Sivu 11/11

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 08 Heinä 2017, 17:23
Kirjoittaja Southpaw
Onin alkaessa itsevarman oloisesti esittää omia arvelujaan siitä miksi Tinga oli mihinkin ratkaisuun päätynyt, kunoichi kuunteli tyynesti tämän arvailuja. Mitä pitemmälle miehen puheet kuitenkin etenivät, sen leveämpi hymy Tingan kasvoille kuitenkin levisi, kunnes viimeisen väitteen kohdalla nainen ei kuitenkaan kyennyt enää hillitsemään itseään vaan tämä alkoi nauraa, aidosti huvittuneena kuulemastaan. Kenties tämä persoona ei sittenkään tuntenut häntä niin hyvin kuin koetti antaa ymmärtää. Jossain määrin miehen sanat toki ärsyttivät ja joissakin miehen sanomissa puheissa oli toki hieman perää, mutta nämäkin asiat olivat kuitenkin vain pieni osa Tingan oikeista motiiveista. Pääasiassa oli kuitenkin huvittavaa kuinka väärässä Oni väitteineen olikaan.
"Et voisi olla enempää väärässä sen suhteen mitä puhut. Ehkä et tunnekaan minua niin hyvin kuin luulin", Tinga sanoi lopulta, saadessaan naurunsa laantumaan siinä määrin, että saattoi vastata Onin esittämiin väitteisiin.
"Jos ollaan ihan rehellisiä, olen oikeastaan vieläkin epäileväinen sen suhteen onko minusta johtajaksi. Ja se on osasyy siihen miksi en ole puhunut Ryoujinin kanssa. Olen tarkoituksella jättänyt hänet ulkopuolelle, sillä jos hän ei ole osallisena kapinassa, kukaan ei voi syyttää häntä mistään mikäli epäonnistun. Eikä silloinkaan jos onnistun. Tällä tavoin hänellä on edelleen mahdollisuus saada kyläläiset puolelleen ja olen täysin valmis luovuttamaan kagen paikan hänelle jos se on sitä mitä kyläläiset toivovat", Tinga vastasi.
"Mitä tulee teidän kahden pelastamiseen, niin siinä olet vain osittain oikeassa. Pitää paikkansa, että teillä on yhteyksiä joista minä voin vain haaveilla, mutta usko tai älä, teidän pelastamisessanne oli kyse ainoastaan ystävyydestä", Tinga lisäsi. Kunoichin äänessä ei kuulunut tippaakaan epäröintiä omia sanojaan kohtaan, kuten Oni luultavasti toivoi.
"Mitä tuohon viimeiseen tulee, sen olet selkeästi keksinyt omasta päästäsi. Myönnetään, että olin ehkä osittain iloinen häviöstä, sillä Ryoujin ei juuri ole kokenut vastoinkäymisiä elämänsä aikana, joten oli jo aikakin, että jotain tuollaista tapahtui. Uskon, että se tekee hänestä vahvemman kuin ennen... Mutta suurimmaksi osaksi olin vain helpottunut siitä, että hän palasi kotiin elossa. Ja myönnetään, että Akkin saapuminen muutti suunnitelmiani ja pakotti minut toimimaan, jotta en menettäisi taas yhtä ystävävääni, mutta se ei kuitenkaan tuhonnut suunnitelmiani niin pahasti kuin miltä näyttää. Olen varma, että voin jatkaa kapinan kasaamista myös kylän ulkopuolelta ja palata Hebigakureen kun aika on oikea", Tinga jatkoi päättäväisesti.
"Mitä tulee meidän ystävyyteemme, minä todella välitän Akkista. Ja uskon, että hänkin välittää minusta... tai välitti ainakin siihen asti, että sinä aloit sekoittaa hänen ajatuksiaan tuolla tavalla. Vaikka mitäpä sinä ystävyydestä tiedät... et selkeästi harrasta muista ihmisistä välittämistä", Tinga päätti vastauksensa Onin väitteisiin. Hän tiedosti sen, että kaikki mitä hän sanoi oli Onille luultavasti vain myöhemmin hyödynnettävää tietoa hänestä, mutta jos oli olemassa pienikin mahdollisuus, että myös oikea Akki kuuli hänen sanansa, hän tahtoi ola rehellinen, jos ei muuta niin antaakseen Akkille itsevarmuutta ja voimia vastustaa tätä Oni-persoonaansa.

"Ja sinä tiedät mistä Kageron löytää... jos välität hänestä yhtään niin paljon kuin se Akki jonka minä tunnen", Tinga heitti vastauksen takaisin, vaikka samalla pelkäsi Kageron mainitsemisen saavan vain uuden, aiemman kaltaisen purkauksen aikaan. Hänen onnekseen mies kuitenkin jatkoi kertomalla, että kaipasi yksityiskohtia hänen tarinastaan. Esimerkkinä mies käytti varhaisinta muistoaan, jonka kuuleminen sai kylmät väreet kulkemaan Tingan selkää pitkin ja huolestuneen ilmeen leviämään naisen kasvoille. Yrittikö mies todella vihjata, että Onimaru oli lähes tappanut oman poikansa? Vai oliko kyse sittenkin niistä samuraista, jotka aikanaan olivat jahdanneet Akkia ja Gambeita Hebigakureen? Tinga olisi halunnut kysyä lisää, mutta tietäen kuitenkin jo hänele kerrotun hinnan, Tinga pakottautui hillitsemään itsensä vielä toistaiseksi.
"Hyvä on, ymmärrän mitä tarkoitat. Mutta uskallan väittää, että haluat kuulla minun kertovan jostain tietystä tapahtumasta tai ajanjaksosta... Vai alanko vain listata asioita mitä mieleen tulee?" Tinga kysyi. Hän tiedosti tasapainoilevansa hyvinkin vaarallisesti veitsen terällä suostuessaan kertomaan itsestään Onin haluamia yksityiskohtia, mutta toisaalta jos tämä persoona todella kertoisi millaisen koulutuksen Akki oli joutunut käymään läpi ja miksi tämä ei ollut halunnut kertoa niistä aiemmin... kenties vaihtokauppa olisi sen arvoinen. Kenties nämä ystävästä saadut lisätiedot auttaisivat häntä jotenkin lievittämään Akkin kokemaa stressiä.

Onin tietäväinen nauru sai Tingan puremaan hampaitaan yhteen. Tuntui vain entistäkin turhauttavammalta tietää, että Oni tiesi hänen nytkin miettivän miten parhaiten olla avuksi ystävälleen ja auttaa tätä selviämään päässään olevasta tunkeilijasta.
"Usko huviksesi, että teen sen heti ensimmäisenä kunhan hän saa taas hallinnan itsestään", Tinga ehti vastata Onin sanoihin haastavaan sävyyn, ennen kuin miekkamies kuitenkin jatkoi puhettaan. Tällä kertaa Tinga ei kyennyt pitämään ilmettään täysin halinnassa vaan suru ja järkytys oli nähtävissä naisen kasvoilta, Onin väitteiden upotessa tämän tajuntaan. Toki hän oli jo päätellyt sen verran, että voimakkaat negatiiviset tunteet ja stressi ilmeisesti vahvistivat Onia jotenkin, mutta voisiko tästä kakkospersoonasta kertominenkin tehdä saman? Kun Tinga ajatteli asiaa, hänen oli itsekin myönnettävä, että se varmasti vain lisäisi Akkin stressiä entisestään, mutta eikö toisaalta olisi ollut vain loogista keskittyä vain tähän yhteen huolenaiheeseen kunnes se olisi selätetty ja jatkaa sitten muiden asioiden kanssa?
"Ei... vaikka kuinka suostuttelisin häntä unohtamaan Akaionin ja kaiken muun voidakseen keskittyä tähän ongelmaan, niin hän vaatisi saada jatkaa Akaionin etsintää", Tinga tajusi. Hän ei edes muistanut koska olisi tuntenut itseään näin epätoivoiseksi, eikä kunoichi voinut olla kiroamatta mielessään sitä, että Akki osasi halutessaan olla aivan yhtä itsepäinen kuin hänkin.
"Eli mitä tahansa teenkin niin pelaan vain sinun hyväksesi, niinkö?" Tinga sanoi ääneen. Hänestä tuntui, että olisi halunnut itkeä tuntemansa epätoivon ulos, mutta ainoastaan tieto siitä, että Oni tuskin epäröisi käyttää moista heikkouden hetkeä jotenkin hyväkseen sai Tingan hillitsemään itsensä. Vaikutti vahvasti siltä, että hän voisi olla Akkille avuksi ainoastaan pysymällä vahvana ja itsevarmana kuten tähänkin asti, jotta miekkamiehen ei tarvitsisi olla ainakaan hänestä huolissaan.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 09 Heinä 2017, 16:28
Kirjoittaja Cross
Heti Tingan alkaessa nauraa Oni ymmärsi aliarvioineensa tämän tavalla tai toisella väärin, minkä seurauksena hän taas oli yliarvioinut sen miten helposti kykenisi manipuloimaan tämän ajatuksia sanoillaan. Se ei kuitenkaan tarkoittanut että hän olisi antanut reagtion häiritä itseään, tietäen sen johtavan vain entistä suurempaan ongelmaan. Virheen myöntäminen olisi tarkoittanut koko tilaisuuden menettämistä ja selvää tappiota, mikä ei sopinut ollenkaan miehen suunnitelmiin. Olisi paljon viisaampaa edes yrittää pelastaa se mikä pelastettavissa vielä oli, vaikkei sekään olisi kovinkaan paljoa.
''Ehkä todella erehdyimme sinun suhteen...'' Olkiaan välinpitämättömästi kohauttava viirusilmä vastasi huvittuneelle punapäälle, joka alkoi innokkaasti osoittaa virheitä kuulemissaan väitteissä. Hän pyrki parhaansa mukaan vaikuttamaan siltä ettei olisi ollut moksiskaan väärässä olemisesta, vaikka se jos mikä meinasi alkaa ärsyttämään. Tunteen myöntämisen sijaan miekkamies ennemmin pyrki saamaan tilanteen vaikuttaman siltä etteivät äskeiset päätelmät olleet ainoastaan hänen mielensä tuotoksia, vaan että myös Akkill olisi ollut samansuuntaisia ajatuksia ystävästään.
''Tai sitten oleme oikeassa etkä halua myöntää sitä edes itsellesi... Kukapa haluaisi.'' Välinpitämättömään sävyyn jatkava Tsuchigumo lisäsi, pyrkien edelleen saamaan herätettyä Jinain epäilykset itseään kohtaan. Yritys saattoi tietenkin olla täysin turha, mutta sillä hetkellä se oli kuitenkin johdonmukaisuutensa takia paras vaihtoehto arpinaaman kannalta.

Toisin kuin Tinga ehkä oli odottanut Kageron mainitseminen ei saanut aikaan mitään muuta kuin remakan naurunpurkauksen, joka purkautui Onin suusta yhtenä äänekkäänä ryöppynä. Mahaansa pidellen naurava viirusilmä ei ollut ollenkaan osannut odottaa että punapää ottaisi äänenmaalaisen puheeksi aijempien keskustelun käänteiden jälkeen, saati sitten että tämä käyttäisi tuota tällätavalla takaisin iskemiseen. Siinä tämä kuitenkin erehtyi pahasti että kuvitteli hänen välittävän juuri ollenkaan tuosta kunoichista, vaikka toinen puoli hänestä tuntuikin olevan jostain kumman syystä todella mieltynyt tähän.
''Myönnän kyllä että meillä oli hänen kanssaan melkoinen ilta, enkä pistäisi uusintaa pahakseni. En kuitenkaan ymmärrä mitä erikoista siinä luntussa on ja se hän todella on, jos vain kaikki kuulemamme pitää paikkansa...'' Nauruun tikahtuvalta vaikuttanut miekkamies vastasi silmäkulmiaan pyyhkien ja henkeä yskänpuuskaksi muuttuneen naurahdusten välistä haukkoen, tehden hyvinkin selväksi mitä ajatteli räväkkäotteisesta naisesta. ''Ei sillä että siinä mitään pahaa tietenkään olisi, kunhan vaan ei ala kuvitella mitään ylimääräistä.'' Kipeää kurkkuaan kädellään pitävä viirusilmä kähisi äänivaimeana, tehden parhaansa mukaan selväksi ettei Ichiriki merkannut hänelle muuta kuin viihdyttävää iltaa.
''Mutta jokatapauksessa voit kertoa mitä ikinä haluat, kunhan en varmasti tiedä sitä jo etukäteen ja sillä on ollut merkitystä elämääsi.'' Ehtojaan vielä hieman rauhoituttuaan tarkentava Tsuchigumo vastasi Jinaille, tämän vielä varmistettua millaisia asioita hän halusi vastineeksi omista tiedoistaan. Naisen epävarmuus ei jäänyt huomaamatta hymyilevältä mieheltä, joka ymmärsi kyllä hyvin tuon tunteen. Salaisuudet olibvat salaisuuksia hyvästä syystä, eikä niitä olisi helppo paljastaa edes niille henkilöille joihin uskoi voivansa luottaa. Heidän välillään tuollaista luottamusta ei kuitenkaan ollut, mikä tekisi kertomisesta vain vaikeampaa. Toisaalta punapäästä kuitenkin näki ettei tämä myöskään halunnut olla saamatta nuita samoja tietoja ystävästään, luultavasti ajatellen niistä voivan olla jotain apua tämän taistelussa toista persoonaansa vastaan.

Kunoichin alistuneelta ja epätoivoiselta kuulostava kysymys sai pirullisen hymyn pysymään leveänä tämän seurassa olevan miekkamiehen kasvoilla, joka nautti tilanteesta enemmän kuin ehkä olisi pitänyt. Tuolla äänellä esitetyn kysymyksen kuuleminen kuitenkin tuntui jo itsestään lähes voitolta, aivan kuin hän olisi saanut jakamansa kehon jo pysyvästi haltuunsa. Valitettavasti niin ei kuitenkaan vielä ollut ja se jos mikä hänen kannatti pitää mielessään, vaikka kysymys vaikuttaisikin olevan vain ajasta. Jotain yllättävää voisi kuitenkin myös sattua mikä muuttaisi tilanteen päälaelleen ja juuri nuiden mahdollisuuksien minimoiminen oli tällä hetkellä kaikkein tärkeintä, minkä takia myös punapään lannistaminen olisi hyvinkin olennaista.
''Kuten sanoin voit joko nauttia matkasta, tai yrittää taistella ja lopulta hävitä katkerasti.'' Viirusilmä vastasi aijemmat sanansa toistaen, pyrkien kuulostamaan aivan siltä kuin mitään toivoa ei varmastikkaan enää olisi jäljellä.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 09 Heinä 2017, 21:57
Kirjoittaja Southpaw
Onin vaihtaessa taktiikkaa ja huomauttaessa heidän ilmeisesti arvioineen Tingan väärin, kunoichi pisti merkille miehen sanavalinnan. Tämä sai tilanteen kuulostamaan siltä, että Akki itsekin oli ajatellut tuota vaihtoehtoa. Kysymys kuitenkin kuului voisiko hän uskoa Onin sanoja äskeisen jälkeen? Ja jos voisi niin miten hän selvittäisi mikä kaikki miehen puheissa oli totta ja mitä tämä taas oli keksinyt oman etunsa ajamiseksi? Toisenlaisissa olosuhteissa, hän olisi epäröimättä alkanut miettiä kuulustelutekniikkaa jonka Rikimaru oli opettanut heidän kiriläisen vankinsa avulla, mutta nyt piti muistaa, että vaikka hän ei puhunut nyt Akkin kanssa, Oni oli silti Akkin kehossa. Hän ei voisi vahingoittaa ystäväänsä vaikka sillä tavalla saisikin kiskottua Onista totuuden jos toisenkin ulos. Ehkä hän voisi jättää sen jonkinlaiseksi viimeiseksi mahdolliseksi keinoksi, jos millään muulla tavalla ei onnistuisi päättelemään mitkä miehen puheista olivat totta.
"Melkein voisi luulla sinun olevan pettynyt. Taidat pelätä, että onnistun lievittämään Akkin stressiä" Tinga totesi tyynesti, yrittäen näyttää siltä kuin Onin sanat eivät olisi vaikuttaneet lainkaan, vaikka todellisuudessa tämä olikin onnistunut kylvämään pienen epäilyksen siemenen kunoichin mieleen. Hän oli tähän asti pitänyt Akkia ystävänään, mutta entä jos Akki oli todella ajatellut jotain äskeisen kaltaista eikä ystävyys ollutkaan molemminpuolista kuten hän oli tähän asti luullut?

Onin alkaessa nauraa hänen mainittuaan Kageron oli Tingan vuoro tuntea itsensä epävarmaksi sen suhteen oliko arvioinut keskustelukumppaninsa väärin. Hän oli kuvitellut, että Onimarua muistuttava persoona jos joku olisi erityisesti mieltynyt Kageroon, mutta ilmeisesti hän oli ollut väärässä. Lisäksi miehen sanavalinnat äänenmaalaisesta kunoichista herättivät ihmetystä. Jotain oli todella tainnut tapahtua hänen ja Akkin ollessa erillään, mutta Onin sanavalinnat antoivat kuitenkin ymmärtää, että tämä ei ollut täysin varma pitivätkö tämän kuulemat huhut paikkansa vai eivät.
"En tiedä mitä olet kuullut, mutta olen varma, että se ei voi olla totta. Ja vaikka olisikin, sille löytyy varmasti jokin järkevä selitys", Tinga vastasi. Vaikka hän tiesikin ettei puhunut nyt nimenomaan Akkin kanssa, hän ei aikonut hyväksyä asiaan vastaväitteitä edes Onilta. Keskustelun palatessa kuitenkin paljastuksiin joita Oni häneltä halusi, Tinga huokaisi hiljaa ja sulki keskittyneesti silmänsä, kuin miettien mitä oikein kertoisi. Se linnakkeen kellarissa oleva edo-tensei armeija? Ei, hän oli kertonut siitä jo laivamatkan aikana. Hän olisi tietty voinut kertoa omasta ensimmäisestä ihastuksestaan nyt kun Akkikin oli kertonut omasta ihastumisestaan häneen, mutta toisaalta olisiko tieto Onille välttämättä yhtä arvokas kuin Akkin menneisyyttä koskevat tiedot hänelle? Tinga joutui toteamaan, ettei hänellä ollut paljonkaan mitä voisi kertoa, mutta yksi asia kohosi lopulta kuitenkin mieleen.

"Minulla on Konohassa velipuoli... Shinji", Tinga katkaisi lopulta hiljaisuuden. Arvellen, että Oni luultavasti haluaisi tietää koko tarinan tuon tiedon taustalla, Tinga alkoi kertoa miten oli itse saanut asian tietoonsa.
"Muistan, että äidillä ja isällä oli useastikin riitaa siitä, että isä tapaili muita naisia. En tiedä paljon yksityiskohtia, mutta hän luultavasti tapaili muita aina kylän ulkopuolella käydessään. Ainakaan itse en koskaan huomannut häntä muiden kanssa kylässä, mutta kaipa sekin on mahdollista, että hän on isäsi tapaan käyttänyt Rikan tyttöjen palveluksia... Joka tapauksessa, yritin vain pysyä poissa isän ja äidin tieltä aina kun huomasin heidän vihoittelevan toisilleen, mutta kerran kuulin kuitenkin sivusta kun he puhuivat. Äiti kysyi kuinka monta muuta äpärälasta isällä oli ja kertoi saaneensa tietää Shinjistä. En jäänyt kuuntelemaan enempää vaikka olisin halunnutkin, joten pysyin vain hiljaa kuin en olisi mitään kuullutkaan. Vasta nyt Yurei-shin perustamisen jälkeen kun pääsin lähes täysin vapaasti kaikenlaisiin salattuihin tietoihin käsiksi onnistuin selvittämään, sen verran, että Shinji asuu Konohassa ja on uskoakseni niiden Juuren anbujen palveluksessa", Tinga kertoi sen verran mitä velipuolestaan tiesi.
"Ja mitä tulee äidin ja isän riitoihin, niin epäilen äidin kostaneen isälle olemalla itsekin jonkun muun kanssa... En vain ole varma kenen. Olin siihen aikaan usein Rikimarun kanssa saaren eteläpuolella harjoittelemassa, koska maasto oli siellä vaikeakulkuisempaa", Tinga päätti kertomuksensa. Tätä jos jotain saattoi varmasti pitää arvokkaana paljastuksena, joskin samalla Tinga tiedosti sen, että tietoa tuskin voisi käyttää kovin tehokkaasti häntä itseään vastaan. Hän saattoi vain toivoa, että se siitä huolimatta riittäisi kuitenkin Onille maksuksi siitä mitä hän halusi tietää.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 10 Heinä 2017, 07:23
Kirjoittaja Cross
Huolimatta Onin parhaasta mahdollisesta yrityksestä ohjailla Tingan ajatuksia haluamaansa suuntaan sai hän huomata ettei se olisi niin helppoa kuin olisi voinut kuvitella, sillä sokea kunoichi tuntui epäilevän jotain. Tämän sokeus ja lähes ainutlaatainen chakranaistimis kyky olivat luultavasti pää syy siihen että tämä oli huomannut jonkin olevan vinossa miehen sanoissa, pysyen jatkuvasti valppaana ja varovaisena. Huomatessaan tämän myös viirusilmä siirtyi jälleen astetta varovaisempaan lähestymistapaan, alkaen arvella että ei ehkä onnistuisikaan suunnitelmissaan tälläkertaa. Tietämättään epäilyksen siemen oli kuitenkin jo kylvetty onnistuneesti naisen mieleen, missä se alkaisi hiljalleen kasvaa ja murentaa niitä perustuksia joille kahden shinobin ystävyys perustui.
''Ennemminkin... Mmm... Yllättynyt, sillä olen vain harvoin väärässä.'' Leukaansa mietteliäänä hierova Tsuchigumo totesi Jinain epäiltyä hänen olevan pettynyt jostain, pyrkien näin parhaansa mukaan salaamaan että todella oli pettynyt luulemaansa epäonnistumiseensa. ''Kekeke... Miksi olisin huolissani siitä? Tiedämme kumpikin että hän vetää ongelmia puoleensa, joten hetkittäinen rentoutuminen ei ostaisi kuin hieman aikaa.'' Huvittuneen näköisenä naureskeleva miekkamies jatkoi kunoichin ehdotettua että hän olisi huolissaan siitä että vastoin kaikkia mahdollisuuksia Akkin onnistuisi sittenkin voittaa heidän kamppailunsa. Se oli kyllä huolestuttava ajatus, mutta tässä vaiheessa se tuskin tulisi enää pelastamaan tätä. Viivytykset eivät kuitenkaan sopineet Onin suunnitelmiin, sillä hän ei halunnut vietää yhtään ylimääräistä päivää kehonsa vankina, seuraten vain sivusta kuinka Akki teki mitä halusi. Hän halusi saada kehonsa hallinnan kokonaan ja pysyvästi itselleen, sen sijaan että saattoi vain putkahtaa kaikkein ongelmallisimmissa tilanteissa esiin ratkomaan toisen minänsä aikaansaamia ongelmia.
Punapään sanat jäivät kuitenkin kalvamaan viirusilmän mieltä, sillä aina oli kuitenkin olemassa mahdollisuus että jotain tapahtuisi. Sen takia hän jo melkein harkitsi että tarttuisi yhteen miekoistaan ja hoitaisi edessään olevan riskitekijän samantien pois päiväjärjästyksestä. Ikävä kyllä nykyisessä kunnossaan se tuskin tulisi onnistumaan, siitäkin huolimatta että onnistuisi yllättämään edessään olevan naisen.

Tingan epävarmuus ja selvä halu uskoa omia sanojaan huvitti tämän edessä olevaa Onia suuresti, sillä oli vaikea kuvitella tämän olevan samaa mieltä enää jos tietäisi kaiken mitä he tiesivät. Sen perusteella miehen sanat vaikuttivat vähintäänkin kohtuullisilta, vaikka toisaalta joku olisi kyllä voinut huomauttaa ettei hän itsekkään ollut juurikaan sen parempi. Toisaalta sillä ei kyllä ollut viirusilmälle edes väliä, toisin kuin Akkille, joka oli tuntunut ottavan saamansa asiat hyvinkin raskaasti.
Keskustelun kuitenkin siirtyessä Kagerosta miekkamiehen välinpitämättömien hymähdysten säestämänä Tingan paljastukseen, mikä osottautui heti alkuun juuri niin mielenkiintoiseksi kuin olisi voinut toivoa. Lyhyt matala sävyinen vihellys lensi ulos Tsuchigumon huulilta Jinain paljastaessa konohassa olevan Shinji nimisen veljensä olemassaolon, josta arpinaamalla ei ollut ollutpienintäkään aavistusta. Hän oli kyllä tiennyt ettei Ryuun ja Azuzan liitto ollut niin ruusuinen kuin ulospäin oli saattanut näyttää ja että kylän johtaja oli tosiaan hankkinut toisinaan seuraa Rikan kautta, aivan kuten tämän tytär epäilikin. Salainen lapsi ja vielä vieraassa kylässä oli kuitenkin hyvinkin merkittävä asia, jonka paljastuminen kylän nykytilanteessa voisi nostaa todellisen myrskyn.
Samoin saattaisi tehdä myös johtajan vaimon uskottomuus, mikäli tuo epäilys piti paikkansa. Sitä olisi kuitenkin vaikea enää jälkeenpäin todistaa, varsinkin nyt kun parantaja itse oli kuollut. Ainut mahdollisuus oli että tämän partneri astuisi esiin uskottavan tarinan kanssa, mutta viirusilmä uskalsi epäillä että myös tämä oli jo kuollut. Jonkin tuollaisen salaaminen hebikaguressa olisi äärimmäisen vaikeaa, sillä sen johtaja ei tainnut luottaa edes lähimpiin alaisiinsa. Sen takia ei ollut montakaan henkilöä joka olisi saattanut uskaltaa ottaa riskin makaamalla johtajan vaimon kanssa, mikä sai nuorukaisen miltei heti ajattelemaan omaa isäänsä ja varsinkin yhtä tämän yllättävää ja pitkää matkaa kylän ulkopuolelle, joka sattui myös aika lailla oikeaan aikaankin.
''Loistava aloitus...'' Ajatusta päässään pyörittelevä Oni vastasi tyytyväisesti virnuillen, muistaen samalla joskus kauvan sitten kuulemansa jirolainen irvailevan lorun, jolla muistutettiin lukitsemaan ovet ja ikkunat huolella öisin, jottei pahahenki pääsisi talon naisväen kimppuun. Nuorempana hän ei ollut niinkään ajatellut koko asiaa, mutta nyt ajateltuna siinä ei voitu kyllä puhua kenestäkään muusta kuin Onimarusta. Tämä oli kuitenkin tunnettu naistenmies kylässä, jonka sanottiin kaataneen suurimman osan kylän naisista.

''Haluat varmaan kuulla loput aijemmasta tarinasta...?'' Oni kysyi kiusoittelevaan sävyyn, arvellen samalla kuitenkin tietävänsä myös toisen aiheen mistä Tinga luultavasti halusi kuulla yhtälailla. ''Vai haluaisitko mielummin kuulla lisää ystäväsi ja tämän äänenmaalaisen suhdesotkuista?'' Hän tarjosi vaihtoehdoksi, jääden hetken ajaksi odottamaan vastausta. ''Aivan se on parempi jättää myöhemmäksi...'' Virnistävä mies vastasi itselleen, ennen kuin vaihtoehtoja harkinnut nainen kerkesi sanoa mitään.
''Luulenpa että olin silloin neljä tai enintään juuri visi täyttänyt, kun tämä tapahtui...'' Kaulassaan olevaa arpea yhden kätensä keski ja etusormella taputtava viirusilmä alkoi kertoa turhia odottelematta, kuulostaen aivan siltä kuin olisi joutunut hetken aikaa kaivelemaan haluamaansa muistoa esiin. ''Isämme oli pari päivää aijemmin lähtenyt jollekkin monista retkistään ja Izu oli jälleen äitinsä perheen luona, kun taas minä olin jäänyt jonkinkylän järjästämän hoitajan hoiviin. Taisimme olla jossain päin Lasirannan reunalla olevaa metsäkaistaa, kun tunsin hoitajani tarttuvan minua kiinni ja painavan kunain kylmän terän kaulaani vasten.'' Miekkamies jatkoi sanoja harkitsevaan sävyyn ja demostroi tapahtumia kaappaamalla yhden sängyllä olevista tyynyistä käsiinsä, puristaen sen tiukkaan halaukseen rintaansa vasten. ''Isäpuolesi lähettää terveiset.'' Kasvonsa aivan otteessaan olevan tyynyt viereen vievä arpinaama jatkoi vaimeasti kuiskaten, lähtien samalla painamaan toisen kätensä suoraksi ojentamiaan etu ja keskisormea hitaasti tyynyt sivuun, kutakuinkin siihen kohtaan missä kaulan olisi pitänyt olla, mikäli tyyny olisi ollut pieni ruipelo poika.
''Outoa kyllä en muista tunteneeni pelkoa tuntiessani terän painuvan kaulani ihon läpi ja ensimmäisten punaisten verivanojen lähtiessä valumaan kaulaani pitkin alaspäin, jollaintapaa kait tiesin selviäväni siitä kaikesta huolimatta.'' Mietteliäällä sävyllä jatkava Tsuchigumo totesi, tiputtaen tyynyn takaisin sängylle ja kuljettaen äsken vielä kunain terää esittäneitä sormiaan punoittavaa ihoaan pitkin kaulan arvelta alaspäin. ''Ennen kuin terä kuitenkaan kerkesi upota tarpeeksi syvälle leikatakseen kaulavaltimon auki tunsin kuitenkin hoitajani otteen yllättäin löystyvän ja alkavani putoamaan maahan, hänen päänsä tippuessa viereeni ja verensä suihkutessa päälleni punaisena sateena.'' Tilannetta muisteleva miekkamies jatkoi, vetäisten yhden kätensä peukalolla nopeasti kaulansa poikki pään irti leikkaamista demostroiden.
''Seuraava asia jonka oikeastaan muistan on kuinka makaan äitisi hoidettavana ja isämme raivoaa omallesi, mutta en vain muista tarkalleen mistä...'' Silmänsä hetkeksi sulkeva Oni kertoi mietteliäänä, pyrkien saamaan edes jotain uutta irti tuosta muistosta. Se ei kuitenkaan suostunut taipumaan, vaan piti edelleen itsepäisesti Onimarun ja Ryuun keskustelun salaisuutenaan. ''Täytyy sanoa että he peittelivät kaiken tuon erittäin taitavasti, sillä kukaan koko kylässä ei tiedä tästä mitään meidän kolmen, isäsi ja nuo muistot mielestämme sulkemaan pyrkineen Yamanakan lisäksi. ''Äitisi onnistui häivyttämään kunain jättämän arven niin ettei se erotu vaaleasta ihostani muuta kuin tarkkaan katsomalla, emmekä mekään tietäisi tästä mitään ellemme olisi erään harjoituksen aikana päätyneet tökkimään väärää kohtaa mielessämme... Mutta kaikki tämä johti siihen että isä päätti aloittaa koulutukseni aijemmin ja viedä sen loppuun niin nopeasti kuin mahdollista, jotta kykenisin selviämään seuraavasta kerrasta ominavuin.'' Paljastuksensa lopettava miekkamies kertoi pieni ilkikurinen hymy kasvoillaan, seuraillen samalla kertomansa aikaansaamia ilmeitä Tingan kasvoilla.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 10 Heinä 2017, 20:46
Kirjoittaja Southpaw
Onin kysyessä miksi olisi ollut huolissaan, Tinga päästi itsevarman hymyn leviämään kasvoilleen. Hän ei tiennyt miten tuon toisen persoonan voisi voittaa, mutta jo se, että tämä tuntui olevan huolissaan jostain, antoi Tingalle toivoa siitä, että jokin keino varmasti olisi olemassa. Miksi muutenkaan tuo olisi vaikuttanut niin pettyneeltä tai hulestuneelta?
"Pitää paikkansa... kumpikin meistä taitaa vetää ongelmia puoleensa. Mutta sitä varten minä olen täällä. Minä voin ottaa hänen ongelmansa hoitaakseni sillä välin kun hän kerää voimia", Tinga sanoi, vaikka tiesikin, että Akkin ongelmien ratkominen hänen omiensa lisäksi luultavasti ajaisi hänetkin äärirajoilleen. Siitä huolimatta olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla miten Oni tulisi hänen sanoihinsa reagoimaan. Jos tämä ryhtyisi väittämään vastaan ja suostuttelemaan häntä luopumaan ideasta, voisi olla jo melko varma siitä, että ehdotuksen toteuttaminen vähintäänkin hidastaisi Onia jos ei muuta.

"Arvelinkin, että olisit kiinnostunut", Tinga totesi rauhallisesti, Onin kehuessa häntä hyvästä aloituksesta paljastuksensa suhteen. Miehen kuitenkin kysyessä halusiko mieluummi kuulla jo aiemmin aloitetun tarinan ensin vai sittenkin Akkin ja Kageron suhdesotkuista, Tingan ei tarvinnut miettiä kauan. Kieltämättä suhdesotkuista kuuleminen olisi vonut olla avuksi jos hän todella tahtoi ratkoa Akkin ongelmia tämän puolesta, mutta juuri aiempi riita ja Kageron mainitseminen tuntuivat kuitenkin saaneen Akkin vetäytymään kuoreensa. Niin hyödyllistä kuin Kageroa koskevien huhujen kuuleminen olisi ollutkin, hänestä tuntui, että oli parempi antaa sen asian olla ja odottaa, että Akki päättäisi kertoa asiasta itse enemmän, sen sijaan, että hän kuulisi asiasta tällä tavoin Onin kautta. Ennen kuin hän ehti kuitenkaan vastata, Oni itsekin kiirehti jo eteenpäin päättämällä jättää Kageron myöhemmäksi ja jatkoi aiemmin aloittamaansa tarinaa Akkin varhaisimmasta muistosta. Tarinan alettua Tinga ehti hetken verran olla helpottunut siitä, että ilmeisesti kuoleman rajalla käyminen ei ollutkaan Onimarun aikaansaannosta kuten hän oli ehtinyt hetken jo luulla. Kuullessaan kuitenkin kuinka Akkille aikanana hankittu hoitaja oli osoittautunut samuraiklaanin palkkaamaksi salamurhaajaksi ja ajatellessaan kuinka lähellä oli ollut tuolloin menettä yhden ystävistään ennen kuin oli edes kunnolla tutustunut tähän, Tingan oli myönnettävä, että alkoi ymmärtää miksi Onimaru oli aloittanut kaikkien lastensa kouluttamisen niin nuorena ja niin rankasti. Muuta vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ollut mikäli tarkoitus oli varmistaa, että lapset ylipäätään selviäisivät elossa aikuisiksi asti. Onneksi Akki oli kuitenkin selvinnyt hengissä, eikä tarvinnut edes arvailla kenen ansiosta. Vaikka Akki itse ei ehkä ollutkaan nähnyt kuka hoitajan oli tappannut, Tinga kuitenkin arveli Gambein olleen asialla.
"Jos hoitaja oli kylän järjestämä niin luultavasti isäsi on luullut omani tienneen asiasta ja he riitelivät siitä. Tiedät itsekin kuinka tiukasti isä tuntuu tarkkailevan ja hallitsevan kaikkia, joten sen salamurhaajan on täytynyt tehdä todella töitä soluttautuakseen kylään ja päästäkseen sitten sinun lähellesi", Tinga totesi pohtivasti, Onin kertoessa ettei muistikuva kertonut mistä Onimaru ja Ryuu olivat aikanaan riidelleet. Tarinan perusteella hänen arvauksensa vaikutti kuitenkin loogiselta vaihtoehdolta.

"Mutta tuo selittää miksi muistan äidin olleen huolissaan sinusta ja sisaruksistasi noihin aikoihin. Luulin sen silloin liittyvän vain siihen kuinka Onimaru oli niin usein poissa kylästä, mutta ilmeisesti kyse olikin tuosta tapauksesta", Tinga totesi. Kun asiaa alkoi kuitenkin ajatella enemmän, Tinga ei voinut olla ihmettelemättä, miksei äiti ollut itse ottanut Akkia hoidettavakseen Onimarun ollessa poissa kylästä. Hänellä ja Ryoujinilla oli ollut kasvaessaan luultavasti koko kylän tiukoin vartiointi heti isän jälkeen, joten siinä sivussa olisi varmasti hoitunut myös Akkin vartiointi, jos tämän vain olisi sijoittanut hänen ja Ryoujinin seuraan.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 11 Heinä 2017, 08:00
Kirjoittaja Cross
Itsevarmalta kuulostavan Tingan julistaessa ottavansa Akkin taakan kannettavakseen jotta tämä voisi levätä, kohotti Oni kulmiaan hieman yllättyneenä. Kuulosti aivan siltä kuin nainen olisi uskonut sen käyvän nuin helposti, vaikka varmasti tunsi ystävänsä tarpeeksihyvin tajutakseen ettei tämä suostuisi vain astumaan sivuun. Kiitos Gambein koulutuksen miekkamiehen toinen puoli oli liian velvollisuudentuntoinen ja peräänantamaton seuratakseen vain sivusta kunoichin ratkoessa ongelmiaan puolestaan.
''Kekeke... Taidat todella uskoa tuohon? Kykysi pettää itseäsi ei lakkaa hämmästyttämästä...'' Piippua yhdessä käsistään pyörittelevä viirusilmä vastasi piikittelevään sävyyn, pyrkien lyttäämään punapään mielessä pyörineen ajatuksen samantien. ''Tunnemme kumpikin toisen puoleni tarpeeksi hyvin tietääksemme ettei hän tule vain katselemaan sivusta sinun ahertaessa puolestaan.'' Vahingoniloisesti virnuileva mies jatkoi, osoittaen ongelman jonka nainen tuntui sivuttaneen suunnitelmassaan kokonaan. Olisi ollut ehkä viisaampaa vain jättää tuo asia sanomatta ja antaa punapään ratkoa ongelmansa itse myöhemmin, mutta Tsuchigumo halusi lannistaa tämän jo heti alkuun parhaansa mukaan, jottei tästä pääsisi syntymään mitään vakavasti otettavaa ongelmaa.

Tingan esittäessä oman arvionsa Onimarun ja Ryuun välisen riidan syystä tämän seurassa oleva viirusilmä harkitsi ajatusta hetken aikaa leukaansa hieroen, myöntäen sen kyllä olevan aivan mahdollinen vaihtoehto. Hän oli itsekkin joskus miettinyt sen voivan olla yksi syy, mutta toisaalta tuntui kuitenkin melko epätodennäköiseltä että Jinai olisi tietoisesti saattanut ystävänsä jälkeläisen vaaraan tuollatavalla. Nuo kaksi olivat kuitenkin olleet vielä tuolloin miekkamiehen tietämän mukaan hyvissä väleissä keskenään, vaikka joitain erimielisyyksiä oli varmasti toisinaan ollutkin.
''Se on tietysti mahdollista... Itse taas arvelen että siinä saattoi olla myös jotain tekemistä sen kanssa että Hojo klaani on ylipäätään enää olemassa ja että he ovat uskaltaneet jatkaa yrityksiään.'' Olkiaan kohauttava Oni vastasi mietteliäänä, kertoen omien päätelmiensä myötä ajankanssa muodostuneen näkemyksen. Nuorukainen tiesi isänsä omanneen tulisen luonteen ja suorasukaisen tavan toimia, minkä takia tuntui oudolta ettei tämä ollut suunnannut suoraan Raudanmaahan kostoretkelle. Samurai klaani ei ollut nimittäin hyökännyt vain Onimarun lapsen kimppuun, vaan myös yhden vasta hiljattain perustetun ninjakylän johtajan jälkeläisen, minkä olisi pitänyt olla anteeksiantamaton loukkaus. Toisaalta nuori kylä ei ollut varmastikkaan tarvinnut ongelmia osakseen ja alhaisesta asemastaan huolimatta Hojo klaani oli erittäin vauras, sekä ennenkaikkea vaikutusvaltainen. Tapahtuneesta vaikeneminen oli tuossa tilanteessa saattanut näyttää kylän johtajan silmissä paremmalta vaihtoehdolta, sen sijaan että olisi alkanut tökkiä ampiaispesää.
''Palataksemme takaisin aiheeseen. Jos haluat tietää lisää paras alkaa keksiä lisää jotain mielenkiintoista kerrottavaa.'' Hymyilevä mie totesi palatakseen arvauksien ehdottelusta takaisin heidän aiempaan aiheeseen, haluten kuulla lisää naisen salaisuuksia ja paljastaa samalla muutamia toisen puolensa vaikenemisen asioita.

37928 sanaa

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 11 Heinä 2017, 22:37
Kirjoittaja Southpaw
Onin alkaessa vähätellä hänen onnistumisen mahdollisuuksiaan Tingan oli myönnettävä, että tämä oli ainakin osittain oikeassa. Akki tuskin suostuisi vain ottamaan rennosti sillä välin kun hän pyrkisi ratkomaan miekkamiehen ongelmia. Mutta mitä muutakaan hän voisi ystävänsä hyväksi tehdä tällä erää?
"Pitää paikkansa, että saat tilanteen kuulostamaan melko toivottomalta. Melkein tekisi mieli vain seurata sivusta mitä tapahtuu ja puuttua asiaan vasta jos on ihan pakko...", Tinga totesi, samalla kun nousi sohvalta missä oli istunut ja käveli lähemmäs Akkia.
"Ja pitää paikkansa sekin, että Akki tuskin antaa minun huolehtia kaikesta yksin. Mutta te molemmat tiedätte myös, että jos on olemassa pienikin mahdollisuus, että saan Akkille aikaa selvitä sinusta, niin en todellakaan aio luovuttaa ilman taistelua. Vaikka se olisi viimeinen tekoni niin en aio vain katsoa sivusta kun yksi tärkeimmistä ystävistäni muuttuu ihan toiseksi henkilöksi sen sijaan, että pysyisi omana itsenään", Tinga sanoi, pysähtyen käsivarret ristissä Akkin eteen. Naisen kehonkieli tuntui viestivän, että Onin olisi turha yrittää puhua tätä ympäri millään tavalla.

Keskustelun kääntyessä takaisin heidän vaihtamiinsa salaisuuksiin, Tinga mietti hetken Onin omaa pohdintaa siitä mistä riita oli johtunut. Kieltämättä tuossakin arvauksessa oli järkeä ja oikeastaan oli jopa enemmän kuin todennäköistä, että molempia noista asioista oli käytä läpi Akkin kuuleman riidan aikana.
"Ehkä tuo on jopa yksi niistä asioista joka lopulta sai Onimarun menettämään hermonsa silloin vuosi sitten. Tarkoitan, isäni ei ollut valmis kostamaan Hojo-klaanille, mutta myöhemmin oli kuitenkin valmis aloittamaan vaikka sodan Konohan kanssa saadakseen minut ulos sieltä...", Tinga totesi pohtivaan sävyyn. Onin kuitenkin ehdottaessa, että he jatkaisivat salaisuuksiensa vaihtamista, Tinga joutui hetken miettimään lähtisikö tuohon mukaan vai ei.
"Jos nyt viittaat siihen mitä aiemmin sanoit Kagerosta ja ja suhdesotkuista niin taidan kieltäytyä. Vaikka olenkin utelias, niin siitä asiasta puhun mieluummin Akkin itsensä kanssa. Sitten kun hän itse on valmis ottamaan asian puheeksi", Tinga sanoi, painottaen erityisesti viimeistä lausetta.
"Mutta tietty jos sinulla on jotain muuta mitä haluat kertoa sen sijaan, niin voin harkita paljastavani vielä jotain", nainen lisäsi, päättäen katsota mitä kerrottavaa Onilla olisi tarjota hänelle.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 13 Heinä 2017, 07:50
Kirjoittaja Cross
Huolimatta siitä että Oni olisi jatkanut mielellään tietojensa vaihtamista toisen puolensa suhdesotkuista Tingan salaisuuksiin, tuli tuo tarjous tyrmätyksi melko. Huolimatta aihetta kohtaan tuntemastaan uteliaisuudesta tämä tuntui haluavan mielummin kuulla nuo asiat miehen siltä puolelta joita ne koskivat, sen sijaan että olisi saanut kuulla ne tämän tietämättä. Naisen kysyessä olisiko miehellä jotain muuta kerrottavaa miielessään nousi tämän kasvoille huvittunut ilme, sillä kysymyksen vastaus tuntui liiankin ilmiselvältä. Miekkamies oli kuitenkin toiminut vuosia heidän kotikylänsä turvallisuudesta vastaavassa ryhmässä, joka hoisi myös arkaluontoisia suhteita alamaailman suuntaan. Sen lisäksi oli myös lukuisia henkilökohtaisempia asioita mitä voisi paljastaa, kuten se miksi Hojoille oli niin tärkeää saada hänet hengiltä, eikä kyse ollut pelkästään suvun kunniasta.
Nuiden tietojen paljastaminen saisi kuitenkin odottaa myöhempään, keskustelun kääntyessä hieman toiseen suuntaan ja päätyen kaksikon väliseen uhitteluun. Hapan ilme kasvoillaan kuunteleva viirusilmä ei voinut sanoa olevansa tyytyväinen siihen miten asiat olivat päätyneet, sillä punapäästä olisi varmasti ollut enemmän iloa liittolaisena kuin vihollisena. Mutta nainen tuntui valinneen puolensa ja jos se vain hänestä riippui tulisi tämä vielä katumaan päätöstää. Kuten Tsuchigumo oli aijemmin jo sanonut oli hän enemmän isänsä poika tässä tapauksessa kuin Jinai varmaan edes osasi arvata, eikä tulisi siksi tuntemaan minkäänlaista armoa vastaansa asettuvia kohtaan.

''Todella ikävä kuulla että olet tuotamieltä...'' Eteensä astelleelle Tingalle vastaava Oni totesi kylmästi, kumartuen samalla huomattavasti itseään lyhyemmän naisen kasvojen korkeudelle. ''Et taida edes ymmärtää millaisen mahdollisuuden heität menemään...'' Edessään olevien tylsän valkoisien silmien tyhjää katsetta tuijottava mies jatkoi vaimean kähisevällä äänellä, aivan kuin olisi vielä kerran yrittänyt taivutella naista vaihtamaan puolta. ''Mitä kaikkea voisinkaan paljastaa sinulle, kotikylästämme, perheestäsi, ystävästäsi ja ehkä jopa itsestäsi...'' Vaimealla kaiken puhumisen käheyttämällä äänellään kunoichin korvaan kuiskaava miekkamies jatkoi, välittämättä tippaakaan kiristävän polttavasta kivusta kurkussaan. ''Mitä kaikkea voisimmekaan saavuttaa yhdessä...'' Hän jatkoi antamatta edessään olevalle punapäälle vieläkään mahdollisuutta sanoa mitään takaisin, voiden kuitenkin miltei tuntea tämän palavan halusta vastata.
''Mutta koska olet kerta valinnut puolesi voit olla varma että varmistan että tulet katumaan tätä hetkeä loppuikäsi.'' Pahansuovalla sävyllä toteava Tuschigumo lisäsi vielä vaimealla äänellä, joka ei jättäisi epäselväksi siitä aikoiko hän toteuttaa uhkauksensa. Samassa mies jo iskikin hampaansa kiinni edessään olleeseen naisen korvaan, eikä tälläkertaa kyse ollut mistään kiusoittelevasta pikku näykkäisystä kuten viimeyönä. Kivuliasta puraisua seurasi voimakas nykäisy, joka olisi varmaan repinyt koko korvanlehden irti, jos miekkamiehellä olisi ollut isänsä tavoin teräviksi hiotut hampaat. Niiden puute pelasti kuitenkin kunoichin korvan suuremmilta vammoilta, vaikka kokemus ei varmasti olisi sen takia yhtään sen miellyttävämpi.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 13 Heinä 2017, 19:20
Kirjoittaja Southpaw
Ilman chakranaistinta kykyäänkin Tinga vaistosi edessään seisovan miehen liikkuvan ja kumartuvan lopulta alemmas, hänen kasvojensa tasolle. Vaikka Onin ääni kuulosti rauhalliselta, jokin siinä sai kuitenkin Tingan niskan kihelmöimään ja edes itse sitä tiedostamattaan nainen jännittyi kuin valmiina iskemään ensin jos Oni tekisi edes yhden ainoan liian äkkinäisen liikkeen.
"Ehkä en. Mutta usko huviksesi kun sanon, että tiedän kyllä milloin johonkuhun ei kannata luottaa. Ellei sitten luota siihen, että henkiö on epäluotettava", Tingan onnistui vastata takaisin. Onin kumartuessa vieläkin lähemmäksi kuiskailemaan suostuttelevia sanoja hänen korvaansa, Tingan teki mieli ottaa etäisyyttä. Haluamatta kuitenkaan tehdä mitään minkä Oni saattaisi tulkita jonkinlaiseksi peloksi tai alistumisen merkiksi, kunoichi pysyi itsepäisesti aloillaan, kuunnellen mitä miehellä oli sanottavanaan. Onin päättässä puheensa siihen, että saisi hänet katumaan tätä hetkeä lopun ikäänsä, Tingan ilme synkkeni. Nainen oli jo aikeissa vastata samalla mitalla ja kertoa, että se olisi Oni joka saisi katua Akkin mielessä leikkimistä. Ennen kuin nainen ehti kuitenkaan sanoa mitään, hän tunsi yllättäen hampaiden pureutuvan korvanlehteensä, eikä tällä kertaa todellakaan ollut kyse samanlaisista näykkäisyistä kuin viime yönä. Kunoichin kasvoille levisi hetkessä kivusta kertova ilme. Ajatellen ainoastaan sitä, että halusi päästä vain noiden hampaiden otteesta irti, Tinga tarttui nopeasti ystävänsä leukaan ja puristi tiukasti, pakottaakseen tämän avaamaan suutaan sen verran, että hän pääsisi irti. Hän ei ollut varma johtuiko se hänen otteestaan vai jostain muusta, mutta pian hän tunsi otteen löystyvän hetkeksi, niin että saattoi kiskaista itsensä vapaaksi. Saatuaan tällä tavoin otettua yhden askelen verran etäisyyttä, Tinga ei itse ehtinyt edes ajatella mitä oli tekemässä kun oli jo puristanut kätensä nyrkkiin, lyöden sen sitten nopeasti kohti Akkin ohimoa.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 13 Heinä 2017, 21:54
Kirjoittaja Cross
Tuntiessaan Tingan sormien raudanlujan puristuksen leukansa ympärille Oni päästi hampaansa irtoamaan tämän korvasta, astuen samalla hieman taaksepäin. Tehdessään niin mikkamies kerkesi nähdä vilaukselta kunoichin kasvoilla olevan raivostuneen ilmeen, joka oli varmasti monellakin tapaa samankaltainen kuin hänen omillakin kasvoillaan oleva. Erona oli vain se kierotunut pirullinen hymy, joka käväisi viirusilmän kasvoilla hänen havaitessaan lähestyvän nyrkin.
Sen väistäminen olisi pitänyt olla lastenleikkiä kokeneelle shinobille, joka oli joutunut opettelemaan taistelemaan ikätovereidensa vielä leikkiessä keskenään. Sen sijaan hän ennemminkin astui paremmin lyönnin tielle, tuntien sen iskeytyvän vasten poskeaan ja lähtevänsä kaatumaan iskun voimasta taaksepäin. Silmänräpäyksen ajan punahiuksinen kunoichi saattoi aistia pilkallisen vahingonilon häivähdyksen Tsuchigumon chakrassa, aivan kuin tämä olisi todennut naisen tarvitsevan opetella tajuamaan milloin olisi kannattanut lopettaa.

Kaatuessaan lattialle Akki ei ollut aivan varma mitä juuri oli tapahtunut, tuntien kuitenkin tykyttävän jomotuksen poskellaan. Hän myös huomasi myös ystävänsä kasvoilla olevan raivostuneen tunteen, sekä tämän nyrkkiin puristetun käden. Lattialla selällään makaavan arpinaaman ei tarvinnut kauvaakaan miettiä tajutakseen mitä juuri oli tapahtunut, sillä kaikki vaikutti olevan liiankin selvää.
Se kuitenkin miten siihen oli päädytty oli hieman hämärän peitossa, vaikka hän muistikin kuinka he olivat vielä hetken aijemmin riidelleet syytäen toisiaan mitä lapsellisimmilla tavoilla viimeyön tapahtumista. Auki revenneestä huulestaanverta kämmeneensä pyyhkivä nuorukainen muisti myös tuon syyttelyn aikaansaaman raivostuttavan turhautumisen ja pelon siitä miten kaikki tulisi päättymään, joka näytti nyt toteutuneen.
Ajatus siitä mitä juuri oli tapahtunut oli samaan aikaan raivostuttava ja ahdistava, saaden istumaan itsensä kammenneen Sanadan huokaisemaan luovuttaneen oloisesti. Ainut asia mitä hänestä tuntui enää olevan tehtävissä oli nostaa kädet ylös ja antaa periksi, vaikka se kävisikin omalle kunnialle. Se tuntui kuitenkin paremmalle vaihtoehdolle kuin antaa riidan mennä enää yhtään tätä pidemmälle, mitä heistä tuskin kumpikaan halusi. Sillä kumpi oli tehnyt ja mitä jotta tähän oli päädytty ei sillähetkellä ollut nuorukaisen mielestä enää mitään merkitystä, sillä tässä vaiheessa heidän välillään tuskin olisi enää mitään rikottavaa. Sitä oli vaikea ymmärtää, mutta siitä huolimatta he olivat onnistuneet ilmeisestikkin viemään riitansa niin pitkälle ja henkilökohtaiseksi ettei pelkät sanat olleet enää riittäneet.
Sanaakaan sanomatta apean oloinen Sanada nousi seisomaan ja käänsi selkänsä Jinaille, astellen poimimaan sängyn vierellä lattialla olevan kääremytyn käteensä. ''Meidän on varmaan paras alkaa lähteä.'' Hän sanoi apean kuuloisesti, vaikka yrittikin kätkeä tunteen parhaansa mukaan. Samalla hän alkoi kietoa poimimaansa käärettä käsivartensa ympärille ja siitä eteenpäin, jotta voisi päästä tästä pahanonnen huoneesta mahdollisimman nopeasti pois. Se tulisiko kunoichi mukana olisi täysin tämän oma valinta, eikä miekkamies olisi yhtää ihmetellyt vaikka tämä olisi halunnut valita täysin päinvastaisen suunnan.

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 13 Heinä 2017, 23:17
Kirjoittaja Southpaw
Tuntiessaan nyrkkinsä osuvan Akkin poskeen, Tinga ehti hetken verran tuntea helpotusta, arvellen, että Oni tuskin kävisi toistamiseen hänen kimppuunsa. Vasta tuntiessaan kuitenkin ystävänsä chakrassa pilkallisen vivahteen ja sitä seuraavan pienen muutoksen, kun Oni vaipui takaisin taka-alalle, Tinga tajusi tehneensä virheen turvautuessaan nyrkkeihinsä. Oni oli jo aiemmin onnistunut salaamaan Akkilta osan viime yön yksityiskohdista. Ja nyt tämä todennäköisesti oli truvautunut samaan temppuun, saaden tilanteen näyttämään siltä kuin hän ja Akki olisivat riitansa päätteeksi turvautuneet nyrkkeihinsä.

Tajutessaan asioiden laidan ja tuntiessaan ystävänsä chakrasta tunnemyrskyn, jonka hänen lyöntinsä oli aiheuttanut, Tinga laski kätensä alas. Raivostunut ilme, joka naisen kasvoilla oli ollut katosi hetkessä. Sen tilalle astui huolestunut ilme, joka toivottavasti paljastaisi hänenkin tajunneen, että oli mennyt lyödessään liian pitkälle. Kaikkein pahimmalta kuitenkin tuntui seurata, kuinka Akki nousi ylös ja käänsi selkänsä hänelle. Aivan kuin olisi muka ansainnut äskeisen lyönnin tai päättänyt ottaa syyn välikohtauksesta omille niskoilleen. Se muistutti häntä jotenkin siitä kuinka oli aistinut Koutein surun ja sai Tinga pelkäämään, että oli rikkonut jälleen yhden ystävänsä samalla tavalla, olkoonkin että Akkin päässä majaileva toinen persoona oli ollut tällä kertaa osasyyllinen tapahtumiin. Osa hänestä jopa toivoi, että Akki olisi kääntymisen sijaan lyönyt samalla mitalla takaisin tai sanonut edes jonkin viimeisen loukkauksen. Mitä vain joka olisi saanut tämän purkamaan tunteensa sen sijaan, että pakotti itsensä pysymään tyynenä tuolla tavoin.
"Anteeksi. Menin liian pitkälle", Tinga onnistui lopulta sanomaan vaisusti, jättäen kuitenkin enemmän puhumisen sikseen. Hänestä tuntui, että kenties olisi parempi puhua vasta kun molemmat olisivat saaneet rauhoittua, mutta lievittääkseen ystävänsä tuntemaa turhautumista ja mielipahaa, hän halusi kuitenkin pahoitella äskeistä, jotta ei haluamattaan aiheuttaisi lisää huolta ystävälle jonka ongelmat oli juuri hetki sitten luvannut järjestää itse parhain päin.
"Olet oikeassa", Tinga vastasi lyhyesti kuullessaan Akkin sanat. Sillä hetkellä tuntui hyvältä idealta olla vain puhumatta liikoja, sillä mitä hän olisi äskeisen anteeksipyynnön lisäksi edes voinut sanoa?

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Lähetetty: 16 Heinä 2017, 16:23
Kirjoittaja Cross
Käsivarttaan kääreillä peittämään alkanut Akki pysäytti työnsä hetkenajaksi kuullessaan selkänsä takana olevan Tingan anteeksipyynnön, kääntymättä kuitenkaan vieläkään tämän suuntaan . Naisen äänessä kuuluvasta katumuksesta ei voinut erehtyä, minkä takia oli helppo uskoa että tämä todella oli pahoillaan tapahtuneesta. Se ei kuitenkaan pyyhkisi pois heidän toisilleen sanomiaan asioita, tai sitä miten riita oli lopuksi päättynyt. Paikallaan liikkumatta seisova miekkamies huomasi toisaalta haluavansa antaa ystävälleen anteeksi, kykenemättä siihen kuitenkaan jostain syystä. Hän ei vain jostain syystä tuntenut pääsevänsä eroon ahdistavalta tuntuvasta möykystä sisällään, joka tuntui ennemminkin vain paisuvan entisestään koko tapahtumaa ajatellessa.Kyse ei ollut siitä että nuorukainen olisi syyttänyt punapäätä jostain, vaan ennemminkin siitä mitä äskeinen riita ja vasinkin sen päättänyt lyönti tuntuivat edustavan.
''Niin minäkin...'' Vaimeasti kähiseva Sanada vastasi haluten sanoa vielä enemmänkin, mutta huomasi sanojen vain jäävän jumiin jonnekkin. Yritettyään vielä hetken aikaa pakottaa itsensä sanomaan jotain hän päätti lopulta luovuttaa ja vain jatkaa vaitonaisena palaneen ihonsa peittämistä pitkillä kääreillä, arvellen että ehkä sittenkin oli parempi vain pysyä hiljaa. Koko äskeinen riitakin oli syntynyt siitä että he olivat alkaneet puhua yön tapahtumista, sen sijaan että olisivat vain antaneet asian olla. Puhuminen oli nostanut esinn kysymyksiä, jotka yhdessä huonosti valittujen sanojen kanssa oli aiheuttanut kaiken, joten olisi varmasti parempi vain vaijeta. Se olisi varmasti hyväksi myös kipeältä tuntuvalle kurkulle, joka tuntui olevan jälleen kuin tulessa.
Ehkä olisi viimein myös aika myöntää se ettei heidänkään ystävyytensä luultavasti tulisi kestämään loputtomiin, vaikka ihoaan keskittyneesti peittävä Akki niin toivoikin. Aivan kuten kaikki muukin hänen elämässään se oli ollut vain lyhyt miellyttävä hetki, joka tulisi ennemmin tai myöhemmin riistetyksi pois, aivan kuten kaikki muukin. Olisi helpompi vain päästää siitä nyt irti, sen sijaan että yrittäisi taistella jotain pysäyttämätöntä vastaan, kuten oli niin monet kerrat jo yrittänyt.
Toisaalta heillä tuntui olevan edelleen yhteinen määränpää ja suunnitelma, joten ehkä sittenkään aivan kaikki toivo ei ollut vielä menetettyä. Ehkäpä jotain vielä tapahtuisi mikä palauttaisi asiat entiselle tolalleen, vaikka se tuntuikin toiveajettelulta. Tai sitten he saisivat asiat selvitettyä saatuaan kumpikin hieman aikaa ja tilaa selvittää ajatuksiaan, jotka olivat kummallakin aivan yhtä solmussa. Eikä se varmasti onnistuisi tässä pienessä huoneessa, joka muistutti liiankin monesta väärästä valinnasta.