Kaikilla on tarinansa

Orochimarun kuoleman jälkeen Otogakuren pohjoinen osa on päätynyt Akuman haltuun. Pohjoisessa sijaitsee yksi Orochimarun vanhoista tukikohdista ja Akuma alaisineen käyttää tätä tukikohtaa päämajanaan. Pohjoisen alueella on useita enemmän tai vähemmän raunioituneita kyliä, sekä riisinviljelyyn käytettyjä pieniä peltoalueita.
Avatar
LordVonKwaak
Tsuchikage
Tsuchikage
Viestit: 783
Liittynyt: 21 Loka 2014, 21:57

Kaikilla on tarinansa

Viesti: # 1628Viesti LordVonKwaak »

Akuma, pohjoisen ja kohta myös läntisen Otogakuren johtaja, oli hyväksynyt Kaguran joukkoihinsa ja määrännyt tämän välittömästi tehtävälle rajan tuntumaan. Pula normaalia pätevämmistä sotilaista oli suorastaan huutava, minkä vuoksi kunoichi niin helposti joukkoihin pääsikin - vaikka tästä tuntuikin, ettei alkuvaikeudet suinkaan olleet vielä takana päin.
Tapettuaan veljensä pettäneen juoppolalli Gengin, hävittyään taistelussa hämärälle nukketteerille heti perään ja sen jälkeen neuvoteltuaan elämästään pohjoisen valtiaan edessä, Kagura nukkui sikeät yö unet ennen lähtöään rajalle. Unien tarkoitus ei ollut vain palauttaa voimia ja auttaa varustautumaan. Kunoichi käytti saamansa ajan pohtimalla mitä kaikkea oli tapahtunut vain yhden vuorokauden sisällä. Pohtimalla asioita ennen taistelua, hänen mahdollisuutensa palata elossa parantuivat roimasti.
Nukuttuaan toistakymmentä tuntia yhteen menoon, Kagura ei vieläkään suunnistanut suoraan rajalle. Vaikka päällisin puolin kunoichi käytti vielä hetken varusteidensa täydentämiseen, tämän todellinen syy oli varovainen tiedustelu siitä, oliko Akuma ehtinyt peruuttamaan etsintäkuulutuksensa. Onneksi näin oli ja Akuman peruutuskäsky oli kulkenut lyhyessä ajassa kaikkialle. Vähän aikaa Kagura oli jo ehtinyt pelätä, että pohjoisen valtias olisi lisännyt tulikokeeseen vaikeuksia jättämällä etsintäkuulutuksen voimaan - milloin Kaguran olisi pitänyt murtautua läpi rajan toiselle puolelle ja sinnitellä siellä kunnes hän voisi virallisesti palata Akuman alueille. uskottavimmin vasta kun läntinen alue olisi tiukasti hallinnassa.

Levänneen ja varustuksensa täydentäneen kunoichin matka taittui ripeää tahtia. Alati kasaantuva paine sai Kaguran vain terästäytymään ja antamaan entistä enemmän. Siitä oli vuosia, tämä oli tuntenut itsensä yhtä eläväksi kuin nyt.
Päästyään melkein rajalle, Kagura tunsi äkkiä jonkun ilmestyneen taaksensa. Ehtimättä kääntymään, kunoichin olkaan tarrattiin. Tarraamisen hetkellä Kaguran kirveeksi muuttunut käsi tummui ja chakran vauhdittamana upposi tarraajan kurkkuun, kunoichin samalla kääntyessä kohtaamaan yllättäjänsä.
"Mit?" Kunoichai selästä tarrannut Teslan klooni hajosi iskun voimasta, mutta Kagura ei ollut enää ulkona. Hän ja Tesla seisoivat hyvin valaistussa huoneessa, joka vaikutti olevan maan alla.
Koettaen ymmärtää mitä oli tapahtunut ja pysyä tyynenä, Kagura tunsi oudon kihelmöinnin jalassaan ja manaten ymmärsi mitä oli tapahtunut: jälleen piiloon himmennyt sinetti oli Teslan käsialaa.
"Jösses sentää. Ooks aina noin äkkipikäinen?" Tesla hieraisi kaulaansa kohdasta, johon tämän tuhoutunut klooni oli saanut osuman kirveestä. "Sää ja Akuma saattaisitte sopii yhtee."
"Tesla, oon tällä hetkel virallisella tehtävällä, minkä Akuma korkeimman omakätisesti on mulle antanut." Taisteluun valmistautuva Kagura oli toipunut hämmennyksestä nopeasti. "Sää voit toikkaroida mite haluat, mut älä sotke mua sun hulluuksis mukaan."
Toisen katseen viestiessä tämän olevan täysin vakavissaan, Tesla naksautti kieltään. "Jos ny kuitenki kuuntelisit? Vaikka kuinka ryntäisit ulos, ilman mua sul kestäis meeelkonen tovi päästä takas Otoon."
Tietämättä puhuiko nukketteeri totta vai ei - tämä vaikutti tarpeeksi tärähtäneeltä puhuakseen totta odottamattomimmissa paikoissa - Kagura antoi käsiensä laskeutua sivuille. Kuitenkin kun nukketteeri oli jälleen sanomassa jotain, chakralla kehoaan vahvistanut Kagura singahti kuin laukaistu nuoli eteenpäin, koettaen tarrata Teslaan ennen kuin tämä ehtisi tehdä mitään.
Yllätyksen sijaan malttamattomalta näyttävä Tesla ei kuitenkaan perääntynyt edes askelta, vaan näytti antavan Kaguran napata itseään kaulasta. Kunoichin käsi kuitenkin pysähtyi tyhjästä ilmestyneisiin ketjuihin, jotka kietoutuivat saman tien hyökkäävän käden ympärille. Tuntien voimiensa katoavan, Kagura valahti polvillensa, haukkoen henkeä.
"Sitomisleikit ei oo mun juttu, jote voisiks kuunnella nyt edes tän hetken ajan?" Teslan äänen sävystä korostui, mitän tämä koetti hoitaa asiat mahdollisimman vähällä vaivalla molemmille - mutta tarvittaessa paketoisi kunoichin ikeestä kantapäähän. "Sää oikeest haluaisiot kuulla mitä mul o sanottavaa."
Kuin vahvistaen sanojansa, nukketteeri antoi ketjujen otteen raueta.
"Olis pitänyt arvata..." Ketjujen hellittäessä chakransa takaisin saanut Kagura sähähti, huomattuaan ketjujen vetäytyneen takaisin nukketteerin kehoon. "Oot nukke itsekin."
"Eipäs ny haukkumaa ruveta", Tesla virnisti, kävellen seinämän viereen. Painamalla kahta laattaa yhtäaikaa nukketteeri laukaisi mekanismin, joka sai osan seinästä nousemaan, paljastaen taaksensa kätkeneen syvennyksen. "Toisin ku Sasori-dono ja Susan-dono, mä en omaa halua puutua."
Syvennyksestä oli melkoinen kirjo koneita, joita Kagura ei tunnistanut. Kaiken keskellä oli kolme suurta säiliötä, joista keskimmäisen sisällön hän kuitenkin tunnisti: keskellä tankkia vihertävän nesteen ympäröiminä lilluivat kunoichin Akuman piilopaikassa menettämät kädet.
"Jokos mielenkiinto alko herää?" Toisen katsetta seurannut Tesla virnisti, hypähtäen istumaan hajareisin pöydälle, joka oli sekalaisten paperien peitossa. "Istu taikka seiso, sama se, ja kuunteles ku Tesla vähä opettaa."
Odotettuaan kunnes Kagura astui lähemmäs, Tesla aloitti pitkän selostuksensa. Normaalista puhe tavastaan poiketen nukketteeri selitti selkeästi, joskin puhuen turhankin nopeasti, nostaen tämän tästä jonkin paperin taikka monisteen Kaguran nähtäväksi.
Tesla selitti miten oli tutkinut Kaguran käsiä ja saanut varmistuksen Akuman esittämälle teorialle: kunoichin suvun geeneistä, eritoten niissä esiintyvässä poikkeamassa kerätä senjuchakraa, Orochimaru oli jalostanut kirotun sinettinsä, mistä vastaavasti Ryuu oli jalostanut omansa.
Kaguran mainitessa tietävänsä geenivirheestä, joka pakotti kunoichin kehon keräävään luonnonchakraa, nukketteeri vain naurahti ja selitti, ettei se ollut mikään geenivirhe.
"Pelkkä luonnollinen mutaatio, joka on periytynyt suvusta toiselle", Tesla lausahti, huitaisten kädellään kuin viitaten kintaalla Sain ja Odan selitykselle. "Ja 'luonnonchakra' viittais pelksätään luonnossa vapaana olevaan chakraan. Senjutsuchakra ja siten senjutsut on kyseinen voima käytössä kehossa ja tekniikoissa, joten kutsu miks kutsut, mut mää pysyn senjussa."
Teslan selittäessä samat löydökset kuin Oda, Kaguralla oli vaikeuksia pysyä tyynenä. Jos nukketteeri Sunasta oli pystynyt saamaan asian selville vain kahdestä kädestä, miksi Sai ja Oda olivat kokeillaan joutuneet tappamaan kunoichin veljen?
"Noh, toi on aika helppo asia kun sen sanoiksi pukee", Tesla summasi, hymyillen viekkaasti: "Vaan sää mokoma et kertonut omaavas viel toisenki jujun veressäs."
Kaguran kysyessä mitä nukketteeri tarkoitti, Tesla selitti huomanneensa kunoichin sineteissä erikoislaatuisia piirteitä. Ne tuntuivat luonnostaan keskittyvän chakran johtamiseen, varastoimiseen taikka siirtämiseen. Kaguran takaraiviossa sijaitseva Rashoumon-sinetti oli samaa luokkaa.
"Sun kehos mutaatioto jyrsinyt luonnollisia pikmenttejä pois, mut vähän aikaa sen jälkeen ku muuttuit örrimörröksi, huomasin melkosen punertavuuden hiustes alta", Tesla hymyili, viitaten Kaguran muuttuneeseen muotoon, tämän johtaessa kehoonsa chakraa Rashoumonista. Leimattuaan sen jo surkeaksi muodoksi kirotusta sinetistä, Tesla julisti Kaguran kuuluvan Uzumakien verilinjaan: "Luonnolliset kyvyt kumpaankin alaan, mut vaikeudet oppia, kaikki viittaa siihen, et omaat helvetin mielenkiintoisen geenicoctailin, muttet vaan oo pystynyt hyödyntämään sitä oikein."
"Hetkinen , hetkinen, hetkinen!" Voimatta estää naurahdusta, Kagura ei pystynyt kuin hymyilemään huvittuneena: "Sanot, et mä on sukua 7.hokagelle?"
"Tuski mitään suoraa, mut jos haluut ajatella, niin kait voit sen noinki sanoo", Tesla vastasi miettivään sävyyn. "Mut jos aattelet noin, et kaikki verilinjan omaavat o samaa sukua, niin oot sukua myös mun kanssa."
Kaguran olisi tehnyt mieli nauraa, mutta toisen rehellinen mietteliäisyys ei valhdellut: tämä oli vakavissaan.
"Mut.. siis... Mitä ajat takaa?" Kagura tunsi ärtymyksen nostavan rumaa päätänsä. "Et kaikki mun kyvyt on vain perinöä joltain muinaisilta klaaneilta? Jotka o tuhoutunut vieläpä kaiken lisäksi?"
"Mää olen korkeimman omakätisesti opetellut jokaisen muodonmuutoksen ilman kenenkään apua", toisen hiljaisuus sai Kaguran vain ärtymään lisää. "Sinetöinin taidot opin itseltään Mitsuhide Ranmarulta, lisäten vain oman twistin niihin."
Vanhat haavat alkoivat kirveltää kunoichin mielessä. Kaikki olivat joko karsastaneet, taikka pelänneet hänen voimia jo pienestä pitäen. Riippumatta kuinka paljon hän harjoitteli, kaikki puhuivat "hirviöstä" taikka "demonista", kuin hänen opettelemansa kyvyt muovata kehoa olisivat voittaneet taistelut kunoichin itsensä puolesta. Kiitos Odan, Kagura oli saanut paremman käsityksen kyvyistään - joutuen samalla opettelemaan kaiken alusta asti uudestaan. Vailla Rashoumonia kunoichi ei pystyisi hallita hulluuskohtauksia, mutta olisi paljon voimakkaampi kuin nyt.
"Äläpäs heittäydy kiukuttelevaks teiniks nyt", Tesla vastasi viileänä. Puhuessaan nukketteeri näytti äkkiä hetkellisesti enemmän ikäiseltään, kokeneelta shinobilta: "Muodonmuutokset tulee suoraan sun verestä, sille ei mitään voi, samoin kuin taipumis sinetöintiin. Yksin sää kuitenkin olet kehittänyt kaiken mitä nyt osaat, käyttäen kumpaakin hallitsemaan toinen toistaan."
"Ainoa mitä mää sanoin on, että oot joutunut tekemään kaiken pidemmän kaavan kautta, koska sulla ei ole koskaan ollut oikeanlaista opettajaa." Puhuessaan Teslan katse piipahti tämän kämmenissä. Vasta nyt Kagura huomasi kuinka kuluneet ja kärsineet ne olivat - toisin kuin nukketteerin muu ruumis, joka ei vaikuttanut koskaan joutuneen todelliseen taisteluun. "Hyvää hyvyyttäni löysin sulke kaksi perkeleen makeeta kykyä. On kokonaan sun asia, jos et kuuntele ja jatkat omal tyylilläs hautaas saakka."
Ellei olisi itse juuri hetki sitten tuntenut samaa, Kagura olisi pitänyt nukketteerin puuskahdusta pelkästään lapsellisenä piirteenä. Hetken, vaikka kuinka pienen, kunoichi kuitenkin tuntui ymmärtävät mitä Teslan sanat kätkivät allensa: tämä oli joutunut itse opetelemaan ja luomaan suurimman osan tietämästään, saamatta kiitosta. Vuosien varrella patoutunut viha ei ollut samaa luokkaa Kaguran itsensä kanssa, mutta nosti päätään, kun kunoichi meinasi tyrmätä avun kun kerrankin sitä oli tarjolla.
"O... oot oikeessa", Kagura mumisi, kiittäen sitten Teslaa tämän tutkimuksista. Tietämättä vielä oliko tämän löydöistä todella mitään hyötyä, kunoichi kuitenkin lisäsi: "Suonet kuitenkin epäilykset siitä, et teet tän kaiken vapaahetoisesti?"
"Aattelin, et jäät palveluksen velkaa", Tesla virnisti. "Mut vain jos näist tiedois o hyötyä. Kutsui... toin sut paikalle kuitenkin vallan muusta syystä."
"Ai?"
"Teoriat on teorioita, mut mä haluun tuloksia." Käden heilautusta myöhemmin chakranarut avasivat laatikon ja nykäisivät sieltä käärön Teslan syliin. "Ehdotan tiedonvaihtoa."
Tesla selitti, miten itse omasi Uzumakien verilinjan, muttei omannut kuin kolme tekniikkaa näiden legendaarisista kyvyistä. Yksi oli ilmaissut itsensä vaaran hetkellä ja kaksi muuta nukketteri oli saanut vaivoin ongittua tietoonsa ja kehitettyä sitä kautta.
Tyytymättömänä tilanteeseensa, Tesla ehdotti opettavansa perusteet Kaguralle, toivoen tämän jatkavan niitä pidemmälle, raportoiden yhtäläillä onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan suoraan nukketteerille.
"Jos sää lupaat kasvattaa tietoa sinetöinnistä, mä lupaan paljastaa sulle kahden henkilön olinpaikat", Tesla jatkoi hymyillen ovelasti. "Ensimmäinen on joku, joka voi auttaa sua senjutsun suhteen. Vain 'voi', koska loput on kiinni susta ja hänestä."
Huokaisten Tesla Kaguran yllätykseksi myönsi osaavansa kerätä senju chakraa, muttei käyttää sitä. Nukketteerin keho oli liian heikko ja tämä arveli Orochimarun törmänneen samaan esteeseen kirotun sinetin luodessaan.
"Jos opiskelet senjutsua Fujilla, et enää tarvii noit epävakaita hökötyksiä, jota oot nyt väkerrellyt", Tesla jatkoi, puhuen Kaguran tavasta käyttää Rashoumonia kylmemmin kuin mitä kunoichi oli koskaan nukketteerilta kuullut. tesla ei aikonut sanao toiselle miten taistella tai elää elämäänsä, mutta varoitti tätä jatkamasta umpimetsässä tarpomista, ennen kuin tätä uppoaisi suohon, eikä pääsisi enää koskaan pois.
"Tää Fuji on siis joku vuorella asuva mestari?", Kagura ohjasi aiheen pois tavastaan käyttää sinettiä, tietäen sen olevan varsin ongelmallinen. "Varsin häilyvästi hyötyä. Kukas on tää töinen hyyppä, jonka haluaisin sun mielestä tuntea?"
Odottaen toisen puhuvan jostain sinettimestarista, valmiina tyrmäämään idean Ranmarun ollessa ainoa oikea sensei, kunoichia kylmäsi Teslan puhuessa yöstä Imaharan kylässä.
"Toinen tieto, jonka vaihdan ku aika on oikee, Bushinien johtajan Akedan olinpaikka." Tesla
selvästi nautti Kaguran reaktiosta. Vielä enemmän tätä näytti huvittavan toisen reaktio, kun nukketteeri vastasi tietävänsä missä tämä oli, koska Akeda halusi Teslan joukkoihinsa. "Ei huono diili, vai-ko-kö?"
Kagura katsoi edessään istuvaa nukketteeria jäätävästi. Hetkessä kunoichi jälleen muisti kuinka vaaralliseksi hän Teslan koki. Tämän motiiveista ei saanut selvää, voimat olivat mysteeri ja joka nurkan takana oli yllätys toisensa perään.
Lopulta Kagura kuitenkin suostui järjestelyn, sinetöiden Teslan käärön vyönsä peittämään sinettiin vyötäröllä. Jos kaikki muu pettäisi, metsästämällä Akedan Kagura voisi pelata Konohaan sankarina.
"By the way me ei koskaan tavattu tänään", Teslan sanat keskeyttivät Kaguran ajatukset, nukketteerin tarratessa kunoichai olasta. Samassa hetkessä Kagura oli jälleen Otogakuressa, samassa paikassa mistä oli lähtenytkin, eikä Teslaa näkynyt mailla halmehilla.

Hämmentyneen Kaguran jatkaessa tehtäväänsä Otogakuressa, Iwassa sijaitsevassa huonessa seisova Kagura katsoi pöydällä lojuvia piirustuksia. Tietämättä olisiko Kagurasta tehtävään, nukketteeri vilkaisi seinällä olevaa karttaa ja huokaisi syvään.
Lähtiessään Sunasta Tesla oli tuntenut, ettei voisi toteuttaa unelmiaan siellä. Siirtyminen Otogakureen oli osoittatuunut hyväksi siirroksi. Hän oli saanut omat toimitilat ja pystyi vähä vähältä verkostautumaan tärkeiksi kokemiinsa henkilöihin. Nousu kierteessä olevan Akedan tarjous tämän joukkoihin liittymisestä oli ollut houkutteleva, mutta sen hetkistä tilannetta hyvin lukenut Tesla oli jättänyt sen omaan arvoonsa. Vuoden kuluessa Akedan kirkkain ura olikin ollut ohi, tämän ottaessa yhteen koko Sunan sotavoimien kanssa.
Siirto oli ollut oikea, mutta pian Tesla huomasi jääneensä silti vangiksi aikaisempaan valintaansa siirtyä Otogakureen. Tuntien historian tuulien lähestyvän, nukketteeri epäili Otogakurelle käyvän samoin kuin Akedalle. Rauhanaikana Tesla ei kuitenkaan saanut siirrettyä tukikohtaansa mihinkään muuhun kylään, joutuen seuraamaan vierestä miten jengisota kuihdutti kaikkea hänen ympäriltään, muiden maiden kukoistaessa ennennäkömettömästi.
Kaguran ilmestyminen Otogakureen oli saanut nukketteerin jälleen valpastumaan. Tunnistaen kunoichin taistelutyylin Akedan kuvauksista, Tesla tunsi mahdollisuutensa koittaneen, varsinkin kun tämä vielä paljastui omaavan myös Uzumakien verta suonissansa. Auttamalla kunoichia nousemaan korkeuksiin, Tesla saisi tilaisuuden hyödyntää tämän nousunostetta ja päästä eroon vankilaksi muuttuneesta Otogakuresta.
'Jos vain olisin itse onnistunut senjutsuissa...' Fujin opissa Tesla oli joutunut myöntämään, ettei hänen kehonsa kestänyt senjutsujen mukanaan tuomaa rasitusta. Viimeinen oljenkorsi päästä Otosta oli hukkunut tuolloin. Kaguran mutaatioihin tottunut keho voisi kuitenkin osoittautua ratkaisuksi: jos tämä saisi yhdistettyä Uzumakin ja senjutsut, kunoichi nousisi samaan luokkaan legendojen kanssa. Moiselle jumalalle ei olisi temppu eikä mikään saada nukketteeri sivistyksen pariin. 'Tai ehkä juuri siksi en onnistunutkaan...'
Vaikka Kagura olikin nukketteerin valttikortti, hän ei ollut opettanut tälle senjutsun perusteita, ennen kuin näkisi olisiko hän laskemassa toivonsa voittajan varaan joka ansaitsisi voittonsa. Ajatus Kaguran ja Akedan usuttamisesta toisiaan vastaan pohjasi samaan epävarmuuteen. Tesla mieluummin mätänisi vankilassaan, kuin auttaisi Akuman kaltaisia hirviöitä voimistumaan suhteettomasti.
'Historialliset tuulet puhaltavat jälleen? Hah hah! Saas nähdä onko tulossa syysmyrsky, joka tasoittaa kaiken talven tieltä, vai kevätmyrsky, joka raitistaa ilman uutta kasvukautta varten.'
Kagura
Hp: 62
Ch: 297
Nopeus: 21
Kamui
Hp: 50
Ch: 191
Nopeus: 9
Hideyoshi
Hp: 23
Ch: 91
Nopeus: 5
Nejisuke
Hp: 20
Ch: 40
Nopeus: 3
Mugen
Hp: 20
Ch: 48
Nopeus: 3

Palaa sivulle “Pohjoinen osa”