Samoojan jäljillä (rope)

Susanin perustama GSG-järjestö keskittyy nukkejen, aseiden ja myrkkyjen valmistukseen ja opetukseen. Alue sijaitsee päinvastaisessa suunnassa Sunan pääsisäänkäynnistä ja koostuu monista pajoista ja opetustiloista. GSG:stä voi myös hankkia itse aseita/myrkkyjä.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4800Viesti Southpaw »

Akkin vastatessa Kichigain sanoihin ja kysyessä sitten Kichigain tiedoista tapauksen suhteen, Tinga oli tyytyväinen siihen, että mies oli tajunnut tarttua tuohon yksityiskohtaan joka kiinnosti häntäkin. Hänen tietojensa mukaan Kichigai ei ollut kuitenkaan ollut itse paikalta, joten olisi mielenkiintoista tietää mitä Susan oli tälle tapauksesta kertonut. Kichigai kuitenkin ovelasti sivuutti asian kertomalla, että tiesi vain pintapuoliset asiat. Akki oli juuri laskenut oman teekuppinsa pöydälle ja Tinga oli aikeissa ottaa itselleenkin kupillisen, arvellen ettei kykenisi välttämään tarjotun juoman juomista, kun Akki yllättäen sai rajun yskäkohtauksen, joka sai Tingan kasvoille hetkeksi huolestuneen ilmeen kun tämä kääntyi ystäväänsä kohti ja laski sitten toisen kätensä tämän olkapäälle.
"Pärjäätkö?" hän ehti kysyä ääneen, ennen kuin aisti Akkin viittoilevan Kichigain suuntaan pahoittelevasti ja kehottavan häntä sitten genjutsun välityksellä kertomaan avoimesti heidän kommunikointitavastaan. Kuullessaan sitten miehen viimeiset sanat, Tinga oli lähellä päästää kasvoilleen huvittuneen hymyn, mutta viime hetkellä kuitenkin onnistui pitämään kasvonsa peruslukemilla. Akki oli oikein hyvin onnistunut käyttämään aitoa yskäkohtausta hyväkseen, jotta heidän ei tarvitsisi koskea tuotuihin virvokkeisiin ja ottaa myrkytyksen riskiä. Tällä kertaa kun heillä ei olisi Seimeitä auttamassa sen suhteen.
"Kiitos tarjouksesta, mutta en usko että lääkkeistäsi on hänelle apua. En ehkä ole lääkintäninja, mutta minulla on syyni epäillä, että ystäväni äänihuulet ovat vaurioituneet. Sellaista ei korjata pillereillä vaan leikkauksella", Tinga vastasi Kichigaille rauhallisesti.

Nainen oli juuri aikeissa jatkaa ja kertoa genjutsusta, kun kokoushuoneen ovi aukesi ja aiemmin heidän seurastaan poistunut "Sakura" oli jälleen paikalla, ilmoittamassa, että oli nyt lähdössä tehtävälleen. Antamatta tilanteen häiritä, Tinga piti kasvonsa peruslukemilla ja keskittyi jälleen kerran aistimaan tulijan chakraa ja tällä kertaa jopa tämän kehoa tekniikkansa avulla. Kuten aiemminkaan, hän ei kuullut naisen sydämenlyöntejä, mutta samalla jokin tuntui kuitenkin hieman erilaiselta kuin ensimmäisellä kerralla. Tinga ei aivan osannut määritellä mikä oli eri tavalla, kun seuraavaksi huoneeseen alkoikin jo muodostua ruuhkaa kun "Sakuran" perässä huoneeseen tuli myös selvästi kiihtyneen oloinen mies, joka hetken henkeä vedettyään alkoi kertoa uutisista, jotka olivat ilmeisesti juuri tulleet Hebigakuresta. Sinänsä Tingaa ei yllättänyt, että kotona Hebigakuressa oli Sunagakuren vakoojia, mutta sitä hän kuitenkin alkoi miettiä, miksi nämä vakoojat tulivat raportoimaan GSG:n johtajalle, sen sijaan että olisivat menneet suoraan kagensa puheille. Ja kummallista oli sekin, miksi vakoojat tulivat tietojensa kanssa näin pahasti myöhässä, sillä kaikki tuo oli tapahtunut jo muutama viikko sitten. Luulisi noiden tietojen siis ehtineen Sunagakureen jo kauan ennen häntä ja Akkia.
"Mitä arvelet? Miksi nuo tulevat raportoimaan tänne sen sijaan, että menisivät Kazekagen luokse?" Tinga kysyi Akkilta ajatustensa välityksellä, arvellen tämän kysymyksen olevan tärkeämpi kuin se kuinka surkeita vakoojia Sunagakurella oli käytössään. Yksi mahdollinen, joskin kaukaa haettu vaihtoehto oli, että Kazekage olikin vain tämän Kichigain ohjaama nukkehallitsija. Toinen vielä kaukaa haetumpi oli se, että Kichigai oli myös Kazekage.
Vakoojan jatkaessa kertomustaan siitä kuinka hänen kerrottiin tappaneen äitinsä, Tinga tajusi käsiensä puristuvan hetkeksi nyrkkiin, sillä isä oli kääntänyt tilanteen juuri sellaiseksi kuin hän oli pelännytkin. Vaikka äidin viimeinen toivo oli ollut, että isä ei vierittäisi tämän kuolemaa hänen niskoilleen, isä oli silti tehnyt sen.

Se mikä seuraavaksi kuitenkin yllätti Tingan ja sai tämän taas rentouttamaan kätensä, oli kuitenkin "Sakuran" reaktio kuulemaansa. Tämä ilmoitti oitis lähtevänsä Hebigakureen selvittämään asiaa, aivan kuin kylän sisäiset asiat olisivat kuuluneet tälle millään muotoa. Vaikka toisaalta Tingaa kyllä huvitti suuresti mielikuva isänsä toimistoon ryntäävästä naisesta, joka todennäköisesti heti suunsa avattuaan tulisi heitetyksi ulos toimiston ikkunasta ja alas tiputtuaan todennäköisesti päätyisi loppuelämäkseen linnakkeen tyrmiin Hebikagen häiritsemisestä. Huvittuneisuus vaihtui kuitenkin nopeasti epämukavaksi hermostuneisuudeksi, kun nainen jatkoi puhettaan ja tuntui olevan hyvinkin varma, siitä ettei hän tappaisi äitiään. Aivan kuin tuo olisi muka tavannut hänet aiemmin ja tuntenut jo niin hyvin, että saattoi olla varma tuon kaltaisesta asiasta. "Sakura" oli jo ovella menossa, kun tämä vielä kerran pysähtyi ja kääntyi sitten häntä ja Akkia kohti, vaatien selittämään mistä oli kyse. Aistiessaan naisen koholla olevaa chakraa ja kuulostellessaan tämän ääntä ja kehon toimintoja, jotka hiekkakuoren tiputtua olivat nyt selvästi kuultavissa, Tinga tuli nopeasti siihen tulokseen, että nainen tiesi lähes täysin varmasti keitä he kaksi olivat. Nopeasti Tinga kävi mielessään läpi vaihtoehdot joita heillä oli. He voisivat joko jatkaa tarinassaan pysymistä ja ottaa riskin siitä että Susan suutuspäissään aloittaisi taistelun tai sitten he voisivat vain myöntää keitä todella olivat ja ottaa riskin siitä, että Susan suutuspäissään aloittaisi taistelun. Pitäen mielessään, että heillä oli tarvittaessa pakokeino olemassa, Tinga päätti ottaa riskin ja turvautua jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

"Hyvä on... kuten haluat", Tinga vastasi ja nousi puhuessaan ylös. Kuten Susankin, myös hän päästi oman chakratasonsa nousemaan täysiin mittoihinsa, kunnes naisen ympärillä saattoi nähdä ohuen kerroksen liekkejä, jotka tanssivat ilmassa tasaisesti. Osittain hän teki tämän osoittaakseen, ettei pelännyt Susania vähääkään tämän suuresta chakramäärästä huolimatta ja osittain taas osoittaakseen mihin hänestä itse oli. Vaikka Susanin chakra tuntui omalla tavallaan musertavalta, ei se tuntunut jostain syystä läheskään niin uhkaavalta kuin isällä tai monella muulla ninjalla joiden keskellä hän oli tähänastisen elämänsä kasvanut. Kasvoilleen nainen loihti kovan ja itsepäisen ilmeen, jonka olisi hyvinkin voinut kuvitella kuuluvan äitinsä murhanneen karkurin kasvoille. Vaikka hän ei ollutkaan tosiasiassa syyllinen, hän tahtoi vähintäänkin antaa Susanille, Kichigaille ja vakoojalle sellaisen kuvan, sillä tapahtumien kulku ei loppujen lopuksi kuulunut näille lainkaan jos häneltä kysyttiin.
"Minä olen Jinai Tinga ja tämä on ystäväni Tsuchigumo Akki. Kuten aiemmin jo kerroin, etsimme Akaionia. Haluamme puhua hänen kanssaan", Tinga sanoi itsevarmasti. Kunoichin kasvot oli kohdistettu kohti Susania kuin Kichigaita ja vakoojaa ei olisi huoneessa ollutkaan ja tietämättään Tinga näytti siltä, kuin olisi todella kyennyt sokeudesta huolimatta näkemään. Sokeat silmät tuntuivat melkein sanovan että Tinga tiesi Susanista aivan yhtä paljon kuin Susan oli tietävinään hänestä, vaikka todellisuudessa asia ei niin ollutkaan.
"Ystäväni ei tällä hetkellä pysty puhumaan itse, joten toivon ettei haittaa, että toimin hänen ääneenään tässä keskustelussa. Hän pystyy puhumaan minulle pään sisäisesti genjutsun välityksellä", Tinga lisäsi hetken hiljaisuuden jälkeen, saatuaan vihdoinkin tilaisuuden toteuttaa Akkin aiemman pyynnön, vaikka osa hänestä olisi tahtonut pitää asian vain heidän tietonaan. Tuntui vaaralliselta paljastaa Susanille Akkin kykenevän tuollaiseen genjutsuun, vaikka tämä tuntuikin jo valmiiksi tietävän yhtä ja toista.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4801Viesti Cross »

//Akkihan ei käyttänyt tuota Tsuchigumo nimee kun yakuzan riveissä pyöriessään ja Hebissä tunnetaan varmastikki Sanada nimellä, vaikka samapa kai tuo.//

Itse kurkkuaan tahallaan puhumalla ärsyttäneestä Akkista tuntui aivan siltä kuin olisi nielaissut palavan kaktuksen, mutta siitä huolimatta hänellä ei ollut pienintäkään aikomusta ottaa vastaan lääkintälaukkuaan esiin kaivavan Kichigain tuputtamaa apua. Se ei johtunut ainoastaan siitä ettei miekkamies halunnut päästää tätä tutkimaan itseään turhan läheltä, vaan myös siitä ettei uskonut tämänkään kykenevän tekemään asialla mitään. Tingan yritys auttaa häntä vaivansa kanssa laivamatkan aikana oli edelleen tuoreena muistissa, eikä se ollut päättynyt millääntapaa hyvin. Paöljoakaan parempaan ei ollut myöskään pystynyt heidän Kaiganissa tapaamansa parantaja, jonka mukaan mitään ei olisi tehtävissä. Ainoastaan aika toisi hieman helpotusta vaivaan, vaikka sekään tuskin tulisi palauttamaan kaikkea ennalleen.
Rillipään tarjotessa apuaan Sanada viittoi tätä luopumaan koko ajatuksesta, neuvoen samalla genjutsunsa avulla Jinaita kertomaan tälle ettei mitään olisi tehtävissä. Satamakaupungin parantaja oli antanut jotain pahimpia kipuja lievittävää lääkettä kurkun oireisiin ja neuvonut pysyttelemään poissa aavikolta, osaten varoittaa sen kuivanpölyisen ilmaston vain pahentavan oireita. Aavikolta poissa pysyminen ei ollut kuitenkaan sopinut shinobi kaksikon suunnitelmiin, minkä takia saatu lääke oli kulunut loppuun huomattavasti nopeammin kuin olisi pitänyt. Sen ansiosta he olivat päässeet tänne asti, mutta edes se ei kuitenkaan pystynyt tekemään juuri muuta kuin taittamaan pahimman terän nuorukaisen kurkussaan tuntemalta polttavalta pistelyltä, mikä oli paljon helpompi sietää kuin joku valkotakkisen kaltainen yliinnokas parantaja tutkimassa vaivaa.

Ennenkuin lääkintäninja kerkesi kuitenkaan alkaa väittämään vastaan avautui huoneen ovi yllättäin, paljastaen takaansa Sakuraksi aijemmin esittäytyneen kunoichin, jonka sisään marssi ilman koputusta tai mitään muuta kertoi Akkista joko melkoisesta röyhkeydestä, tai sitten siitä ettei tämä nähnyt tarpeelliseksi koputtaa asioidessaan tässä huoneessa. Joltain rivininjalta moinen käytös ainakin miekkamiehestä vaikutti hyvinkin erikoiselta, kuten myös se että työpöytänsä takana lääkintälaukkuineen seisova Kichigai sallisi sitä keltään.
Hieman kääreidensä alta näktvillä olevan silmänsä kulmaa yllättyneenä kohottava miekkamies käänsi katseensa ovella olevan kunoichin suuntaan ja kuunteli lähes ilmeettömänä tämän ilmoittavan olevansa lähdössä tehtävälleen, joka ei ainakaan pintapuolin vaikuttanut kiinnostavan häntä tippaakaan. Todellisuudessa nuorukainen kyllä imetteli hieman tätä näytöstä edelleen ja kummaksui tytön liioittelevaa käytöstä, mutta ei oikeastaan edelleenkään osannut täysin sanoa mikä palanen tässä kaikessa ei osunut kohdalleen.

Miltei samantien huoneeseen ryntäsi toinenkin ylimääräinen shinobi, joka sai kuitenkin tullessaan hieman toisenlaisen vastaanoton osakseen. Tälläkertaa rillipää näytti saavan tarpeeksi häiritsijöistä, vaikka tällä jälkimmäisellä tulijalla tuntuiklin olevan huomattavasti parempi syy aiheuttamalleen häirijölle. Nopealla tahdilla tämä alkoi selittää GSG:n johtajalle Hebigakuressa käydyn taistelun pääpiirteitä, joka sai myös Sanadan kääntymään tämänsuuntaan kiinnostuneen näköisenä. Hän pyrki parhaansa mukaan näyttämään siltä että kuuli kaikesta tästä ensimmäistä kertaa, vaikka tiesikin asiasta moninverron tätä tiedonvälittäjää enemmän.
Samalla paranemista edistävien kääreiden peittämä nuorukainen joutui pidättelemään myös nauruaan, minkä viereisellä tuolilla istuvan punapään ajatukset olivat saada karkaamaan hänen huuliltaan. Se typistyi kuitenkin pieneksi hymyksi suupieleen, jonka olisi helposti voinut kuvitella johtuvan naisen kommentin sijasta kilpailevan kylän kohtaamista ongelmista. ''Eri kylät toimivat eritavalla. Joissain tapauksissa voimakkaimmilla ryhmittymillä voi olla myös näiden omia vakoojia levitettynä kilpaileviin kyliin hankkimaan eritoten heitä kiinnostavia tietoja.'' Genjutsunsa välityksellä Tingalle vastaava Akki totesi, olematta kovinkaan yllättynyt siitä että varsinkin korkean tegnologian kehittämiseen erikoistunut ryhmä oli lähettänyt jäseniään myös Hebigakureen. Kylä itsestään ei ollut tietenkään tunnettu kehittyneistä laitteista ja vimpaimista, mutta jos jossain niin myrkkyjen tuntemuksessa sen jäsenet olivat varsinkin viimevuosina alkanut nousta yli kilpailijoidensa.
Säilyttäen yakuzan riveissä lopulliseen muotoonsa hiemansa pokerinaaman miekkamies kuunteli uutiset muiden kanssa loppuun, olettaen heidän voivan palata sen jälkeen takaisin alkuperäiseen asiaansa. Sen sijaan ovella seisovan Sakuran kasvot alkoivat kuitenkin halkeilla yllättäin ja varista lopulta hiekkana alas, paljastaen altaan huomattavasti tätä muistuttavan henkilön, joskin joitain kymmeniä vuosia vanhempana ja toisella tapaa pukeutuneena. Tämä sai Sanadan kohottamaan jälleen toista silmäkulmaansa kummastuneena, sillä tämän aavikko väen käytös ei lakannut ihmetyttämästä häntä.
Vielä vähemmän sitä teki sanatulva joka purkaantui valeasunsa lattialle varisuttaneen naisen suusta, tämän ilmoittaessa samantien tapaamisen olevan ohi ja aikovansa samantien suunnata Hebigakureen laittamaan asiat järjästykseen. Pelkkä ajatus siitä sai uuden huvittuneen virneen ilmestymään punasilmäisen miehen suupieleen, hänen kuvitellessaan ystävänsä tavoin kuinka siinä yrityksessä mahtaisi käydä.

Tilanne näytti päättyvän hyvin nopeasti siihen, mutta ennen kuin mustahiuksinen kunoichi kerkesi häipyä sekaantumaan asioihin jotka eivät tälle kuuluneet, tuntui tämä tajuavan yhtäkkiä jotain ja kääntyi huoneen ovella ympäri vaatien selitystä kahdelta vierailijalta. Kuin alleviivatakseen käskyään ja sen tottelematta jättämisen seurauksia alkoi nukketaiteilijan chakra levitä huoneeseen kihelmöivänä pilvenä, joka ei kuitenkaan näyttänyt saavan aivan halutun laista vaikutusta aikaiseksi. Siinä missä Tinga hetken epäröityään nousi ylös ja alkoi kasata omaa chakraansa taisteluun valmistautuvan oloisena, paljastaen henkilöllisyytensä, pysyi Akki paikallaaan mukavassa tuolissa nyt jo avoimen huvittuneesti hymyillen.
Miehen punaiseen silmään oli tullut itsevarma ja uhmakas kiilto, sen suunnatessa tarkkailemaan ovella seisovaa kunoichia. Tästä lähtevä aura oli kyllä voimakas ja saivat hänen niskavillansa nousemaan pystyyn, mutta kyse ei kuitenkaan ollut pelosta. Pikemminkin nuorukainen tunsi innostunutta kihelmöintiä sormissaan, tuntien lähinnä halua koittaa kykyjään Shakespearea vastaan. Se ei sinäänsä ollut mikään yllätys, kun otti huomioon ympäristön jossa oli kasvanut ja saanut koulutuksensa.
Siellä Sanada oli oppinut että jokainen haaste oli tarkoitettu voitettavaksi ja mitä voimakkaampi vastustaja oli sitä nnautinnollisempi taistelu tulisi olemaan. Hän ei henkilökohtaisesti ollut koskaan juuri elänyt tuon ajatusmaailman mukaan, ainakaan ennen kuin oli liittynyt yakuzan riveihin. Viimeisen vuoden aikana hän oli kuitenkin alkanut ymmärtää tuota varsinkin isänsä tunnustamaa ajatusmallia, löytäen jotain outoa lohtua ja rauhaa omien kykyjensä äärirajoilla taistellessaan.
Akki tiesi kuitenkin etteivät he olleet täällä taistelemassa ja siksi hän hillitsikin itsensä, pitäytyen ystävästään poiketen istumaasennossa. Hän ei myöskään päästänyt chakraansa kunoichien tavoin valloilleen, vaan kaivoi sen sijaan piippunsa rauhallisesti esiin ja alkoi täyttää sitä huolettoman aloisesti, katsellen samalla edessään olevaa Susania avoimen mittailevasti. Tämä ei ehkä aivan täysin vastannut sitä mitä hän oli odottanut joidenkin Onimarun kertomien tarinoiden pohjalta, mikä ei tietenkään ollut kovin suuri yllätys loppupeleissä.
Avatar
Piisamirotta
Nibi
Nibi
Viestit: 742
Liittynyt: 09 Touko 2015, 18:22

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4802Viesti Piisamirotta »

Susanin chakramääärä oli musertava, mutta vain samalla tavalla kuin tieto siitä, että toinen oli älykäs, vahva tai jotain muuta, se ei näkynyt missään. Toisin kuin ninjutsun käyttäjät ja taijutsuninjat, joiden chakra näkyi sen päästessä valloilleen, Susanin tapauksessa se oli vain eräänlaista painetta, joka tuntui hänen ympärillään olevien kehossa. Täten nukketeeri ei ollut ikinä pelottava chakramääränsä vuoksi, vaikka se olisikin hännällisten petojen luokkaa. Tämä oli Kichigain tiedossa, mutta Susan ei ollut koskaan ajatellut asiaa ja hän vain uhkasi kaikkia typerästi pelkän chakran avulla. Sen sijaan hänen olisi pitänyt toimia täysin toisin. Lääkäri ja sanansaattaja siirtyivät sivummalle käytävään, ulos huoneesta. Kichigailla oli kyllä muutama sana Susanille sanottavana, mutta hän ei viitsinyt tässä vaiheessa aukomaan päätään. Susan sai hetkessä paljon tietoa sekä suullisesti, että eleellisesti. Kaksikko suhtautui tilanteeseen täysin eri tavoin. Susan oli eräällä tavalla kuin tietokone, hän ei voinut lopettaa analysoimasta kaikkea ympärillään. Tingaksi esittäytyvä nainen, joka sopi täydellisesti Susanin saamaan kuvaan Azusan tyttärestä, tuntui esittävän vahvempaa, kuin oli. Tämä olisi täysin idioottimaista, jos hänellä ei olisi jotain kikkaa käytössään. Samaan tapaan kuin Narat olivat melko heikkoja ninjoja, mutta heidän kykynsä käyttää varjoja oikein takasi usein odottamattoman voiton. Susan päätteli, että punapää käyttäytyi näin kolmesta mahdollisesta syystä: 1. hän vain uskoi olevansa voimakkaampi kuin oikeasti oli, 2. hänellä oli jokin ässä hihassaan, erikois kyky tai jotain, 3. hän luotti ystävänsä voimaan ja sen vuoksi esitti kovempaa. Toistaiseksi Susan piti näitä kolmea vaihtoehtoa kaikkia yhtä todennäköisinä. Olkihattua käyttävä mies puolestaan tuntui ottavan rennosti, ikään kuin hänellä ei olisi mitään hätää maailmassa, vaikka hänen edessään oli legendaarinen ja ailahtelevaisuudestaan maailmankuulu kunoichi. Tämä kertoi Susanille paljon enemmän kuin kenellekään muulle lähialueella olevalle. Susan muutti ajattelutapaansa heti kun sai kuulla, että kaksikko kommunikoi genjutsun välityksellä. Se laittoi heti numeron kolme todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi. Susan ei tiennyt mitään Tingan taistelutyylistä tai kyvyistä, joten hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että kaksikko voisi minä hetkenä vain vain kadota jättämättä jälkeensä yhtään mitään.

Susanilla oli toki ollut aikomuksenaan mennä Hebiin selvittämään asiaa, muttei sillä tavalla kuin molemmat kaksikosta kuvittelivat. Ja vaikka Susan tekisikin kaksikon kuvittelemalla tavalla, maailman historiassa ollut kuiin ehkä muutama henkilö, jotka voisivat heittää hänet pakosta ikkunasta, eikä Ryuu edes Edo Tenseinsä kanssa voinut niin tehdä, ei enää. Susan ei välttämättä voisi mitenkään voittaa Hebikagea, saatika saada tätä hengiltä, sillä hänellä ei ollut todellisia keinoja Ryuun kykyjä vastaan. Kaikesta huolimatta Susan ei olisi Käärmeelle mikään välipala. Koska Susan oli nukke, eikä hän todellisuudessa väsynyt, hänen ei tarvinnut istua. Nainen siis jatkoi seisomista, joka saattoi vaikuttaa kaksikosta ylimieliseltä ja töykeältä. Se, että nämä kaksi etsivät Akaionia oli kuitenkin Susanista outoa. Hän kävi päässään läpi useita mahdollisuuksia, joista hän halusi lisätietoja ennen kuin voisi sanoa yhtään mitään. ”Oletetaan, että uskon sinun olevan Tinga ja hänen olevan ystäväsi. Mitä asiaa Hebigakuresta karanneilla olisi Akaionille? Tai ehkä pikemminkin: miksi hän haluaisi puhua teidän kanssanne?”, Susan kysyi. Hän ei pitänyt chakratasoaan enää koholla. Se oli tehnyt tehtävänsä ja kertonut naiselle tarpeeksi. Susan oli hyvin erikoinen yhdistelmä tietokonemaista logiikkaa ja päättelyä sekä räjähdysherkkää tunnetta, eikä hänen kaltaisiaan ihmisiä sietäisi monikaan normaali henkilö.
Shimo Kare
Hp: 45
Ch: 120
Nopeus: 7
Hebira
Hp: 50
Ch: 160
Nopeus: 9
Maname
Hp: 24
Ch: 40
Nopeus: 3
Kuva
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4805Viesti Southpaw »

Akkin kertoessa, että joissain kylissä myös yksittäiset ryhmät saattoivat vakoilla muita kyliä juuri tiettyjen tietojen toivossa, Tinga painoi tuon tiedonjyvän mieleensä. Kunhan hän joskus palaisi Hebiin, hän hankkiutuisi ensitöikseen sunalaisesta roskasakista eroon. Jos nämä toimivat kaikessa yhtä hitaasti ja surkeasti kuin tietojen välittämisessä, ei luultavasti vaatisi kovinkaan paljon vaivaa löytää sunalaiset vakoojat kylästä ja potkaista nämä ulos kylästä.

Totuuden heidän henkilöllisyydestään tullessa kuitenkin viimein julki, hetken aikaa kului hiljaisuuden vallitessa, Susanin mittaillessa Akkia ja Tingaa, sekä kaksikon puolestaan mittaillessa Susania. Susanin arvelut Tingan reaktion syistä, eivät olisi voineet olla enempää väärässä. Sen sijaan, että olisi luottanut Akkin voimaan tai omiin kykyihinsä, hän oli yksinkertaisesti tullut monessakin suhteessa isäänsä, jopa enemmän kuin tahtoi itse myöntää. Nyt tämän hetken kestävän hiljaisuuden aikana vakooja, sekä Kichigai tekivät kuitenkin viisaan päätöksen ja perääntyivät takavasemmalle, ulos huoneesta ja jättivät kolmikon puhumaan asioista keskenään. Hiljaisuus rikkoutui vasta kokoushuoneen oven sulkeutuessa, kun Susan viimein puhui ja tiedusteli mitä kylänsä jättäneillä oli Akaionin kanssa tekemistä ja miksi Akaionia ylipäätään kiinnostaisi. Vaimeasti tuhahtaen Tinga istuutui takaisin alas ja risti käsivartensa. Hänen olisi tehnyt mieli kysyä mitä heidän ja Akaionin välinen asia Susanille kuului, mutta koska he olivat täällä kuitenkin Akkin aloitteesta ja tarkoitus oli kuitenkin selvittää Akaionin olinpaikka jos vain mahdollista, päätti Tinga pitää turhat mölyt mahassaan ja jättää vastaamisen Akkille, sillä tämä luultavasti pystyisi hoitamaan keskustelun sillä hetkellä fiksummin kotiin kuin hän.
"Haluatko kertoa hänelle? Vai pidätkö asian mieluummin yksityisenä?" Tinga kysyi ääneen Akkilta, sen sijaan että olisi käyttänyt heidän välistään genjutsua kommunikointiin. Akki oli jo aiemmin tehnyt selväksi, että tahtoi pelata avoimin kortein ainakin genjutsun suhteen, joten luultavasti oli parempi jos hän puhuisi ainakin osan päänsisäisestä keskustelusta ääneen. Jos ei muuten niin antaakseen nukketeerille sen vaikutelman ettei heillä ollut genjutsun suhteen mitään salattavaa, vaikka tosiasiassa he voisivat hyvin puhua päänsisäisesti jotain ihan muuta kuin mitä ääneen sanoivat. Susanin jälkimmäiseen kysymykseen Tinga päätyi kuitenkin vastaamaan ystävänsä puolesta.

"Tietojeni mukaan tämä Akaioni on kuolematon ja elänyt jo melkoisen pitkään. Jos se todella pitää paikkansa, niin luulisi että hänellä ei muuta olekaan kuin aikaa. Siitä ajasta luulisi hyvin liikenevän hetki siihen, että voimme kysyä pari kysymystä ja jatkaa sitten matkaamme", Tinga totesi suoraan. Hän ei ollut kuullut Susanista kovinkaan paljon ennen tätä, vain sen mitä Akki oli ehtinyt kertoa ulkona ja oli isäkin saattanut jupista jotain ilkeää joskus, silloin kun Susan oli vielä toiminut aktiivisesti kylänsä ninjana. Tähänastisen tapaamisen perusteella, hän alkoi olla taipuvainen jakamaan isän näkemyksen siitä, että Susan ei ollut sellainen persoona, jonka seurasta olisi erityisemmin nauttinut.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4815Viesti Cross »

Kunoichin mittaillessa toisiaan Akki sai piippunsa täytettyä ja laittoi sen samantien suuhunsa, sytyttäen pienen hopeisen pesän täyttävän isänsä erikois sekoitukssen samalla sormenpäähänsä kasaamalla chakralla palamaan. Pieni hengenveto sai hienonnetuista yrteistä valmistetun tupakan syttymään ja alkamaan hehkua punaisena, levittäen makean kitkerää hajua huoneeseen vaalenharmaan savuvanan myötä. Jo ensi imaisu sai rauhallisen ja rennon tunteen leviämään miekkamiehen läpi, kuten tämä sekoitus oli tehnyt jo monia kertoja aijemminkin. Sekoitus ei ollut aivan yhtä tehokasta kuin parantajan kipuihin antama lääke, mutta auttoi kuitenkin lievittämään kipua, vaikka se ei ollutkaan sen tärkein ominaisuus tälläkertaa. Sen sijaan paljon tärkeämpää oli juuri rentous jonka jokainen imaisu antoi, kirkastaen ajatukset ja auttaen saavuttamaan lähes luonnottoman selkeyden tilan.
Keskittynyt ilme kasvoillaan savua suussaan pyörittelevä miekkamies katseli kuinka kumpikin seuralaisistaan päästi chakransa rauhoittumaan ja palaamaan hiljalleen normaalille tasolleen, jättäen kuitenkin edelleen lataantuneen jännittyneen tunnelman jälkeensä. Se ei kuitenkaan estänyt seisomaan hetken aijemmin noussutta Tingaa laskeutumasta takaisin tuolilleen, mikä sai pienen hymyn käväisemään Sanadan suupielessä, sillä he eivät todellakaan olleet tulleet tänne taistelemaan. Hivenen nyökäten edelleen omassa tuolissaan istuva punasilmäinen nuorukainen puhalsi savua suustaan, päästäen sen levittäytymään pieninä kettuja muistuttavina savuvanoina ympäriinsä.
Osa nuista savuvanoista lähti kiertelemään seiniä ja nurkkauksia, aivan kuin etsien tietä pois sisätiloista raikkaaseen ulkoilmaan. Osa taas lähti kiertelemään Akkin ja Tingan tuolejen ympärillä, kasaantuen lopulta jälleen yhteen ja muodostaen muutaman sanan pituisen lauseen ilmaan. Punapään kysyessä halusiko viereisessä tuolissa istuva nuorukainen vastata nuketerin kysymykseen leijui vastaus jo ilmassa savusta muodostuneiden kirjaimien muodossa, jättäen päätöksen loppujen lopuksi Susanille. Jos vanhempi nainen haluaisi tarkemman vastauksen kuin mitä sai hetken myöhemmin nuoremmalta naiselta, joutuisi tämä antamaan luvan luoda seuralaistensa käyttämän genjutsun myös itseensä.
Otsaansa sormellaan koskeva nuorimies käänsi sen sen järkeen osoittamaan vanhempaa naista, toivoen ettei tämä käsittäisi ehdotusta väärin, sillä olisi paljon helpompi näyttää tälle mistä oli kyse kuin alkaa kertoa koko tarinaa alusta alkaen. Samalla kun viittoili Shakespearille Sanada myös mietti miksi tämä välitti niin kovasti heidän syystään haluta tavata Akaion, joka hänen käsittääkseen ollut kuin tämän entinen työnantaja. Tietenkin tämän osoittama uskollisuus vielä näinkin pitkän ajan jälkeen oli ihailtavaa, vaikka miekkamies ei olisikaan osannut arvata kunoichin vasta puhuneen samoojan kanssa ja tietävän tämän nykyisen sijainnin. Paras mitä hän osasi tällä hetkellä edes toivoa oli että tämä osaisi kertoa edes mihin suuntaan mies oli lähtenyt heidän teidensä erottua. Juuri tuo uteliaisuus sai lopulta kääreiden peittämän miehen ohjaamaan ulospuhaltamastaan savusta muodostuneita kettuja luomaan kysymyksen ilmaan, johon hän kuitenkin odotti saavansa parhaillaankin jonkun ympäripyöreän vastauksen. Silti oli kiinnostavaa kuulla miksi nuketeri halusi niin kovasti tietää heidän syynsä löytää etsimänsä mies.
Avatar
Piisamirotta
Nibi
Nibi
Viestit: 742
Liittynyt: 09 Touko 2015, 18:22

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4817Viesti Piisamirotta »

Susan alkoi ottaa tilanteeseen objektiivisempaa näkökulmaa ja huomasi, että kaksikko pelasi hyvin yhteen. Paremmin kun hän kykeni toimimaan kenenkään kanssa yhteistyössä. Susan päätteli tämän monista pikku asioista, joita oli tapahtunut tänä pienenä aikana, jonka he olivat ”tunteneet” toisensa. Tingan selitettyä, että kaksikko halusi kysyä Akaionilta tietoja, Susan ymmärsi mistä oli kysymys. Hän oli päätellyt kaiken melko helposti saamiensa tietojen avulla. ”Te varmaan ajattelette, että Hebin asiat tai teidän oma asianne ei liity minuun millään tavalla, ja että minun pitäisi pitää itseni erossa asioista, jotka eivät minulle ikään kuin kuulu. Siinä vaiheessa, kun Azusa kuoli, asia kuului minulle, koska laskin hänet jossain määrin ystäväkseni. Samaan tapaan Akaioni-asia kuuluu minulle. Olkoon kuinka kuolematon tahansa, miksi kertoisin hänen sijaintinsa teille, joiden aikeita en tiedä. Te olette varmasti saaneet tiedon Akaionista Azusalta, joka puolestaan tunsi Akaionin vain tietyn ajan ja vain tietty isompi asia tapahtui tuona aikana. Hebissä juuri tapahtunut selkkaus oli kuitenkin lähteiden mukaan vallankaappaus yritys. Akaioni ei liity siihen millään tavalla, joten jäljelle jää vain yksi vaihtoehto: Yakuzan tehtävä, josta Azusa on kertonut teille, oletan. Ja koska Tinga ei tietääkseni liity asiaan millään tavalla, se on jostain syystä täysin tämän olkihattuisen muumion asia ja koska te olette ystäviä se on myös sinun asiasi, Tinga”, Susan sanoi tyypilliseen, hyvin koppavaan ja suoraan sanottuna raivostuttavaan tapaansa. Hän kykeni halutessaan aloittamaan kokonaisia sotia pelkällä puheellaan, ehkä nainen oli siinä kaikkein taitavin. Susanin päättelyt perustuivat vain arvaukseen ja muutamaan tietoon, eivätkä omanneet ollenkaan yksityiskohtia, joten ne oli melko helppo pyyhkäistä pois hyvin keksityllä valetarinalla, jos vain halusi.

Susan oli kuitenkin jo mielessään päättänyt sen, kertoisiko hän näille kahdelle Akaionin sijainnin. Tai pikemminkin ehdot sille, että hän kertoisi. ”Ei mitään genjutsuja, kaikki on mahdollista selittää ainakin pintapuolisesti, niin että kuulija ymmärtää pääasiat. Saatte luvan kertoa minulle mitä Hebissä teidän näkökulmastanne tapahtui ja syyn sille, miksi te haluatte Akaionin kanssa keskustella. Mutta ehkä tärkein asia, josta teidän ei kannata oman terveytenne takia valehdella on Azusan kohtalo. En usko, että sinä tapoit äitisi, Tinga; mutta haluan tietää sen, miten hän kuoli, tai tarkemmin: miksi”, Susan jatkoi aikaisemman puheensa jälkeen ja hänen sävynsä oli ehkä vielä edellistäkin ärsyttävämpi. Näytti siltä, että kaikki, jotka olivat Susanin kanssa olleet aikaisemmin tekemisissä olivat oikeassa siinä, kuinka raivostuttava ihminen hän oli. Susan tajusi vain osittain sen, kuinka paljon hän olikaan antanut kaksikolle tietoa puhuessaan. Toisaalta tieto Akaionin sijainnista saattoi olla pelkkä valhe, sitä kumpikaan kaksikosta ei voinut tietää varmasti. Susan ei uskonut hetkeäkään kaksikon väitteisiin parista kysymyksestä. Asia oli oikeastaan sama kun lapsi, joka lähti etsimään biologista vanhempaansa lähes olemattomista tiedonmurusista: ei hän halunnut esittää vain paria kysymystä, vaan kyseessä oli paljon suurempi asia, joka tulisi varmasti vaikuttamaan etsityn vanhemman elämään tavalla tai toisella.
Shimo Kare
Hp: 45
Ch: 120
Nopeus: 7
Hebira
Hp: 50
Ch: 160
Nopeus: 9
Maname
Hp: 24
Ch: 40
Nopeus: 3
Kuva
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4819Viesti Southpaw »

Susanin ryhtyessä esittämään arvauksia heidän vierailunsa syystä, Tingan teki mieli sanoa naiselle jotain purevaa, etenekin kun tuo kertoi pitäneensä äitiä ystävänään. Ehkä se piti jollain tapaa paikkansa, mutta hänen oli kuitenkin vikea uskoa, että äiti ja Susan olisivat mitenkään kovin läheisiä olleet vain yhden yhdessä suoritetun operaation takia. Hänen tietojensa mukaan äiti ja Susan eivät olleet edes tavanneet toistamiseen Uuden Yakuzan kaatumisen jälkeen. Huolimatta näistä huomioista, Tinga kuitenkin hillitsi itsensä ja kuuntelikun Susan jatkoi arvailujensa esittämistä. Kuullessaan väitteen siitä, että vain yksi iso asia oli tapahtunut äidin ja Akaionin tuttavuuden aikana, Tinga päästi pienen hymyn huulilleen. Naisen ilme tuntui kuin suoraan sanovan, että tämä tiesi jotain, mistä Susan ei ilmeisesti ollut tietoinen. Uuden Yakuzan kaatuminen oli toki ollut isoin asia, joka oli tapahtunut en jälkeen kun äiti oli tavannut Akaionin, mutta jos äitiä oli uskominen, he olivat Akaionin kanssa myös hakeneet Kusanagin Otogakuresta ja toimittaneet sen isälle. Siitä hyvästä isä oli suostunut taistelemaan Akaionia vastaan tämän pyynnöstä. Nuo asiat eivät ehkä olleet isoja asioita koko maailman mittakaavassa, mutta Kusanagin kaltaisen legendaarisen aseen päätyminen Hebigakureen oli kuitenkin kylän mittapuulla iso asia. Sanomatta kuitenkaan mitään, Tinga antoi Susanin jatkaa puhumista ja käänsi sitten lopulta kasvonsa Akkia kohti, kysyäkseen mitä tuo tahtoi vastata. Genjutsu-telepatialla välitetyn vastauksen sijaan, hän kuitenkin sai päähänsä vain mielikuvan savukirjaimista, joita Akki ilmeisesti päätyi käyttämään sen sijaan, että olisi käyttänyt häntä kommunikaatiovälineenään kuten tähän asti. Pian hän kuulikin Susanin sanovan, ettei hyväksyisi minkäänlaista genjutsua tehtävän itseensä.
"Oletteko nyt ihan varma? Ystäväni haavoittui pahasti Hebigakuressa, joten hänen on vaikea puhua muuten kuin genjutsun välityksellä. Tämä keskustelu sujuisi huomattavasti nopeammin jos antaisit hänen puhua genjutsulla suoraan sinulle, sen sijaan että minä olen tässä välissä tulkkaamassa...", Tinga huomautti Susanille, vaikka arvelikin että nainen tuskin muuttaisi mieltään genjutsun suhteen.

Susanin alkaessa kuitenkin seuraavaksi vaatia, että he kertoisivat mitä Hebissä tarkalleen ottaen oli tapahtunut ja miksi äiti oli kuollut, Tingan onnistui vain vaivoin hillitä itsensä, ettei olisi kehottanut Susania tunkemaan nenäänsä ennemmin jonnekin minne aurinko ei paista. Ymmärtäen kuitenkin, että sillä tavalla he tuskin saisivat Akaionin sijaintia tietoonsa, Tinga mietti nopeasti mitä Susanille olisi viisasta kertoa ja mitä jättää kertomatta. Vaikka tuo kovasti vakuuttelikin olleensa äidin ystävä, hän ei silti pitänyt ajatuksesta, että Susan saisi tietoonsa Hebigakuren tapahtumat kokonaisuudessaan. Äidin kuolemasta huolimatta, asia oli kylän sisäinen, eikä hän halunnut Susanin menevän kylään ja sekoittavan asioita entistä pahemmin heidän kannaltaan.
"Kuten vakoojasi kertoi, minä yritin syöstä isäni vallasta. Hyökkäsin hänen avullaan isän kimppuun, mistä seurasi kylän sisäinen taistelu. Taistelun aikana Akki kuoli...", Tinga kertoi lopulta ja nyökäytti puhuessaan päätään kohti Akkia, arvellen että oli parasta antaa Susanin uskoa kyseessä todella olleen vallankaappaus, vaikka todellisuudessa koko juttu oli saanut alkunsa siitä, että Akki oli tullut pelastamaan vangittuja tovereitaan.
"Akkin kuoleman jälkeen äiti tuli minun ja isän väliin estääkseen enemmän verenvuodatuksen. Hän onnistui puhumaan isäni ympäri ja niinpä minut karkotettiin kylästä. Ennen lähtöäni äiti kuitenkin suoritti jonkin tekniikan, jonka avulla hän uhrasi oman henkensä herättääkseen Akkin jälleen henkiin. Hän siis kuoli omasta tahdostaan", Tinga kertoi lyhyen version äitinsä kuolemasta. Se miksi he tahtoivat kuitenkin tavata Akaionin, jäisi Akkin kerrottavaksi.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4820Viesti Cross »

Susanin avatessa suunsa ja aloittaessa mpnimutkaisen vastauksen Akki ei ollut ensin uskoa korviaan, koska puolessakaan tuon sanoissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Ilman polttamaansa isänsä sekotusta ja sen vaikutusta ei hän olisi varmaan tajunnut edes mitä nainen yritti sanoa, mutta kiitos niiden ei tämän onnistunut sekoittaa pakkaa aivan täysin. Sen sijaan miekkamiehen kasvoille alkoi kohota huvittunut hymy, sillä vaikka nuketteri tuntui kuvittelevansa tietävän jotain oli tämä pahankerran hakoteillä. Toisin kuin kuin tämä tuntui luulevan kaikki mainitut tapahtumat liittyivät tavalla tai toisella toisiinsa, mutta se mitä huvittunut mies aikoi kysyä tältä ei todellakaan kuulunut.
Se ei kuitenkaan tarkoittanut ettei savua jälleen suuhunsa imaiseva Sanada olisi voinut kertoa kysymystään, jos se kerta oli niin tärkeää kunoichille. Sitä tietoa tämä ei kuitenkaan tulisi saamaan ilman pientä köydenvetoa ja vain sen takia että tämä keskustelu oli alkanut huvittaa nuorukaista. Samoin se tuntui tekevän hänen aistiensa kautta tapahtumia myöskin seuraavaa Yataa, joka ainakin toistaiseksi tuntui kuitenkin haluavan pitää oman huvittuneisuutensa syyn salassa.
Voimatta vastustaa kiusausta Akki puhalsi jälleen yhden savupilven ilmoille, joka hajosi tälläkinkertaa pieniksi kettua muistuttaviksi kiekuroiksi ja muodosti muutaman kirjaimen ilmaan keskustelijoiden välille. Niiden viesti oli lyhyt ja hyvin yksinkertainen toteamus siitä ettei Susan tiennyt läheskään niin paljon kuin kuvitteli ja oli väärässä suurelta osin siitäkin vähästä mitä tuntui omien sanojensa mukaan tietävän. ''Toivottavasti aurinko ei ole pehmittänyt tuota puupäätä liian pahasti...'' Genjutsunsa kautta myös Tingalle mielikuvan lähettämästään savumerkistä luova miekkamies lisäsi, katsellen lähes pilkallisesti virnuillen edessään olevaa elävää legendaa.

Shakespearin vielä kieltäytyessä miltei samantien genjutsun käytöstä asioiden selvittämiseen nopeasti ja selvästi, pääsi miekkamiehen suusta jo hivenen pilkallinen naurahdus. Se ei johtunut ainoastaan pienestä pelon pilkahduksesta, jonka hän uskoi nähneensä tämän silmissä, vaan myös tavasta jolla tämä alkoi heti perään vaatia vastauksia itseään askarruttaviin kysymyksiin. Asioiden selittäminen pintapuolisesti tai edes uskottavasti ei onnistuisi sen enempää Tingan avulla, kuin ilmassa leijuvien savumerkkienkään. Se oli käynyt selväksi jo silloin kun Akki oli päättänyt kertoa samoista joitain päiviä aijemmin huomattavasti paremmin kaikesta perillä olevalle Tingalle, joka ei ollut uskonut suurinta osaa ennen kuin oli saanut kokea osan kaikesta tuosta myöskin genjutsun avulla näytettynä.
Mitä taas tuli Hebigakuren asioista ja Azusan kohtalosta kertomiseen päätti Akki antaa päätöksen tekemisen Tingalle, joka tuntui myöntyvän hyvinkin helposti naisen vaatimukseen saada tietää kaiken. Itse hän ei olisi ehkä antanut aivan nuin helposti periksi, varsinkaan kun Shakespear tuntui olettavan voivansa vaatia jotain, sen sijaan että olisi joutunut antamaan jotain saadakseen jotain. Vuosi yakuzan parissa oli opettanut jotain neuvottelemisesta nuorukaiselle ja tärkeintä oli aina ollut olla luopumatta kauppatavarastaan liian helposti.Tietenkin joskus saattoi olla kohdallaan antaa pieniä maistiaisia, mutta ainakin tälläkertaa punapää tuntui luopuvan aivan liiasta kerralla.
Myöskään tämän päätös kertoa Sanadan kuolemasta ei ollut miehen itsensä mieleen, sillä ainakaan tuota seikkaa nuketerin ei olisi tarvinnut tietää. Se oli toki olellinen osa Jinain äidin kuolemaan johtaneessa tapahtumaketjussa, mutta silti kasvonsa kaikesta huolimatta kurissa pitävä nuorukainen olisi toivonut ystävänsä jättäneen kertomatta asiasta ja keksinyt vaikka vain jonkin hyvän selityksen tarinaansa.
Onneksi tämä kuitenkin ymmärsi olla mainitsematta mitään vankien vapautus yrityksestä, tai ystävänsä yhteyksistä yakuzaan. GSG:n vakoojat olivat kyllä tuntuneet kuulleen jotain huhupuheita, mutta ne olisivat siitä huolimatta vain huhu puheita kunnes todisteita löytyisi. Niiden lisäksi näiden ei enää tarvitsisi saada tietää yhtään enempää rikollis järjästöön asioista, saati sitten ongelmista joihin miekkamies oli sen kanssa ajautunut.
Avatar
Piisamirotta
Nibi
Nibi
Viestit: 742
Liittynyt: 09 Touko 2015, 18:22

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4821Viesti Piisamirotta »

Toisin kuin Tinga, Susan ei ollut tullut juuri ollenkaan isäänsä. Hänessä oli pari piirrettä tästä, mutta ei juurikaan mitään muuta. Susan ei ollut ikinä saanut tietää Kusanagin hakemisesta, ja jos hän olisi saanut, hän olisi melko varmasti yrittänyt saada aseen itselleen, ja epäonnistunut. Tingan kertoessa harkitusti muotoiltua ja valheiden verkkoista versiota Hebin tapahtumista, Susan kiinnostui Akkin tapauksesta. Akki oli kokenut saman asian kuin Susan itse, mutta täysin eri tavalla, huomattavasti luonnollisemmalla tavalla. Susan melkein aikoi antaa tiedon Akaionin olinpaikasta vastalahjaksi tästä tiedosta, vaikka hän osasi arvata, että siinä oli jotain mitä hänelle ei sanottu; mutta sitten Akki viesti oman viestinsä ja hänen eleistään Susan sai suoraan sanottuna sellaisen kuvan, ettei hänen kannattanut antaa tietoa. Susan ei tiennyt Akkin genjutsusta tarpeeksi, jotta olisi voinut antaa tämän tehdä sen itseensä. Jutsuissa oli sivujuonteita, jotka liiankin usein ylittivät jutsujen rajat. Jos tässä maailmassa olisi ollut ns. jutsujen lakimiehiä, he luultavasti hallitsisivat maailmaa. Susan oli päättänyt jatkaa tätä peliä ja kehitti päässään ajatusta siitä miten hän saisi mahdollisimman paljon tietoa näistä kahdesta.

Käytävällä sanansaattaja puhui Kichigain kanssa. Lääkäri kysyi mieheltä miksi tämä ei ollut mennyt ensin Kazekagen luokse, johon toinen vastasi, että tieto oli tullut Sunaan huomattavasti aikaisemmin, mutta asetusten vuoksi vain Kazekage ja kylän johto saivat tietää tästä ensimmäisenä. Hänet oli lähetetty kertomaan asia Kichigaille välittömästi, kun oli päätetty, että asiasta kerrotaan julkisuuteen. Lääkäri meinasi nousta ylös ja mennä huoneeseen, kun äkkiä hänen ja sanansaattajan varjosta nousi ylös mustaan ja punaiseen, hyvin erikoiseen asuun pukeutunut mies, jolla oli pitkät mustat hiukset ja silinterihatun kaltainen hattu, jollaista ei tainnut kellään muulla tässä maailmassa olla. ”Tämä show on mennyt jo liian pitkälle. Minun on parasta puuttua tähän. Menkää te takaisin omiin töihinne. Ja muistakaa: täällä ei virallisesti tapahtunut tänään mitään tavallisesta poikkeavaa”, William sanoi ja kaksikko lähti. Heidän varjostaan tuli musta pantteri pitkän, vanhemman Shakespearen jäljessä.

Susan oli juuri aloittamassa harkitun pelinjatkeensa, kun koputtamatta ovi avautui ja sisään astui melko hitaasti Susanin isä. Pitkä, hyvin komea ja eleiltään sekä piirteiltään erittäin charmikas mies ei tuntunut edes huomaavan tytärtään vaan katsoi Tingaa ja Akkia kasvoillaan jotenkin tuttavallinen ilme, ikään kuin mies olisi tuntenut kaksikon aina, vaikka todellisuudessa hän tapasi heidät ensikertaa. ”Anteeksi tunkeutumiseni, mutta tämä kokous päättyykin etuajassa syistä, jotka eivät teille kuulu. Löydätte Akaionin, Samoojan, Veren jumalattaren palvojan Lopun laaksosta muutaman päivän päästä, hän viipynee siellä jonkin aikaa. Hän on pukeutunut päältäpäin hyvin askeettisiin vaatteisiin ja löydätte hänet, mikäli kykenette aistimaan hänen raudankatkuisen chakransa, jonka hän varmaankin yrittää piilottaa, sillä se on samaa tasoa kuin tämän ryppyisen pikkutytön”, mies sanoi osoittaen Susania. Susan meinasi sanoa jotain, mutta mies vilkaisi tätä olemattoman hetken katseella, joka kertoi sinä mikrosekuntina eron erittäin paljon kokeneen Kage-tason ninjan ja vain jonkin verran kokeneen Kage-tason ninjan välisen eron. ”Virallisesti ette ikinä olleet Tuulen maassa, kukaan täällä ei nähnyt tuloanne tai lähtöänne. Suosittelen lähtemään käyttämällä sinun kykyäsi, jotta pääsette nopeammin ja huomaamattomammin pois täältä”, Susanin isä sanoi Tingalle, joka jotenkin tiesi että hänelle puhuttiin, vaikkei nähnyt miehen olevan kääntyneenä häneen sillä hetkellä. Jos Tinga yrittäisi missään vaiheessa aistia Williamin tai pantterin chakraa tai koostumusta, jonkin peitti sen hänen kyvyiltään. Tästä miehestä ei tuntunut tulevan yhtään chakraa esiin, mutta hänen käyttäytymisensä ja eleensä kertoivat sen, että siinä missä kaksikolla olisi mahdollisuuksia Susania vastaan, heistä ei olisi mihinkään tätä miestä vastaan. ”Pyydän mitä syvemmin anteeksi röyhkeyttäni, unohdin esittäytyä. Minä olen William Shakespeare, Susanna Shakespearen isä. Tyttärelläni on tällä hetkellä tärkeämpää tekemistä kuin sotkeutua omiin lankoihinsa, suonette anteeksi”, mies sanoi ja samassa huoneen toiselle puolelle ilmestyi mustaa aukkoa muistuttava pyörre William Shakespearen varjosta, joka nielaisi Susanin, mustan pantterin ja miehen sisäänsä. He olivat poissa. Sillä hetkellä Tinga ja Akki saivat tietää kaksi asiaa hyvin nopeasti: mikäli miestä oli uskominen, Susanin oikea nimi oli ollut Susanna, jonka nainen oli aina lyhentänyt Susaniksi, jostain omasta syystään, lisäksi mies näytti nuoremmalta kuin Susan, joka kertoi, että hän oli hyvin todennäköisesti kuolematon jollain tavalla. Mikään ei kuitenkaan ollut paljastanut Susanin kuolemattomuutta näille kahdelle, vain muutama epävarma vinkki olivat ilmassa, mutta ne olivat kuin savua, pelkkää spekulointia vailla todisteita. He joutuivat pohtimaan loppujen lopuksi olivatko he edes tavanneet oikean Susanin, vai jonkun joka vain esiintyi hänenä ja omasi valtavan chakran. Sellainen oli mahdollista teeskennellä, jos vain osasi. Tingalle ja Akkille jäi nyt jäljelle vain yksi vaihtoehto: noudattaa Williamin antamaa ohjetta. Heillä ei ollut muutakaan johtolankaa. Susanin, Korpin ja punapään tapaaminen oli jäänyt odotettua lyhyemmäksi, mutta se oli tuonut paljon tietoa kaikille kolmelle osapuolelle. Samalla kuitenkin luonut lukuisia uusia kysymyksiä.



Susan, musta pantteri ja William tulivat esiin GSG.n suuressa hallissa, missä Susan oli puhunut Akaionille aikaisemmin. ”Mitä helvettiä?!”, Susan kysyi isältään, joka katsoi tätä melko tyynesti. ”Sinulla ei ole aikaa leikkiä”, vastasi mies melko tuimasti. ”Halusin, etteivät he saa tietää Akaionin sijaintia! Miksi paljastit sen?”, Susan huusi isälleen. ”Koska hän kykenee hoitelemaan minkä tahansa ongelman, joka hänen eteensä tulee, hän on yksi MEISTÄ”, sanoi William tarkoittaen kuolemattomia. ”Vietit paljon aikaa Akaionin kanssa, muttet oppinut tuntemaan häntä niin hyvin kuin luulit”, mies jatkoi. ”Et tiedä mitä heidän asiansa koskee. Miksi ihmeessä menit paljastamaan asian?”, Susan kysyi ja halusi hyökätä isänsä kimppuun, tietäen kuitenkin ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia. Susan ei tiennyt edes millä tavalla hänen isänsä oli kuolematon, oikeastaan hän ei tiennyt juuri mitään isästään. ”Tiedän mitä tiedän, tiedän paljon, mutta myönnän, että en tiedä tarkkaan heidän tarkoitustaan. Minulla on kuitenkin eräs kyky, joka sinulta puuttuu täysin. Sen kyvyn avulla tiedän heidän censored, eikä asia ole niin kuin sinä luulet sen olevan”, vastasi silinterihattuinen mies. ”Ihan sama. Minulla on täällä asioita kesken, joten lähde siitä häiritsemästä minua”, Susan sanoi ja yritti häätää isäänsä pois. ”Sinulla ei ole enää täällä mitään kesken. Kävin Arenohanan ja Rokuden luona ja selitin tilanteen omalla tavallani. He ymmärsivät täysin, vaikka punapää onkin melko sisukas tytteli, hän hyväksyi ottaa tyttäresi adoptioon ja kasvattaa kuin omanaan. Kichigaille jätin viestin, jonka sisällön vain hän osaa ratkaista”, mies sanoi ja keskitti chakraansa. ”Sait enteen korpista melko kauan ennen kuin tapasit korpin, ja kun tapasit korpin, olit liian sokea nähdäksesi sitä, vaikka se istui suoraan silmiesi edessä. Olet ollut kahdessa koulutuksessa, mutta kumpikaan niistä ei ole tehnyt sinusta oikeaa ihmistä, eivät edes yhdessä. Sinun on tullut aika käydä läpi minun koulutukseni. Jos selviät siitä, silloin ehkä sinusta tulee oikea tyttö, kuten äidistäsi tuli”, William Shakespeare sanoi ja samassa hänen luomansa valtava mustan aukon kaltainen varjopyörre imaisi Susanin sisäänsä. William ja pantteri katosivat samaan aukkoon ja halli jäi tyhjäksi. Susan oli lähtenyt tästä maailmasta vastoin tahtoaan, eikä hän enää palaisi, ainakaan omana itsenään. Williamin kyvyt olivat tämän maailman ainutlaatuisimpia ja hänen varjonukkensa oli kuullut jokaisen sanan, jonka Susan oli keskustellut Akaionin kanssa, nähnyt Akkin korpin ja ollut varjoissa Tingan tehdessä sinettejään seiniin. Susan oli suorittanut tehtävänsä tämän maailman päällä, hänen oli aika siirtyä muualle ja tulla isänsä kaltaiseksi.



//Eli tämä rope loppu nyt näin. Mun mitta on tullu täyteen NTA.ta ja suoraan sanottuna teitä kahta ja lähden tekemään jotain missä mua kohdellaan enemmän ku ihmistä. Susanin kanssa ei voi enää ropettaa, jos haluaa välttämättä ropettaa mun muiden hahmojen kanssa ni laittaa jonku NpC.aamaan niitä ja tekemään mitä haluaa, mua ei enää kiinnosta. Pawi voi poistaa tai laittaa hautausmaalle mun hahmot tai muuttaa NpC.eiksi. Gilden voi halutessaan jatkaa Hideyoshilla miten haluaa, laittaa vaikka, että Kentaro kuoli tms. tai poistaa vaan kokonaan ton tehtävän. En vastaa enää tähän, vaikka hahmonne hyökkäis tms, joten suosittelen toimimaan järkevästi hahmoillanne ja tekemään kuten William sanos. //
Shimo Kare
Hp: 45
Ch: 120
Nopeus: 7
Hebira
Hp: 50
Ch: 160
Nopeus: 9
Maname
Hp: 24
Ch: 40
Nopeus: 3
Kuva
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4824Viesti Southpaw »

"Aurinko on tainnut pehmittää hänen päänsä jo. Tai sitten hän vain nauttii pitkistä puheista" Tinga ajatteli vastaukseksi Akkin sanoihin, samalla kun piti huomionsa Susanissa. Hänestä aloi tuntua, että keskustelu oli juuri menossa entistä mielenkiintoisempaan suuntaan kun yllättäen huoneen ovelta kuului koputus. Odottamatta kuitenkaan vastausta, koputtaja avasi oven ja astui sisään. Aistiessaan tulijan chakraa ja ulkomuotoa parhaansa mukaan, Tinga tajusi kykenevänsä päättelemään ainoastaan sen verran, että tulija oli mies. Ja ilmeisesti läheistä sukua Susanille, sillä tämän chakra tuntui hyvin samankaltaiselta. Kaikki muut yksityiskohdat tästä miehestä jäivät kuitenkin häneltä hämärän peittoon, sillä hänen yrittäessään aistia tarkempia yksityiskohtia, hänen chakransa tuntui ikään kuin liukuvan miehen ohitse. Hämmentyneennä Tinga kurtisti kulmiaan ja oli jo aikeissa kysyä mistä tässä kaikessa oli kyse, kun tulija ennätti puhumaan ensin.

Asiallinen, jopa ystävällisen kuuloinen miehen ääni alkoi kertoa heille samantien, että tapaaminen päättyisi tähän ja kaiken lisäksi tulija paljasti heille myös Akaionin sijainnin. Kun mies vielä lopuksi kehotti heitä poistumaan paikalta hänen kykyään käyttäen, Tinga ei tarvinnut kummoisia päättelykykyjä tajutakseen, että sanat oli suunnattu hänelle. Jotenkin tuo kummallinen mies siis tiesi hänen kyvyistään ja sitä kautta varmaan myös sineteistä, joita hän oli jättänyt kylään GSG:n ulkopuolelle. Miehen lpulta hiljentyessä, seurasi hetken epävarma hiljaisuus, jonka aikana Tinga mietti mitä olisi parasta tehdä. Tullessaan lopulta siihen tulokseen, että he olivat käytännöllisesti katsoen ansassa ja saisivat todennäköisesti koko GSG:n kimppuunsa, Tinga päätyi nyökkäämään, joskin selvästi hieman vastahakoisesti.
"Kuten haluatte...", nainen sanoi ääneen ja kuunteli siten kun mies katsoi parhaaksi vielä esittäytyä ennen lähtöään. Williamin sanat vahvistivat sen, mitä Tinga oli ehtinyt hetken jo epäilläkin, eli sen että mies todella oli sukua Susanille. Tai Susannalle tai kuka nainen nyt sitten loppujen lopuksi olikaan. Noiden sanojen jälkeen sekä Susan, että William kuitenkin katosivat Tinga aistien ulottuvilta, jättäen Akkin ja Tingan kahden kesken huoneeseen.

Koettaessaan käsittää mitä juuri äsken oli tapahtunut, Tingan mielessä oli käynnissä varsinainen tunteiden myrsky. Osittain hän oli hämmentynyt siitä mistä tässä kaikessa oli ollut kyse, osittain taas helpottunut siitä, että se oli ohi. Lopulta päällimmäisinä tunteina olivat kuitenkin pettymys ja epäluulo. Hänestä tuntui, että he olivat saaneet haluamansa, eli Akaionin sijainnin vähän turhan helposti, mikä sai hänet epäilemään, että kenties heitä odottaisi Lopun laaksossa jonkinlainen ansa. Häntä myös olisi kovasti kiinnostanut miten keskustelu olisi jatkunut ilman Williamin tekemää keskeytystä.
"Noh... ei kai ole muita vaihtoehtoja kuin häipyä täältä. Ellet sitten ole kiinnostunut tutkimaan paikkoja?" Tinga kysyi Akkilta ja ojensi toista kättään tämän suuntaan. Mikäli Akki tarttuisi ojennettuun käteen, hän tekisi kuten oli pyydetty ja siirtäisi heidät yhdelle sivukujalle jättämänsä sinetin luokse. Odottaessaan Akkin vastausta, Tinga kuitenkin kumartui hieman ja kosketti lyhyesti sormenpäillään kokoushuoneen lattiaa, jättäen siihenkin sinetin... ihan vain varmuuden vuoksi. Sillä hetkellä hän ei uskonut, että tulisi koskaan tarvitsemaan sinettiä, mutta toisaalta eihän sitä koskaan tiennyt varmasti. Jos joskus tulisi tarvetta päästä GSG:n tiloihin huomaamattomasti, nyt hänellä oli takaovi valmiina, ainakin niin kauan että joku huomaisi pintaansa sulautuvan näkymättömän sinetin jonkin tekniikan avulla.

[Ei mitään hajua mistä sä ny pahoitit mieles, mutta jos halutu joskus ilmestyä selittään niin tiedät kyllä miten ircciin pääsee. Ite olisin kyl jatkanu tätä peliä ihan mielellää iha vaa nähdäkseni mitä tapahtuu, mut ei sit :p]
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4832Viesti Cross »

Tuolinsa korkeaa selkänojaa vasten nojautunut Akki katseli odottavasti edessään olevaa nukketaiteilijaa, joka näytti ottavan savumerkkie välittämän paljastuksen ihailtavan tyynesti, aivan kuin olisi osannut odottaa kuulevansa jotain tuon kaltaista. Tuo näky sai rattaa raksuttamaan tilanteesta innostuneen nuorukaisen mielessä, joka tunsi pitkästä aikaa oudon jännittävän tunteen mahassaan. Siitä oli aikaa kun hän oli viimeksi tuntenut mitään vastaavaa, sillä vaikka yakuzan jäsenet olivat kyllä taitavia juonittelijoita ja kokeneita neuvottelijoita, olivat nämä kuitenkin olleet aina liiankin ennalta-arvattavissa. Samaa ei kuitenkaan voinut sanoa tästä vuosikymmenten kokemuksen omaavasta shinobista, jonka tarkoitus periä ei ollut aivan niin helppo arvata. Nainen halusi ilmanmuuta saada mahdollisimman paljon hyödyllistä tietoa, mutta kysymys kuuluikin mitä tämä piti hyödyllisenä ja mitä tämä pyrki saamaan tietoonsa vain kätkeäkseen todelliset tarkoitusperänsä.
Eteensä keskittyneenä tuijottava Tsuchigumo ei olisi vielä pariviikkoa sitten saattanut osata arvata kuinka paljon voisi kaivata juuri tätä mielten mittelöistä muodostuvaa peliä, joka oli alunperin saanut hänet kiinnostumaan genjutsun omaksumisesta osaksi taistelutyyliään. Vasta nyt hän muisti kuinkapaljon oli nauttinut loputtoman valheiden ja harhojen verkon kutomisesta, kunnes sen sisään joutunut uhri ei kyennyt enää sanomaan mikä oli totta ja mikä harhaa. Shakespearin haastaminen tähän peliin tuntui mitä innostuttavimmalta ajatukselta ja jokainen kuluva hetki teki vielä todennäköisemmäksi sen että tämä hyväksyisi haasteen, jonka myös tämän silmissä näkyvä päättäväisyys kertoi.
Kysymys ei siis ollut ainoastaan siitä ettei vanhempi kunoichi olisi luottanut miekkamieheen ja epäillyt tämän todellisia tarkoitus periä haluta käyttää genjutsua keskustelun jatkamiseen, vaan siitä että tämä olisi ilmeisesti päättänyt testata mihin hänestä olisi. Kääreiden peittämän nuorenmiehen sormet lähestulkoon syhysivät halusta päästä todella aloittamaan ja jopa Tinga kykeni varmasti tuntemaan sen heidän genjutsun välisen yhteyden kautta, jota tultaisiin varmasti hyödyntämään ahkerasti myöskin tässä mittelössä. Kaikki oli siis valmista alkamaan kun huoneen ovi yllättäin avautui ja sisään asteli siistiin tummaan pukuun sonnustautunut mies, joka ilmoitti tapaamisen olevan samointein ohitse.

Ärtymys ja hämmennys paistoi selvästi pystyyn nopeasti nousevan Akkin kasvoilta, hänen kuunnellessaan kuinka huoneeseen ilman varoitusta pelmahtavan miehen alkaessa suoltaa tekstiä minkä kerkesi ja pilasi samantien pienimmänkin toiveen huoneessa olleiden shinobien mielten mittelöstä. Siinä missä hän oli aijemmin onnistunut pitämään chakransa tyynen rauhallisena kunoichien esittäytyessä toisilleen, levisi pettyneeksi olonsa tuntevan miekkamiehen chakra nyt tummanpilven lailla huoneeseen. Huolimatta sen aikaansaamasta painostavasta tunteesta oli kuitenkin selvä ettei hän aikonut käydä kummankaan Shakespearin kimppuun, jättämättä kuitenkaan epäselväksi sitä mitä mieltä oli tapaamista häiritsemään tulleesta miehestä ja tämän paljastuksista, siitäkin huolimatta että tämä tuntui tarjoavan nuorten shinobien kaipaamaa tietoa kuin tarjottimella näille. Ymmärtäen tuon seikan varsin hyvin miekkamies katsoi kylmästi eteensä tuijottaen kuinka itsensä Shakespearin isäksi esitellyt mies katosi tyttärineen seinään ilmestyneeseen mustaan pyörteeseen, jättäen vierailijat päättämään itse omasta seuraavasta siirrostaan.
Genjutsunsa avulla Tingan ajatukset ja tunteet aistiva Sanada ymmärsi kyllä hyvin tämän tunteman helpotuksen ja hämmennyksen, kyeten myös jakamaan tämän epäluulon heidän juuri saamiaan tietoja kohtaan. Suoraansanottuna tuo outo mies oli antanut kaiken tapahtua liiankin helposti, aivan kuin millään tuosta ei olisi ollut mitään merkitystä. Samalla tämä oli jättänyt jälkeensä monta outoa kysymystä, kuten sen miten tämä oli tiennyt Jinain tekemästä sinetistä ja tuntunut muutenkin tietävän kaiken oleellisen heistä. Ainut järken käyvä selitys oli että he olivat itse joutuneet huomaamattaan genjutsun uhreiksi, jolla nuo tiedot oli onnistuttu urkkimaan ja sen jälkeen näytetty tuo äskeinen outo näytelmä. Tuntui kuitenkin lähes mahdottomalta ettei kumpikaan heistä olisi huomannut mitään pientäkään merkkiä siitä, sillä kumpikin heistä kykeni aistimaan chakraa ja tunsi toisensa chakran erittäin hyvin. Lisäksi punapää aisti maailman hyvinkin eritavalla kuin ystävänsä, minkä takia kummankin samanaikainen hämääminen näin täydellisesti olisi pitänyt olla lähes mahdotonta edes taitavimmilta harhojen luojilta. Myöskään Yata ei ollut tuntunut huomaavan mitään, tai ainakaan ilmaissut sitä millään tapaa, mikä sai kylmät väreet kulkemaan pitkin nuorenmiehen selkää, samalla kun entistä suurempi ärtymys tuntui kasvavan hänen sisällään.
''Häivytään...'' Kaikkea tapahtunutta edelleen ymmärtämään pyrkivä Akki vastasi Tingan kysymykseen, ojentaen kätensä tätä kohti, jotta tämä voisi siirtää heidät tekniikkansa avulla aijemmin merkkaamalleen syrjäkujalle. Samalla hän myös puntaroi saatujen tietohjen käyttökelpoisuutta, joka vaikutti jokatavalla vähintäänkin arveluttavalta. Silti ne olivat paras johtolanka mitä heillä oli ja siksi myös järkevin vaihtoehto oli tarkistaa saatu vihje, siitäkin huolimatta että se voisi tarkoittaa vapaaehtoista marssimista suoraan ansaan. ''Meillä on vielä pitkämatka edessä.'' Päätöksensä tehnyt nuorukainen lisäsi, arvellen toverinsa olevan samaa mieltä siitä siitä mihin suuntaan heidän tulisi jatkaa.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4837Viesti Southpaw »

Tuntiessaan Akkin chakran, joka nyt vuorostaan levisi huoneeseen tämän tunteman kiihtymyksen ja pettymyksen vuoksi, Tinga ei voinut mitään sille, että tunsi myötätuntoa ystäväänsä kohtaan. Hän ei ollut samanlainen genjutsumestari, eikä siksi ehkä kyennyt ymmärtämään täysin mistä Akkin tunteet kumpusivat, mutta tästä huolimatta hän oli harmissaan ystävänsä puolesta. Heidän välillään olevan genjutsun välityksellä hän kykeni helposti tuntemaan millaisia tunteita Akki kävi tuon lyhyen näytelmän aikana läpi kunnes molemmat Shakespearet olivat poissa.
Kun Tsuchigumo sitten ojensi kättän ja ehdotti häipymistä, kunoichi nyökkäsi myöntävästi. Tarttuen Akkin käteen, Tinga keräsi hetken chakraansa, ennen kuin siirsi heidät kujalle, jonka läpi he olivat kulkeneet aiemmin GSG:tä kohti suunnatessaan. Tuntiessaan hiekkaisen kadun jallkojensa alla, Tinga uskaltautui huokaisemaan helpotuksesta ja aisti sitten hetken verran ympäristöään. Kuten heidän tullessaankin, tämä kadunpätkä oli nytkin autio ja vaikutti siltä että he olivat kahden. Hyvä niin, sillä näin he ainakin voisivat puhua rauhassa.
"Varmaan huomasitkiin jo ajatuksistani, mutta minusta se kävi liian helposti. Mennään toki tarkistamaan pitääkö tuo tieto paikkansa, mutta ollaan kuitenkin varovaisia... en ylättyisi jos se olisi jokin ansa", Tinga totesi lopulta ääneen ja kääntyi samalla Akkia kohti.
"Mutta ennen kuin lähdemme yhtään minnekään, meidän on hankittava sinulle lisää lääkettä kurkkuasi varten. Ei sillä että epäilisin kestävyyttäsi, mutta toinen matka aavikon yli nykyisillä varastoillamme ei tee sinulle hyvää", Tinga lisäsi. Naisen äänensävy antoi ymmärtää ettei tuo aikoisi kuunnella minkäänlaisia vastaväitteitä vaan tämä raahaisi Akkin lähimpään apteekkiin ostoksille vaikka kahleissa jos olisi pakko.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4838Viesti Cross »

Melkein heti sen jälkeen kun Tinga tarttui ojennettuun käteen Akki huomasi seisovansa syrjäisellä kujalla, jonka läpi he olivat aijemmin kulkeneet matkallaan GSG:n. Yllättävä siirtyminen sai hänet irrottamaan otteensa ystävänsä kädestä hieman säpsähtäen, katsellen yllättyneenä ympärilleen. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun miekkamies koki tämän, mutta ensimmäinen kerta kuitenkin kun oli tajuissaan sen tapahtuessa. Kokemusta oli vaikea kuvailla oikein millään tapaa, mutta epämiellyttävä se ei kuitenkaan ollut ollut. Ennemminkin äärimmäisen hämmentävä, sotkien kaikkien aistien havainnot hetkenajaksi täysin.
Syvään henkeä vetävä Sanada alkoi vasta hiljalleen käsittää missä he olivat, kuullessaan Jinain alkavan jo kertoa mielipidettään tilantesta ja saadessaan toverinsa kiinnittämään huomionsa itseensä. Edelleen ympärilleen vilkuillen hän nyökkäsi hivenen kertoakseen olevansa samaamieltä heidän seuraavasta siirrostaan, joka olikin oikeastaan ainut järkevä vaihtoehto. Vanhempaan Shakespeariin luottamisessa oli kieltämättä riskinsä, mutta toisaalta oli myös vaikea keksiä syytä miksi olla luottamatta tähän. Jollain oudolla tavalla tuo outomies oli kyllä vaikuttanut tietävän enemmän nuoresta shinobi kaksikosta kuin ensimmäisellä kertaa olisi, mutta silti kalpea nuorimies oli varma ettei ollut koskaan ennen edes kuullut tuosta henkilöstä.

''Olet aivan oikeassa, vaikka en keksikkään kuka sen ansan olisi voinut virittää, taikkä miksi.'' Mietteliäänä punahiuksista ystäväänsä vilkaiseva Akki vastasi tälle, asettaen olkihatun päähänsä ja lähti astelemaan kujan toista päätä kohti, arvellen että heidän olisi hyvä häipy täältä, siitäkin huolimatta että vaikutti siltä ettei kukaan ollut nähnyt heidän yllättävää ilmestymistään kujalle. Olisi luultavasti kuitenkin parempi hävitä kylän ihmisvilinään ja pyrkiä pääsemään mahdollisimman kauvas ympäröivien talojen kattojen yläpuolelle kohoavien pyramiidien varjosta, ennen kuin heidän poistumistaan huomattaisiin. Tai niin ainakin miekkamies ajatte, saaden kuitenkin miltei samantien ilmasta nuita suuria rakennuksia tarkkailevan Yatan kautta tietää että se oli taidettu jo huomata.
''Parempi pitää kiirettä...'' Hetkeksi GSG:n suuntaan katsomaan kääntyvä Sanada totesi, vaikka ei oikein itsekkään tietänyt mikä syy heillä oli paeta ja piiloutua kuin etsintäkuullutetut rikolliset. Pääsyy saattoi olla vanhemman Shakespearin kehotus poistua kenenkään huomaamatta, joka antoi syytä olettaa ettei heitä olisi muuten päästetty nuinvain lähtemään. Toisaalta juuri tuo varkaan lailla paikalta livahtaminen saattoi olla myös syy siihen että heitä alettaisiin nyt etsiä, vaikka vielä suurempi tekijä saattoi olla Tingan jälkeensä jättämä sinettimerkki, mikäli joku olisi kyennyt huomaamaan sen huoneen lattiasta.

Olipa syy mikä hyväänsä ilmassa kieppuvan korpin välittämä mielikuva muurien ympäröimien rakennusten pihalla juoksentelevista vartioista sai Sanadan pitentämään askeliaan ja yrittämään miettiä olisiko jotain paikkaa jonne he voisivat kadota odottamaan yön pimenemistä, jonka turvin he voisivat livahtaa kylästä huomaamattomasti. Valitettavasti hän ei kerennyt ottaa montakaan askelta ennen kuin kuiva, kuuma ja pölyinen ilma alkoi tuntua kovia kokeneissa keuhkoissa, sadena puolikuntoisen shinobin ottamaan voimakkaasti yskien tukea läheisestä seinästä ja painumaan henkeä haukkoen kaksinkerroin.
Yskivä nuorukainen tunsi rautaisen verenmaun suussaan ja sen eteen nostamansa käden kämmenen kääreiden kostuvan hiljalleen verestä, minkä hän kuitenkin päätti yrittää salata parhaansa mukaan ystävältään. Tällä oli varmasti muutakin murehtimista tällähetkellä, eikä hän halunnut antaa tälle enää yhtään lisää huolenaiheita. Siitä huolimatta nainen tuntui huomaavan jotain, ilmoittaen että ennen uudelle matkalle aavikolle lähtemistä heidän täytyisi hankkia lisää lääkettä miekkamiehen vaivoihin. Huolimatta siitä että olisi halunnut vähätellä tilannetta ja väittää vastaan jopa Akki ymmärsi luultavasti tulevansa tarvitsemaan sitä, mikäli toivoi selviävänsä hengissä edessä olevasta matkasta.
''En kyllä tiedä mistä kykenemme löytämään sopivan parantajan tähänhätään, mutta myönnän kyllä että olet varmasti oikeassa...'' Raskaasti hengittävä mies vastasi ilme vakavana, suoristautuen hitaasti ja ottaen muutaman kokeilevan varovaisen askeleen eteenpäin. Jo nuo askeleet tuntuivat raskaalta ponnistukselta ja saivat hänen hengityksensä käymään entistäkin raskaammaksi puuskutukseksi, mutta siitä huolimatta nuorukainen uskoi kykenevänsä jatkamaan. Kiitos siitä kuului huomattavilta osin miekkamiehen päättäväisyydelle olla antamatta periksi, sekä pelolle siitä mitä tapahtuisi jos kylän shinobit sattuisivat löytämään heidät.
Avatar
Southpaw
Uzukage
Uzukage
Viestit: 2582
Liittynyt: 17 Loka 2014, 22:53

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4841Viesti Southpaw »

Akkin kertoess ettei tiennyt kuka ansan olisi voinut virittää, Tingakin joutui hetken verran miettimään asiaa. Kaikki vahtoehdot tuntuivaat jollain tapaa kaukaa haetuilta. Jos sunagakurelaiset itse olisivat halunneet vangita heidät jostain syystä siihen olisi ollut huomattavasti yksinkertaisempia ja toivimapia keinoja kuin lähettää heidät Lopun laaksoon ja siepata heidät siellä. Ehkä isällä oli jonkinlainen sopimus sunagakuren kanssa? Lopulta Tinga joutui kuitenkin karsimaan tämänkin vaihtoehdon pois. Vaikka isä osasikin olla ailahetelevainen, tuskin edes tämä muuttaisi mieltään näin nopeasti. Mitä järkeä olisi ollut ensin karkottaa hänet ja sitten virittää samantien ansa tappamista varten?
"En keksi itse kuin kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on, että yakuza on ehtinyt päästä hajulle meistä ja Sunagakure on luvannut johtaa sinut ansaan jonkinlaista sopimusta vastaan. Ehkä he haluavat osan perheistä hallintaansa samalla tavalla kuin Hebi ja Kiri..." Tinga esitteli ensimmäisen vaihtoehdon.
"Toinen vaihtoehto on, että joku taho, luultavasti Kirigakure yrittää saada minut käsiinsä. Hebihän on käytännössä Kirigakuren sätkynukke nykyisessä tilassaan, joten nyt kun on julkista tietoa, että olen isääni vastaan, voisi kuvitella että he haluaisivat minusta jonkinlaisen liittolaisen... vaikka sitten väkisin", Tinga esitti toisen vaihtoehdon, samalla kun lähti kävelemään Akkin perässä kujalta poispäin, jotta he voisivat sulautua kaduila kullkevaan väkijoukkoon.

Nainen oli jo aikeissa ehdottaa, että he voisivat lääkkeiden hakemisen jälkeen etsiä jonkin paikan missä viettää päivän ja lähteä matkaan vasta illalla, kun hän yllättäen kuuli Akkin saavan toisen yskäkohtauksen. Tämä kohtaus kuulosti naisen korviin jopa rajummalta kuin aiempi, jonka Akki oli saanut sisällä GSG:ssä ja tästä huolestuneena Tinga ehtikin ottaa pari askelta lähemmäs auttaakseen ystävänsä jälleen pystyyn, sillä tämä tuntui ottavan seinästä tukea jos hänen aistinsa eivät täysin valehdelleet. Ennen kuin huolestunut kunoichi ehti kuitenkaan tarttua ystvänsä olkapäähän, hän kuuli päässään tämän äänen myöntävän, että hän oli luultavasti oikeassa.
"En itse ainakaan keksi juuri muita vaihtoehtoja kuin mennä paikalliseen sairaalaan pyytämään apua. Sinusta en tiedä, mutta minä en tunne täältä ketään", Tinga vastasi ystävälleen, miettien samalla missä he voisivat viettää aikaansa iltaa asti. Olikohan täällä kuumia lähteitä? Monilla lähteillä sanottiin olevan parantava vaikutus, joten sellainen olisi varmaankin ollut Akkille vain hyväksi. Eikä hän itsekään olisi pistänyt pahakseen, jos olisi päässyt peseytymään kunnolla, sillä aavikon yli tarpomisen jälkeen hänestä tuntui kuin hiekkaa olisi ollut joka paikassa. Mutta toisaalta vaikka täällä olisi lähteitä ollutkin, se olisi epäilemättä tarkoittanut jonkinlaiseen lähteiden ympärille rakennettuun kylpylään menemistä jolloin hän olisi joutunut jättämään Akkin selviämään omillaan miesten puolelle kylpylää. Vaikka miekkamies olikin aiempaa paremmassa kunnossa, Tingasta tuntui, että ei ollut kovin hyvä idea jättää tätä liian pitkiksi ajoiksi yksin, mikäli tämä sattuisi tarvitsemaan apua.
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Jinai Tinga
Hp: 170
Ch: 387
Nopeus: 13
Ichiriki Kagero
Hp: 110
Ch: 152
Nopeus: 16
Nakamura Sora
Hp: 100
Ch: 180
Nopeus: 9
Kagouchi Kyashi
Hp: 13
Ch: 18
Nopeus: 1
Nemuri Suiren
Hp: 95
Ch: 124
Nopeus: 11
Avatar
Cross
Shogun
Shogun
Viestit: 1869
Liittynyt: 18 Loka 2014, 08:03

Re: Samoojan jäljillä (rope)

Viesti: # 4844Viesti Cross »

Edelleen hieman seinästä tukea ottamaan joutuva Akki irvisti hieman kuullessaan Tingan ehdottavan että he voisivat käydä kysymässä lääkkeitä hänelle jostain kylän sairaaloista, mikä vaikutti tietenkin ilmeiseltä vaihtoehdolta. Ne olisivat kuitenkin myös mistä heitä luultavasti tultaisiin myös etsimään, sikäli kun Yatan havainnot GSG:n pihamaalla pitivät paikkansa. Siksipä miekka mies ei ainakaan itse ollut valmis hakemaan apua nuista paikoista, vaan pyrki ennemmin löytämään jonkun yksityisen parantajan, tai hankkimaan tarvitsemansa lääkeaineet muilla keinoin.
''En usko sen olevan kovinkaan hyvä idea... Kun kerta jouduimme poistumaan tuollatavoin huomaamatta, on varmasti syytä olettaa että emme olisi muuten päässeet aivan nuin helposti lähtemään ja kun poissaolomme huomataan alkavat he varmasti etsiä meitä. Koska he tietävät missä kunnossa olen, ei ole vaikea arvata että sairaalat ovat luultavasti yksiä ensimmäisiä paikkoja josta he tarkistavat.'' Hetkeksi pysähtyvä Sanada totesi, kääntyen katsomaan edessään jatkuvan kujan sijasta vierelläänkulkevaa ystäväänsä. Tiettyjen paikkojen välttelyn lisäksi heidän tarvitsisi tehdä myös muutakin, mikäli halusivat olla joutumatta selittelemään yllättävää poistumistaan ja vastailemaan kaikkiin muihinkin paikallisten mieleen tuleviin kysymyksiin. Se tulisi kuitenkin vaatimaan hieman naamioitumista, sillä kumpikaan heistä ei ollut kovinkaan huomiota herättämätön henkilö. Aavikolla vietetyt päivät olivat kyllä ruskettaneet Jinain kasvoja melkeinpä paikallis väistöön sopivaksi, mutta tämän punaset hiukset pistivät kuitenkin silmään väkijoukossa. Samoin myös mies itse oli pituutensa ja lähes koko kehoaan peittävien kääreiden takia helposti poimittavissa isostakin väkijoukosta, mikä olisi luultavasti ainakin toistaiseksi paras piilopaikka heille. Sitten oli vielä se mahdollisuus että joku chakraa aistimaan kykenevä oli huomannut painaa muistiin kunoichin esillä olleen chakran ja voisi helposti ohjata etsiät heidän suuntaansa, kyeten helpostikkin osoittamaan ainakin suurinpiirtein missäpäin he olivat kaikesta ihmisvilinästä huolimatta.
''Parasta varmaan että peität hiuksesi ja silmäsi, siltä varalta että meitä päätetään alkaa etsiä... En ainakaan itse nimittäin aijo alkaa vastailemaan kysymyksiin viime aikojen tapahtumista, tai omista suunnitelmistani.'' Genjutsuaan edelleen hyödyntävä miekkamies jatkoi ja alkoi samalla irrottaa toista kaulassaan olevista riipuksista, antaakseen sen ystävälleen. Toisin kuin Tinga oli Akki pitänyt chakransa parhaansa mukaan huomaamattomana, jossa sen peittävä tonolaisten valmistama kaulanauha oli auttanut huomattavasti ja sen takia kylän chakraa aistimaan kykenevät shinobit eivät luultavasti älyäisi etsiä häntä. ''Laita tämä kaulaasi. Se peittämään chakrasi, tehden sen havaitsemisesta miltei mahdotonta ellei satu olemaan aivan lähettyvillä. Tosin vain silloin kun keskityt siihen ettet päästä chakraasi havaittavaksi.'' Pääosin pieniä kaiverruksia omaavista luunpalasista koostuvan nauhan ystävälleen ojentava nuorukainen selitti, samalla kun kohensi kaulallaan ollutta ohutta huivia peittämään omat kasvonsa paremmin ja otti entisestään pituuttaan lisänneet geta sandaalit pois jaloistaan, tietäen kuitenkin hyvin ettei se juurikaan tulisi auttamaan etsijöiden hämäämisessä. Onneksi hänellä oli kuitenkin vielä muutama pikku temppu takataskussaan, jotka olivat tarttuneet mukaan hebigakuren metsästäjänä vietettyinä vuosina.

''Mitä taas tulee kysymykseesi niin joudun myöntämään etten juurikaan tiedä ketään täkäläisistä. Suna ja koko Tuulenmaa ovat Aotōrō nimisen yakuza ryhmittymän aluetta, joihin välimme eivät ole koskaan olleet kovinkaan hyvät... Se oli ennen yksi vahvimmista perheistä, kunnes yksi sen johtajista päätti irtautua ryhmästä ja vei suurimman osan sen iskukyvystä mukanaan, minkä takia ryhmä ei onnistunut hyödyntämään idässä vallinnutta sekasortoa Aratan- Kumin hajoamisen jälkeen.'' Omista vähäisistä tiedoistaan tätä kylää koskien kertova Sanada tuumaili, samalla kun jatkoi ulkonäkönsä muuttamista parhaansa mukaan muutamilla yksinkertaisilla yempuilla. ''Tiedän kuitenkin Akaeiheillä ja varsinkin isälläni olleen täälläkin tuttavia ja luotettavia henkilöitä, siitäkin huolimatta että häntä eritoten oli kielletty astumasta koko Tuulenmaahan. Se kun ei kuitenkaan estänyt häntä vierailemasta huoltamasta aseitaan mestariseppä Pilafilla, tai käymässä tapaamassa jotain vanhaa ystäväänsä niiltä ajoilta kun oli vielä ollut itsekkin tämän kylän jäsen.'' Parhaansa mukaan kaikkea Onimarulta Sunagakuresta kuulemaansa muisteleva miekkamies jatkoi, asetellen kaapunsa alle kyttyräksi asettamaansa olkihattua hieman paremmin paikalleen, ennen kuin kumartui hieman kyyryyn ja veti kasvojensa eteen kohottamaansa huivia niskansa puolelta peittämään myös päälakensa.
''En oikeastaan yllättyisi, vaikka hänet tunnettaisiin myös paikallisissa ilotaloissa, juottoloissa ja peliluolissa... Mikä voisi olla hyvä vaihtoehto myös meille aloittaa piilopaikan etsiminen.'' Keppiin nojaavaksi kyttyräseläksi tekeytynyt miekkamies lisäsi hetkenkuluttua, vilkaiosten samalla kuinka kunoichilta onnistui silmiinpistävimpien piirteidensä peittäminen. Samalla hän myös tarkasti kylän yläpuolella kaartelevalta korpiltaan tilanteen, saaden tietää etteivät etsiät ainakaan vielä olleet vaikuttaneet poistuvan GSG:n alueelta, vaikka näyttivätkin olevan jo järjästäytymässä sitävarten.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “GSG”