vastata kysymykseen kysymyksellä, mutta häntä ei huvittanut kuunnella Mikin naljailua siitä kuinka hän ajatteli siviili uhreja eikä niinkään tehtävästä tullutta ’kunniaa’.
Kuitenkin Koga pysähtyi ja alkoi nojaamaan taloon antaen tytölle täyden huomionsa, sillä taisi olla parasta käydä asiaa hieman tarkemmin läpi. Vaikka Senjua ei kiinnostanut jakaa tunteitaan tämän tytön kanssa juuri nyt hän voisi sentään esittää olevansa kunnosa. Tyttö tuskin unohtaisi asiaa pitkään aikaan ja viimeinen asia, jonka hän halusi olisi tämän keskustelun nousevan uudelleen heidän johtajansa paikalla ollessa. Ottaen naamionsa pois kasvoiltaan Senjulla oli kuitenkin sama ystävällinen virne kasvoillaan vaikkakin silmien alustat oli tummana kielien, ettei hän ollut käyttänyt heidän lepo taukojaan lepäämiseen vaan oli ollut hereillä suurimman osan ajasta ennen tähän kuppaiseen kylään tuloa.
He olivat kaksin tällä pienellä kadun pätkällä, joka yhdisti kaksi pääväylää ja katsoen mikiä silmiin Senju odotteli jatko kysymyksiä. Toisaalta hän voisi itsekkin puhua, sillä jotenkin hän sai tytöstä mielikuvan toisen olevan huolissaan.
’’Ei mul oo mitää hätää. Huono päivä vaa tiiätkö. Suotta murehit, ko et kuitenkaa oo hyvä siinä.’’
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6817Viesti Southpaw »

Nunon kysyessä mistä äskeisessä oli ollut kyse, Kagero pudisti epätietoisen näköisenä päätään.
"En tiedä. Ehkä hänellä on muuten vain huono päivä tai ehkä sanoimme tai teimme jotain, mistä hän ei pitänyt. Toivottavasti hän kuitenkin käsittelee ongelmansa omien kanssa, sillä hänen seuraavasta tehtävästään voi tulla hankala jos hän antaa tunteidensa vaikuttaa tuolla tavoin tehtävän aikana", Kagero totesi, samalla olkapäitään kohottaen. Heidän lähtiessään aiemmin kenttäsairaalasta, hän oli ollut vielä hyvällä tuulella heidän voittonsa suhteen, mutta Kogan äskeinen kylmä sävy tuntui kuitenkin puhaltaneen ilon pois. Nyt tämä tuntui vain yhdeltä tehtävältä muiden joukossa, vaikka selvää olikin ettei se ollut sitä. Huomatessaan kuitenkin Nunon katseen harhailleen taas yakuzan jäsenten suuntaan, Kagero arvasi tämä luultavasti jo unohtaneen mitä oli edes kysynyt.
"Osaisinpa keskittyä vain nykyhetkeen kuten sinä", Kagero hymähti, samalla kun tarttui kevyesti Nunon käsivarteen ja veti tämän mukanaan kohti kujaa jolla yksi maanalaisiin käytäviin johtavista sisäänkäynneistä sijaitsi. Tällä tavoin kunoichi sai varmistettua, ettei pikkumies harhautuisi menemään lähemmäs noppapeliä seuraamaan, ainakaan vielä. Raportin jälkeen tämä kuitenkin voisi tehdä mitä halusi. Todennäköisesti hän päätyisi itsekin pelaamaan pelin tai useammankin, sillä siitä hän saisi hyvän tekosyyn hakeutua yakuzalaisten seuraan, samalla kun antaisi näiden toimitettavaksi Akkille tarkoittamansa kirjeen.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6821Viesti Cross »

Noppaa heittäviä miehiä seuraamaan keskittynyt Nuno ei juurikaan huomioinut aijempaan kysymykseensä vastaavan Kageron sanoja, vaikka huomasikin tämän kuulostavan yllättäin huomattavasti aijempaa vaisummalta. Sen sijaan hänen keskittymisensä oli kiinnittynyt täysin kirkkailla tatuoinneilla itseään koristelleen miehen käsiin ja siihen kuinka tämä aina oman vuoron tullen näytti vaihtavan heitettäviä noppia lähes huomaamattomasti, mitä kukaan peliä seuraavista ei ainakaan vielä ollut tuntunut huomaavan. Pikkumies oli juuri aikeissa mainita asiasta ääneen kun tunsi nykäisyn käsivarressaan ja tuli vetäistyksi pois pelipöydän ääreltä, eteenpäin katua pitkin harppovan kunoichin halutessa selvästi jatkaa eteenpäin kohti heidän määränpäätään. Muutaman talon ohitettuaan edellä menevä nainen ohjasi edelleen kädestä taluttamansa ryysyläisen kapealla kujalla olevalle kaivonkannelle, minkä näkeminen sai välittömästi kylmätväreet kulkemaan pitkin kalpean pikku shinobin selkää ja huonoja muistoja palaamaan mieleen edellisestä vierailusta tuolla.
''Onko meijä pakko mennä tuonne?'' Jalkansa heti kujalle tullessaan ja kaivonkannen nähdessään maahan polkaiseva Ningyou kysyi ja riuhtaisi kätensä irti Ichirikin otteesta, kieltäytyen ottamasta enää askeltakaan eteenpäin. ''En taho sen yrmyn lähelle.'' Kätensä rinnalleen ristinyt hukkapätkä jatkoi päättäväiseltä kuulostaen, muistaen edellisestä tapaamisesta Akuman kanssa ainoastaan kivuliaan lyönnin, unohtaen täysin tämän kanssa tekemänsä sopimuksen Kougan tappajan henkilöllisyyden selville saamisesta.

Samaan aikaan kun Kagero joutui suostuttelemaan Nunoa mukaansa tapaamaan heidän johtajaansa muutaman korttelin päähän pysähtynyt Miki kuunteli kuinka Koga jatkoi äksyilyään, vastaten hänen aijempaan uteluunsa varsin happamaan sävyyn. Tyttö sai tosissaan punna hampaitaan yhteen ettei olisi vastannut tuleen tulella ja haukkunut poikaa kitiseväksi räkänokaksi, tai joksikin muuksi vastaavaksi, sillä ei tuntenut ansaitsevansa tulla tämän seuraavaksi maalitauluksi vain sen takia että oli huomannut jonkin painavan tämän mieltä. Tilannetta ei juurikaan parantanut se kun seinää nojaamaan asettuva puunhalaaja päätti vaihtaa taktiikkaa ja vetäytyä kuoreensa murehtimaan avoimen hyökkäyksen sijasta, mikäalkoi välittömästi tuntua huomattavasti miellyttävämmältä vaihtoehdolta tytöstä.
Kuullessaan Senjun väittävän kaiken olevan hyvin ja äskeisen johtuvan vain huonosta päivästä Sarutobi risti kätensä rinnalleen, jääden tuijottamaan hetkiseksi kujan toisella puolella seinään nojailevaa poikaa. Jostain syystä tämän päätön väittää kaiken olevan kunnossa tuntui vielä loukkaavammalta kuin se että tämä oli tuntunut ottavan nokkiinsa hänen aijemmasta huolissaan olosta, mikä sai välittömästi mittarin pomppaamaan punaiselle myös kunoichin päässä.
''Tämä selvä...'' Tyttö vastasi tuhahtaen tympääntyneeseen sävyyn, kasaten selvästi energiaa täyttä hyökkäystä varten. ''Anteeks vaan et kysyi ja oli kiinnostunu. En erehy tekee samaa toisi.'' Maassa lojuvia roskia Koga päin potkaiseva Miki vastasi selvästi riitaa haastavaan sävyyn, silmät kasvoillaan olevan naamion aukoista leimuten. Miltei heti tuon sanottuaan hän alkoi kuitenkin katua sitä, tajuten kummankin heistä pinnan olevan kireällä ja turhan riidanhaastamisen olevan viimeinen asia mitä kumpikaan heistä luultavasti sillähetkellä kaipasi.
''Jos et haluu puhuu nii elä sit, mut ei tartte kuitenkaan jauhaa paskaa päin naamaa.'' Kiukkuaan pidättelemään pyrkivä Tyttö jatkoi hieman sovittelevampaa sävyä hakien, painaen katseensa katuun ja puristaen kätensä nyrkkiin. Kaiki tehtävän aikana kasaantunut jännitys ja stressi etsi tapaa päästä purkaantumaan, mutta riidan aloittaminen Senjun kanssa ei varmasti ollut se miten hän halusi sen tapahtuvan.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6822Viesti sumufani »

Jo ensi hetkistä Koga tiesi Mikin joko ottavan nokkiinsa, mutta hän taisi nyt ensimmäistä kertaa väitellä tytön kanssa kasvokkain. Kuitenkin Senju ei halunnut perääntyä saati antaa Mikille mielihyvää, siitä että hän oli luovuttanut kesken kaiken. Jollain asteella tiedostaen että heidän olisi rauhoituttava viimeisimmän tehtävän jälkeen ja levättävä kunnolla.

Mutta Mikin tiuskiessa hänelle vastauksiaan ja sen jälkeen tuijjotaen haastavan oloisesti Koga piti kasvoillaan ystävällistä hymyään vaikka hiljalleen hänen ohimollaan alkoi sykkiä suoni. Tytön potkaistessa roskia puunhalaajaa pöin Senju ei näyttänyt piittaavan niistä vaikka Miki tuli potkaiseeksi myös rikkinäistä lasipulloa ja se viilsi haavan miehen alun jalkaan. Koga kuitenkin näki tytön katuvan tekemisiään miltei välittömästi ja painavan katseensa katuun. Hetken ajan katsoen Mikiä Koga oli itsekkin räjähtämis pisteessä eikä hän tarvitsisi juurikaan enempää ärsykkeitä. Tyttö oli kuitenkin sanonut, jotain sovittelun tapaista ja Senju halusi alkaa rauhoittua.
’’En halua puhua siitä, sillä en usko saavani asiasta juurikaan irti muuta kuin periaate riitaa. Aivan kuin sinä et halua puhua siitä, miksi sinä panikoit kun R oli hukassa tai miksi kätesi tärisivät. En ole kysynyt sillä en uskonut että haluat jakaa asiaa minun kanssani.’’
Koga sanoi ystävällisesti sivuuttaen täysin Mikin äskeiset toimet ja niiden aiheuttaman haavan jalassaan. Hän ei halunnut riidellä Mikin kanssa varmasti yhtä vähän kuin tyttö hänen kanssaan, mutta ikinä ei tiennyt kuinka Sarutobi reagoisi näissä puheen aiheissa.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6823Viesti Southpaw »

Kagero oli jo aikeissa mennä kujalla olevan kaivonkannen luokse ja nostaa sen toisella kädellä ylös kun tunsi Nunon yllättäen riuhtaisevan kätensä irti hänen otteestaan. Kääntyessään ylättyneenä katsomaan mikä pikkumiehen nyt oli tullut, hän näki Nunon pysähtyneen päättäväisen näköisenä aloilleen ja julistavan, ettei halunnut mennä alhaalla odottavan yrmyn lähelle. Kysymättäkin Kagero tiesi Nunon tarkoittavan Akumaa, mutta hetken verran kunoichi oli kuitenkin hiljaa, joutuessaan miettimään mitä oikein sanoa Nunolle, niin että saisi suostuteltua tämän mukanaan alas. Lopulta kunoichi tuli siihen tulokseen, että oli paras yrittää ainakin aluksi lempeää maanittelua, sillä siirryttyään Kougan alaisuudesta Akuman joukkoihin, tämä tuntui ainakin tähän asti vastanneen hyvin siihen, että hän kohteli pikkumiestä ystävänään sen sijaan, että tämä olisi ollut vain kasvoton alainen, jota juoksuttaa ympäriinsä.
"Ymmärrän hyvin tunteesi, mutta lupaan ettei sinulla ole mitään hätää. Muistatko kuinka Akuma määräsi sinut minun vastuulleni viimeksi? Se tarkoittaa, että minä kannan seuraukset siitä jos teemme jotain väärin. Lupaan ettei sinulle käy kuinkaan vaan minä olen se jota rankaistaan jos siihen on tarvetta", Kagero suostutteli rauhoittelevaan sävyyn ja laski varovasti kätensä pikkumiehen olkapäälle.
"Sinun tarvitsee vain nyökkäillä välillä kun raportoin hänelle ja kun se on ohi niin saamme lähteä juhlimaan. Kai sinä haluat päästä juhlimaan voittoa? Minä voin tarjota sinulle juomat koko illan. Olet tehnyt niin hyvää työtä ja olen varma, että hän on vähemmän yrmy kun kuulee kuinka hyvin olet taistellut", Kagero jatkoi, toivoen, että juomien tarjoaminen ja Nunon kehuminen Akumalle kävisi jonkinlaisesta palkinnosta jonka saisi kunhan tulisi kiltisti mukaan vaikka se tuntuisikin epämieluisalta.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6824Viesti Cross »

Maahan katseensa painanut Miki oli kerennyt jo toivoa hetkenaikaa tilanteen olevan tyyntymässäpäin, mutta Kogan päättäessä ottaa hänen aijemman jäätymisensä ja Ryotan hengen vaaraan saattamisen puheeksi, rinnastaen siihen johtaneen syyn omaan haluttomuuteen puhua itseään vaivaavaa vasta asiasta tuntui tuo toive lentävän välittömästi roskakoriin. Tämä ei ollut ehkä tehnyt sitä tarkoituksella, mutta oli jokatapauksessa onnistunut osumaan arkaan kohtaan ja sai samantin myös huomata sen. Jos tytön olemuksessa oli vielä hetki sitten ollut jotain sovittelevaa ja rauhoittelevaa oli se nyt kerralla tiessään, saaden tilalleen pelkkää tulta ja tappuraa. Tilanne ei ehkä olisi ollut aivan niin paha ilman pojan teeskennellyn kohteliasta ja hyväntahtoista hymyä, jossa ei kuitenkaan näkynyt tippaakaan tämän normaalin ilmeen rehellisestä lämmöstä. Ennemminkin se vaikutti lähes ivallisen itsetietoiselta, tuntuen lähestulkoon lyönniltä suoraan vasten kasvoja.
''Ei kuule pienintäkää pelkoo! En varmasti ainakaa enää!'' Katseensa kohottanut Sarutobi kivahti kovaäänisesti, välittämättä ollenkaan siitä sattuiko ohikulkevat äänenmaalaiset kuulemaan heidän kiistelyään elikkä ei. Tällähetkellä häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa koko asia, sillä Koga tuntui keräävän todella verta nenästään ja jos tämä sitä kerta haluaisi niin saamansa piti. Tämä ei olisi ensimmäinen kerta kun tyttö joutuisi taisteluun jota ei olisi halunnut käydä, sillä tiesi vain häviävänsä siinä teki mitä teki, mutta silto se ei tarkoittanut että hän olisi ollut valmis ottamaan edes puolikasta askelta taaksepäin. Sillä vaikka hän pitikin uusia tiimitovereitaan ystävinään ja välitti näistä, ei kumpikaan näistä yltänyt lähellekkään sitä jonka hän oli jo kerennyt menettää omien virheidensä takia. Eikä sitä olisi varsinkaan pitänyt alkaa hieroa päin naamaa ja verrastaa johonbkin vähäpätöiseen asiaan kuten hieman huonompi päivä, edes siinä tapauksessa että se oli vain hätävalhe peittämässä todellista syytä.
''Vaikka mitäpä sä siitä oisit tajunnu sittenkää. Nytki varmaa vaa pillität sitä mite ikävii asioit jouduttii tekee ja mite mukava ois vaa makoil jossai ryteikös puit halailemas, täysi tietämättömänä siit mitä toiste tarttee tehä ja uhrata et sä saat nauttii omast lutusesta olostas!'' Täysin riitaa haastavaan sävyyn sanoja suustaan ulos syyltävä nuori kunoichi melkein huusi, ajattelematta sen enempää mitä sanoi. Antaessaan oman pahan olonsa purkautua Mikillä ei ollut pienintäkään aavistusta siitä miten lähellä saattoi olla totuutta, mutta se ei kuitenkaan estänyt häntä hyödyntämästä kaikkea sitä mitä oli oppinut puunhalailijasta ja käyttämästä sitä parhaansa mukaan iskeäkseen yhtälailla arkaan paikkaan.

Kageroa seuraamasta kieltäytynyt Nuno tuijotti epäluuloisena edessään olevaa kunoichia, joka yritti parhaansa mukaan suostutella häntä mukaansa maan-alle. Tämä yritti vakuutella häntä siitä ettei mitään syytä huoleen ollut, eikä viimetapaamisen tapahtumat tulisi toistumaan tälläkertaa. Sillä jos alhaalla vaaniva mörkö sattuisi jostain syytä lyömään jotakuta niin tälläkertaa se olisi tumma ihoinen kunoichi, jota ryysyläisen oli käsketty seurtata ja totella, sillä tämä olisi vastuussa kaikesta siitä mitä oli tapahtunut. Tuos seikan esiintuominen ei kuitenkaan auttanut asiaa yhtään, sillä heidän lyhyen tuttavuutensa aikana pikkumies oli oppinut pitämään omalla tavallaan tästä naisesta, joka oli kohdellut häntä paljon reilumman tuntuisesti kuin kukaan niin pitkään aikaan kun hän kykeni muistamaan. Sen takia hän tunsi vielä vähemmän halua mennä maan alle johtavasta aukosta sisään ja ottaa sen riskin että tämä joutuisi kärsimään seuraukset jostain semmoisesta jota hän oli tehnyt, osaamatta edes aavistaa tehneensä väärtin tuon niskakarvat pystyyn nostavan yrmyn mielestä.
Ennen kuin otsa rypyssä ja huolestunut ilme kasvoillaan Ichirikiä tapittava Ningyou kerkesi protestoida mieleensä nousutta epäkohtaa siirsi nainen onnistuneesti hänen huomionsa muualle, ottamalla juhlat ja juomat puheeksi. Olemattoman keskittymiskyvyn omaavan miehen ajatukset alkoivat välittömästi harhailla ja saivat hänet hetkessä ajattelemaan juhlia, sekä ihmettelemään minkätakia jonkun tarvitsi maksaa juotavasta. Sillä vettähän oli saatavilla miltei missävain, jos ei otettu huomioon rämettä mistä he olivat juuri palanneet. Hän oli melkein jopa varma siitä että oli huomannut kaivon tai pari matkalla tännen ja ainakin luultavasti jopku oli myös ollut käyttämässä niitä, täyttäen pumpulla niiden luokse tuomioaan ämpäreitä raikkaan näköisellä vedellä.
Phtiessaan tuota outoutta hukkapätkä kuuli Kageron mainitsevan hänen tehneen hyvää työtä ja palvelleensa uutta isäntäänsä hyvin, mikä sai kun salmaniskusta heidän aijemman tapaamisen palaamaan jälleen mieleen. Tälläkertaa hän ei kuitenkaan ajatellut saamaansa lyöntiä, tai sitä seurannutta uhkausta. Sen sijaan hän muisti Akuman kanssa tekemänsä sopimuksen, minkä takia hän oli ylipäätään suostunut palvelemaan tätä. Sillä se oli ainut tapa jolla tuo kylmiäväreitä aiheuttava köriläs oli lupautunut kertomaan hänelle kuka oli onnistunut surmaamaan voittamattomalta vaikuttaneen Inuzukan, joka oli pitänyt omaa aluettaan hallussaan rautaisella otteellaan ja vaikuttanut ainakin hukkapätkästä vielä Akumaakin hirvittävämmältä olennolta.
''Tarkoitatko... Että hän kertoo minulle kuka surmasi Kougan?'' Silmät suurina innostuksesta Kageroa tuijottava Nuno kysyi ääni toiveikkaana, unohtaen samantien kaiken sen pelon ja epäilyksen mitä oli vielä hetken aijemmin tuntenut. Yhdessä silmänräpäyksessä hän oli valmis suuntaamaan maan alle ja tapaamaan tuon kauhistuttavan miehen, joka oli vielä hetkisitten saanut hänet lähes jäykäksi pelosta.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6826Viesti sumufani »

Koga huomasi Mikin olemuksesta nopean vaihdoksen sovittelusta sana sotaan ja piakkoin tyttö alkoi kova ääniseen tapaansa heittää ensimmäisiä vasta lauseitaa. Nuori miehen alku sujautti kätensä taskuihinsa ja tuijotti Sarutobia. Vaikka tytöllä oli maski kasvojensa edessä ja ANBU varustus tytön ruumiin kieli kertoi Senjulle tytön olevan likimain raivoissaan. Nuorukainen kuunteli tiimiläisensä vauhkoamista ja lopulta Kogan kasvoilta oli hymyn poikanen hävinnyt kokonaan.
’’Vai että ei pelkoa? Selvä selvä. Uskoo ken tahtoo.’’
Puunhalaaja aloitti sillä Miki oli tullut vahingossa lausuttua vaikkakin varmaan vahingossa miksi Senju oli alun alkaen ollut pahalla päällä. Ja jos hän oli ollut ärtynyt aiemmin nyt nuorukainen tunsi vihan aallon pyyhkäisevän ylitseen. Mitä sitten jos hän halusi viettää päiviään ilman, että tarvitsi tappaa joku tai joitain vähintään kerran päivässä? Senjun ohimolla sykki suoni uudelleen ja hän jatkoi Mikin maskin silmäaukkojen tuijottamista muodostaen jo vasta iskuaan.

’’Onko sille jokin isokin este, että minä en saa samaa kunnian ja maineen kohotuksen halua aina kun minä tapan jonkun? Oletko edes katsonut jalkojesi alle ja miettinyt keiden ansiosta olet nyt siinä? Ketkä sinua kannattelevat?’’
Vaikka Miki oli häntä voimakkaampi ja kokeneempi niin tyttö antoi silti tunteilleen liian nopeasti vallan, mutta juuri nyt Senju ei ollut sen parempi esimerkki.
’’Mutta tuskin sinua moiset ajatukset kiinnostaa, sillä pitää saada kunniaa että kylä on ylpeä ja että pääset juhlimaan sillä välin kun häviäjät hautaavat ruumiita.’’
Miehen alku sanoi ja nosti hieman housunsa lahjetta parantaakseen haavan, jonka Miki oli siihen hetki sitten tehnyt. Koga miltei pyyhkäisi haavaa vihreän hohtavalla kämmenellä ja valunut veri jäi ainoastaan muistuttamaan haavasta.
’’Jos yksi asia on käynyt selväksi niin se, että tämä elämän tyyli ei ole minulle ja varmaan katoan metsään halaamaan puita, jotta en hidasta kenenkään menoa!’’
Henkeä vetäen Senju hieroi silmiään, sillä hän oli ehkä puhunut liikaakin omia ajatuksiaan vihan alla vaikka viimeisin lause oli alkanut itää hänen päässään padon tuhoamisen jälkeen niin hänen ei ollut pitänyt kertoa asiasta.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6827Viesti Southpaw »

Nunon kasvoilla viipyvä ilme sai Kageron hetken aikaa epäilemään, että hänen lahjomisyrityksensä ei näyttänyt tuottavan tulosta. Hetken verran hän ehti jopa miettiä voisiko ruualla lahjominen kenties toimia paremmin ja kunoichi olikin jo aikeissa ottaa asian puheeksi, kun yllättäen jokin Nunon ilmeessä muuttui. Tämän esittäessä seuraavaksi toiveikkaan kysymyksen siitä kertoisiko Akuma kuka Kougan oli surmannut, Kagero kirosi mielessään huonoa tuuriaan. Hän oli ehtinyt jo elätellä toiveita , että kenties Nuno olisi jo unohtanut hajamielisyyttään koko asian, mutta ilmeisesti jotkin pihuat pikkumiehen päässä kuitenkin toimivat edelleen kuten piti. Hieman pohtivan näköisenä Kagero kuitenkin oli miettivinään Nunon esittämään kysymystä, kunnes lopulta kohautti olkapäitään. Hän ei edelleenkään pitänyt ajatuksesta, että Akuma kertoisi Nunolle Akkin tappaneen Kougan, mutta jos tämä oli kuitenkin se asia jolla hän saisi Nunon suostuteltua sisään maanalaisiin tunneleihin niin hänen ei auttanut kuin hyödyntää tätä tietoa.
"En tiedä. Mutta sen tiedän, että jos et tule alas niin silloin et ainakaan saa tietää kuka Kougan surmasi, joten mitä sanot? Menäänkö ottamaan selvää mitä mieltä hän on? Minä ainakin olen utelias kuulemaan sen tiedon jos hän kertoo" Kagero suostutteli, samalla kun siirtyi nostamaan kaivonkannen ylös paikoiltaan. Mielessään kunoichi toivoi, että ajatus siitä, että jäisi kokonaan ilman tietoja mikäli ei tulisi mukaan, saisi Nunon harkitsemaan uudeelleen tikkaita pitkin laskeutumista. Lähtiessään itse laskeutumaan tikkaita pitkin alas, Kagero jäi hetkeksi vielä tikkaiden yläreunalle, vilkaisemaan Nunoa odottavan näköisenä, ennen kuin laskeutui edeltä maan alle. Päästessään lopulta pohjalle asti ja laskiessaan jalkansa viimeiseltä askelmtalta maahan, Nainen hätkähti kuitenkin yllättyneenä tajutessaan maanpinnan tulevan vastaan huomattavasti aiemmin kuin hän oli odottanut. Katsoessaan lopulta askelmia, kunoichi sai huomata, että aiemmin irtonaisena roikkunut viimeinen askelma oli tällä kertaa tiiviisti kiinni seinässä, jonkun otettua viimeinkin asiakseen korjata rikkinäiset tikkaat. Hän ei ollut varma johtuiko tämäkin muutos vain kylään ilmestyneistä yakuzan miehistä vai mistä, mutta tästä muutoksesta hän kuitenkin saattoi sanoa pitävänsä.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6828Viesti Cross »

Kätensä nyrkkiin puristanut Miki ei ollut uskoa korviaan kuullessaan Kogan sanat, joiden mukaan tämä ainakin hänen korvissaan kuulosti olevan jonkinsortin psykopaattimassamurhaaja, joka sai nautintoa imisten teurastamisesta ilman sensuurempaa syytä. Hän osasi kyllä jo elää sen kanssa että saattoi joutua riistämään toisaen ihmisen hengensyystä tai toisesta, mutta se ei kuitenkaan tarkoittanut että se olisi ollut aina helppoa, saati sitten että olisi saanut siitä jotain tyydytystä. Se oli kuitenkin epämiellyttävä osa sitä maailmaa jonka osaksi tyttö itse oli päättänyt vuosia sitten liittyä, lukiessaan vanhemmiltaan salaa vanhempien veljiensä ninja akatemian muistiinpanoja taskulampun valossa peiton alla.
Toisin kuin Senju tuntui kuvittelevan Sarutobi ei myöskään ollut halunnut olla shinobi vain jännityksen ja vaarantuneen takia, ei ainakaan enää nykyisin. Seikkailunhalu oli saattanut alkuun vaikuttaakkin häneen , mutta ainakaan nenää kyse ei ollut siitä, sillä se naivius oli kuollut vimeistään Eisemin myötä. Toisin kuin vielä nuorempana nykyisin nuori kunoichi halusi vain tehdä parhaansa voidakseen suojella läheisten ihmistensä lisäksi myös koko kotikyläänsä, eikä se tulisi onnistumaan vain perseellään istumalla.
''Sä et tiedä mitää laholatva!'' Vielä entistäkin raivostuneemman kuuloinen Miki kivahti äänekkäästi ja tönäisi rajusti lahjettaan nostanutta Koga seinää päin, saatuaan lopulta tarpeeksi tämän kohtuuttomilta tuntuvista syytöksistä. Sillä tämä ei todellakaan tiennyt mitään siitä mistä puhui, vaikka onnistuikin silti osumaan harvinaisen herkkään paikkaan jo kolmannen kerran pienen ajan sisällä. ''Aattele ja tee iha mitä lystää! Mun ei tartte kuunnella tollasta sontaa!'' Tyttö lisäsi vielä ääni lähessärkyen, ennen kuin ryntäsi ulos kujalta välttääkseen sanojen sijasta nyrkeillä puhumiseen siirtymisen.
Harppoessaan eteenpäin pitkin katua tietämättä edes itse minne oli menossa Sarutobi tiesi itsekkin toimineensa jälleen kerran typerästi menettäessään malttinsa, mutta ei siitähuolimatta edes harkinnut kääntyvänsä ympäri ja menevänsä pyytämään anteeksi. Sen sijaan hän halusi vain päästä mahdollisimman kauvan kujalta ja sinne jääneestä pojasta, jonnekkin missä voisi rauhassa purkaa kiukkuaan. Siitä ei kuitenkaan tulisi helppoa, sillä puun halaajan sanat eivät tuntuneet jättävän tyttöä rauhaan, vaan kaikuivat tämän korvissa aivan yhtä selvinä kuin ensikertaa kuultuina ja saivat tämän hetkihetkeltä entistä ärtyneemmäksi.

Kageroa kysyvä ilme kasvoillaan katseleva Nuno näki naisen kasvoilla käyvän hieman harmistuneen ilmeen, joka kuitenkin tuntui katoavan miltei yhtä nopeasti kuin oli muodostunutkin. Syytä hän ei sille osannut sanoa, mutta arveli sen johtuvan jostain mitä tämä oli unohtanut ja muistanut juuri äsken. Se mitä tuo jokin oli ei kuitenkaan kiinnostanut pikkumiestä, jonka huomio kiinnittyi ennemmin naisen esitettyyn kysymykseen antamaan hivenen väistelöevään astaukseen, joka vaikutti aivan siltä kuin tämä ei olisi halunnut sanoa juuta taikka jaata. Reagtio hieman kummastutti pikkumiestä, mutta siitä huolimatta hänen oli kuitenkin myönnettävä kunoichin olevan oikeassa.
Hetken aikaa päätään raavittua ja tilannetta punnittuaan Ningyou päätti lopulta rohkaistua ja lähteä seuraamaan edeltä maan alle pienestä aukosta laskeutuvaa Ichirikiä, joka oli pysähtynyt hetkeksi alas laskeutuvien tikkaiden yläpäähän odottamaan. Sanaakaan sanomatta ryysyläinen lähti laskeutumaan tämän perässä alaspäin, huomaamatta kuitenkaan alempana olevan naisen pysähtyvän yllättäin alas päästessään. Sen sijaan hän jatkoi vain tavalliseen tapaan alaspäin kapuamista, kunnes tunsi jalkansa painuvan yllättäin jonkin oudon pehmeän päälle. Yllättäin hän tunsi sen jonkin liikahtavan nopeasti jalkansa alla ja seuraavaksi hän jo huomasi menettäneen otteensa tikkaista, tippuen täysin hallitsemattomasti alaspäin. Onneksi matka ei kuitenkaan ollut pitkä ja alastulo yllättävän pehmeä, hänen rojahtaessa koko painollaan pitkin pituuttaan lattialle.
Nunolta kesti silmänräpäyksen ajan tajuta mitä juuri oli tapahtunut, kuten myös se miksi alla oleva lattia tuntui niin yllättävän pehmeältä ja eläväiseltä. Sillä hän oli pudotessaan mätkähtänyt alapuyolellaan olevan kunoichin päälle ja kaatanut tämän niin ikään pitkin piennarta. Tajutessaan mitä oli tapahtunut pikkumies pyörähti nopeasti pystyyn ja alkoi auttaa alimmaiseksi jäänyttä naista pystyyn pahoillaan olevan kuuloisesti uikuttaen, ollen miltei varma jonkinlaisen rangaistuksen olevan tiedossa.
sumufani
Rokubi
Rokubi
Viestit: 949
Liittynyt: 31 Heinä 2015, 15:44

Re: Paardit ovat parhaat (rope)

Viesti: # 6831Viesti sumufani »

Senju nojasi seinään ja saatuaan sanansa sanottua hän näki, kuinka kiukku alkoi näkyä entistä selvemmin Mikin kasvoilla. Liki huudahtaen tyttö alkoi tilittää takaisin ja vaikka oli totta, että Koga ei tiennyt tytön menneisyyttä saati aikaisempien tehtävien kulkua Äänenmaassa nuorukainen kuunteli tyttöä ilmekkään värähtämättä. Vihan vallassa hän oli ehkä sanonut tyhmääkin asiaa, mutta silti tässä kiukunpuuskassa hän sai tyydytystä selvästi osuessaan hermoon. Kumartuessaan parantamaan naarmua tyttö tönäisi puunhalaajaa, mutta silti Senju keskittyi tekemiseensä ja vihreä hohde näkyi pienen hetken sivu kujalla.
Nuorukaisen jälleen suoristettua selkänsä hän katsoi Sarutobin suuntaan, joka antoi hänelle täyslaidallista omaa mieltään. Lopulta tytön lopetettua Senju oli laittanut merkille, kuinka tytön ääni oli miltei särkynyt vaikka tytön harppominen paikalta yllätti Kogan. Hän oli miltei varma että Miki turvautuisi nyrkkeihinsä, mutta totta puhuen Senjua ei nyt kiinnostanut asia tämän enempää. Sen sijaan nuorukainen päätti louda itsestään kloonin, joka voisi mennä hoitamaan raportin tekemisen. Klooni lähti katua pitkin kohden määränpäätä ja Senju itse suunnisti porteille. Hän halusi pois tästä tuppu kylästä ja sijoittua jykevälle puunoksalle. Poistuessaan kujalta Senju asetti maskinsa takaisin paikoilleen ja alkoi pujotella ihmisten joukossa tällä suht karkealla mukulakivellä. Hän aikoisi nyt toteuttaa sanomansa ja suksia kuuseen, sillä Mikin sanat edelleen kaikuivat hänen mielessään vaikkakin Miki ei osunut täysin maaliinsa sanoillaan vaikka läheltä oli pariin kertaan mennytkin.
Juurikaan ajattelematta suuntaa päästyään ulos porteista Senju katseli aukeaa pelto maastoa ja kaukaisuudessa näki yksinäisen puun. Se näytti lupaavalta kauempaa, mutta päästyään lähemmäs Snju huomasi sen kuolleen kauan sitten. Silti hän kiipesi puuta pitkin ja asettautui osa haaraan katsomaan maisemia. Hän näki muutamia raunioita ja villiintyneitä riisipelto länttejä. Viimeistään tässä vaiheessa Senju oli lyönyt päätöksensä lukkoon, ettei pitänyt tästä maasta ja hän halusi pian kotiin jättämään eroanomuksensa juuresta.
’’Paska mikä päivä.’’
Senju mutisi itselleen katsoessaan pilviä taivaalla.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Pohjoinen osa”