Sivu 2/2

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 03 Huhti 2015, 22:23
Kirjoittaja Southpaw
Geron avatessa oven ja nähdessään Kenichin vieressä seisovan Akkin, mies katsoi jonkin aikaa Akkia hiljaisen hämmennyksen vallassa, ennen kuin lopulta sai itsensä liikkeelle ja käveli ilahtuneena lähemmäs.
"Akki! Mikä helvetin tukkajumala sinusta on tullut?" Gero avasi keskustelun, ollen mitä ilmeisimmin samanlaisen ilahtuneen hämmennyksen vallassa, kuten Kenichi hetken aikaisemmin tajutessaan ettei Akki ollutkaan vihollinen. Geron oli vaikea uskoa näkemäänsä miestä Akkiksi, mutta äänestä ei kuitenkaan ollut voinut erehtyä, joten pakko hänen oli se uskoa.
"Uskomatonta, kukaan muu ei päässyt ulos kylästä paitsi sinä. Miten oikein onnistuit?" Gero kysyi saman kysymyksen kuin veljensä hetkeä aiemmin.
"Oli kuulemma Aaltojen maassa kun se tapahtui", Kenichi valaisi tilannetta Akkin puolesta ja sai sanoillaan Geron kasvoille kohoamaan leveän hymyn. Olisi se kai pitänyt arvata, että Akkilla olisi onnea matkassa.
"Miten on, olitko yksin vai selvisikö muita samalla tavoin? Olemme tähän mennessä nähneet vain siskosi ja sikäli kuin tiedän hän päätti painua maan alle ainakin siihen asti kunnes tilanne hieman rauhoittuu. Ja Gambein uskoisin myös olevan elossa. Ellen väärin muista hänen olisi ainakin pitänyt olla kylän ulkopuolella", Gero kysyi innoissaan, haluten tietää mahdollisista muista eloonjääneistä.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 04 Huhti 2015, 00:21
Kirjoittaja Cross
Oven avautuessa Akki loi katseen sen takaa paljastuvaan uupuneen näköiseen Geroon, jonka koko olemuksesta oli helppo nähdä nukkumatta jääneet yöt ja murehtimisen täyteiset päivät. Kaksikon tuijotettua hetken toisiaan Fuumi avasi keskustelun, ihmetellen edessään seisovan miehen ulkonäköä. ''Et ole tainnut katsoa peiliin viimeaikoina?'' Sekavaa hiuspehkoaan harova Sanada vastasi kysymykseen kysymksellä pieni hymy suupielessään, huomauttaen ettei aijemmin ulkonäöstään tarkka mies näyttänyt yhtään itseltään. Tämän hiukset olivat sekaiset ja likaiset, huolella leikattujen viiksien taas vaihduttua sotkuisen näköiseen ryyppyputki sänkeen. Edes tämän vaatteissa ei ollut kehumista, vaan ne näyttivät ja haiskahtivat siltä että olivat olleet jo useamman päivän yhteenkyytiin päällä.
Miesten vaihdettua kohteliaisuudet oli vuorossa sama kysymys jonka Kenichi oli jo aijemmin kysynyt, mihinkä vastaamisen tämä ottikin asiakseen tälläkertaa. ''Olimme palaamassa Tingan pelastus retkeltä ja satuimme kulkemaan Aaltojen maan kautta, missä satuimme kuulemaan Uuden Yakuzan tuhosta. Jäin sinne auttamaan sisaruksia alueensa pitämisen kanssa, loppu ryhmän palatessa kylään ja siksi selvisin hengissä.'' Akki päätti kertoa itse hieman tarkemmin tapahtumista, joiden ansista hän saattoi nyt seisoa tässä. Leveästi hymyilevän vanhemman Fuumin kysyessä tiesikö hän muista selviytyjistä nuorimies nyökkäsi hieman, vaikka hänen tietonsa tuskin tulisivat olemaan kaksikon mieleen. ''Sikäli kun tiedän yksikään kylässä olleista ei selvinnyt ja ainoastaan seitsemän oli muualla. Meidän kahden, Izun ja Gambein lisäksi myös Gohan, Juarez ja Hachim kuuleman selvisivät.'' Akki kertoi Tingalta kuulemansa seitsemän nimeä, joiden tämä tiesi selvinneen Akaeihein tuhosta. ''Gambei ja Gohan ovat tällähetkellä Aaltojen maassa, varmistamassa että ne saaret pysyvät sisarusten hallussa... Mihinkä tuloni tänne oikeastaan liittyy.'' Sanada jatkoi seuralaisiaan tarkkaillen ja päätti siirtyä suoraan asiaan, tietäen ettei kellään heistä todella ollut aikaa kuulumisten vaihtoon.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 04 Huhti 2015, 01:47
Kirjoittaja Southpaw
"Kellä tässä on aikaa peilejä tuijotella kun tilanne on mikä on...", Gero totesi, väsyneesti huokaisten. Hetken ajan mies suorastaan toivoi, että olisi voinut nukkua kerrankin kunnon hyvät yöunet, mutta jengin nykyinen tilanne vei kuitenkin hänen kaiken huomionsa ja päivät venähtivät lähes huomaamatta pitkiksi. Akkin kertoessa elossa selvinneiden nimet, sekä Geron että Kenichin kasvot muuttuivat hieman vakavammiksi. Toki kumpikin oli käsittänyt että elossa selvinneitä olisi varmaankin vain kourallinen, mutta seitsemän oli jo todella vähän, olkoonkin että kaikki mainitut olivat tiukan paikan tullen hyviä taistelijoita.
"Vain seitsemän... Sanotaan että se luku tuo onnea, joten ehkä te sitten olette jotenkin poikkeuksellisen onnekkaita paskiaisia", Gero virnisti pienesti, mutta kävi kuitenkin taas vakavaksi kun Akki siirtyi suoraan asiaan, syyhyn miksi oli ylipäätään tullut.
"Siirrytään tänne, saamme puhua kenenkään häiritsemättä", Gero ehdotti ja viittasi kaksikkoa seuraamaan häntä huoneeseen, josta hän oli juuri tullut. Sytytettyään huoneeseen valot, Gero potki hieman lattialla lojuvia paperikasoja ja muuta roinaa syrjään, ennen kuin istuutui matalan pöydän taakse, yhdelle lattialla olevista tyynyistä.
"Anna kun arvaan, Aaltojen maassa menee suurin piirtein samaan malliin kuin täälläkin?" Gero kysyi, viimeisenä sisään astelevan Kenichin sulkiessa oven kolmikon perässä.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 04 Huhti 2015, 16:31
Kirjoittaja Cross
Kuten Akki oli arvellutkin molemmat veljeksistä meni hyvinkin vaitonaiseksi, näiden kuultua vain seitsemän Akaeiheiläisen varmasti selvinneen Ryuun puhdistuksesta. Todellinen luku saattoi tietysti olla hieman suurempi, sillä yksikköön oli kuulunut myös joitain epävirallisia jäseniä ja kokelaita, joista kukaan ei ollut vaivautunut pitämään kirjaa. Se oli kuitenkin pienilohtu, joka ei kuitenkaan juurikaan muuttanut suurta kuvaa. ´´Niin kai se on paras ajatella.´´ Sanada vastasi kuivasti Geron kommenttiin, tuntematta samaa huvittuneisuutta kuin tämä asiasta. Hän toki ymmärsi tämän yrittäneen vain keventää tunnelmaa, mutta ei ollut ainakaan vielä valmis omasta puolestaan alkamaan vitsailla tapahtuneella ja sen uhreilla.
Jengin johtaja tuntui ymmärtävän tämän ja pyysi vierastaan peremmälle huoneeseensa, missä he voisivat keskustella paremmassa rauhassa. Tarjouksen mielellään hyväksyvä Akki seurasi tätä hämärään öljylamppujen valaisemaan huoneeseen, jonka pöydät ja lattiat olivat täynnä erillaisia karttoja ja asiakirjoja, joita Gero oli käyttänyt yrittäessään suunnitella vastaiskuaan. Papereita hieman kasaan potkivan miehen istuuduttua matalan pöydän ääreen Sanada otti paikkansa tämän vastapuolelta, ristien jalkansa alleen ja asettuen nojaamaan huoneen takaseinää vasten. ´´Tilanne siellä on oikeastaan hieman parempi kuin teillä. Onnistuimme lyömään Kyo-kain valtaus yrityksen takaisin ja aiheuttamaan sen verran vahinkoa etteivät he varmasti yritä uudestaan aivan lähiaikoina. Kärsimme kuitenkin itse myös jonkinverran tappioita ja epäilen olevan vain ajan kysymys ennen kuin joku vahvempi ryhmä iskee silmänsä Aoinamiin.´´ Esitettyyn kysymykseen vastaava nuorimies sanoi kaivaen kettua esittävin luu ja hopea vaistoksin koristellun piippuna, kohottaen sitä näkyville, kysyen lupaa polttaa. Hän ei ollut aijemmin harrastanut sitä, mutta päättänyt kokeilla sitä kerran raskaan päivän jälkeen ja huomannut parien savujen auttavan keskittymään. Toisin kuin piipun aijemmin omistanut Oni Akki ei kuitenkaan ollut huomannut ainakaan vielä tarvetta poltella muuta kuin tupakkaa, vaikka vahvempien aineiden hankinta ei olisikaan ollut mikään ongelma. ´´Siksi päätin lähteä matkaan etsimään liittolaisia, joiden kanssa voisimme yhdistää voimamme ja puolustaa alueitamme yhdessä, sekä aikanaan jopa laajentua muiden alueille.´´ Piippuaan lataava Sanada jatkoi, kertoen veljeksille suunnitelmansa pääpiirteittäin.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2015, 02:59
Kirjoittaja Southpaw
Akkin ryhtyessä kertomaan tarkemmin Aaaltojen maan tilanteesta, Gero ja Kenichi kuuntelivat tarkkaavaisesti. Aoinamin hieman parempi tilanne tuli lieävänä yllätyksenä Gerolle, sillä tämä oli elänyt siinä käsityksessä että sisarusten miesvoima vastasi suurin piirtein heidän omaansa, joten tämän vuoksi olisi voinut hyvin olettaa jonkun vahvemman klaanin vallaneen alueet joko kokonaan tai osittain. Toisaalta nyt kun asiaa ajatteli niin kolme entistä Akaeihein jäsentä samassa paikassa oli varmasti muuttanut tilannetta paremmaksi. Akki, Gambei ja Gohan osasivat varmasti järjestää puolustuksen paremmin kuin mihin Gero arveli sisarusten pystyvän. Miekkamiehen kohottaessa hetken kuluttua piippuaan ja luodessa kysyvän katseen, Gero nyökkäsi hyväksyvästi ja otti itsekin sikarin suupieleensä pöydänkulmalla lojuvasta sikarirasiasta. Sytytettyään sikarinsa, mies kuunteli loppuun Akkin kertomuksen siitä miksi tämä oli päätynyt tulemaan Aaltojen maasta tänne.
"Joten arvelit, että me olisimme hyviä liittolaisia puolustautumista ja mahdollista laajentumista ajatellen", Gero totesi miettivään sävyyn ja haroi hiuksiaan, selvästi käyden päässään ehdotuksen hyvät ja huonot puolet läpi.
"Ensinnäkin... Miten voin olla varma etteivät sisarukset vain tilaisuuden tullen tee samoin kuin Murasakit? Aikaisempaa yhteistyötämme ei voi kutsua kovin tiiviiksi vaikka jotain toisistamme tiedämmekin", Gero tiedusteli epäluuloisesti, mikä miehen kokeman petoksen jälkeen oli varsin ymmärrettävää.
"Toiseksi, vaikka suostuisinkin liittoutumaan, luuletko todella että pystymme silti pistämään isommille vastaan ja pitämään molempien alueet hallinnassa? Varmasti huomasit, että Murasakien takia rivimme ovat melkoisesti harventuneet entisestä, joten tarvitsen joka miehen täällä. Minulla ei ole sisarusten avuksi ylimääräisiä jos joku sattuisi hyökkäämään nyt...", Gero jatkoi sikariaan poltellen.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2015, 21:51
Kirjoittaja Cross
Saatuaan selitettyä suunnitelmansa pääpiirteittäin Akki alkoi sytytellä kädessään olevaa piippua, nappaamalla puutikulla tulen pöydällä olevasta öljylampusta ja keskittyi kuuntelemaan hetken aikaa mietteliäältä näyttäneen Geron vastausta. Tämän vastaus toi nuorenmiehen mieleen hänen paripäivää aijemmin käymänsä keskustelun Ojin kanssa, sillä tämä oli tuonut aivan saman huolenaiheen esiin. Tälläkertaa Sanadalla oli ollut kuitenkin aikaa miettiä vastausta enemmän ja hioa suunnitelmaansa, joka ei ollut vieläkään aivan valmis, mutta huomattavasti paremmin jo hahmoteltu. Suunsa täyteen vahvan tupakan savua imenyt nuorukainen pohalsi sakean savupilven huoneen kattoa kohti ja soi itsevarman hymyn vastapäätä istuville seuralaisilleen, joista toinen oli hänen tavoin pistänyt palamaan.
''Te kuulutte siihen joukkoon joihin uskon voivani luottaa ja joiden uskon kykenevän näkemään liittoutumisen hyödyt, jopa tämän myrskyn tyyntymisen jälkeen.'' Savuava piippu kädessään vuoronperään sikaria tupruttelevaa Geroa ja vakava ilmeistä Kenichiä katsova Akki sanoi, arvioiden nopeasti näiden ilmeisen perusteella kuinka jatkaisi. ''Alkuun kyse on tietenkin yhteisestä tarpeesta, sillä kun isot ovat saaneet järjästyksensä selvittyä he käyvät jokaisen teistä pikku ryhmistä kimppuun ja vievät kaiken mitä teillä on. Joten nyt niin te kun muutkin tarvitsette toistenne apua. Sama tarve toimii myös suojana petosta vastaan, sillä jos joku yrittää pettää muut nämä kaikki kääntyvät sitä vastaan. Viimeisenä sinettinä toimin minä ja joukko, jotka aijon värvätä avukseni.'' Suunnitelmaansa hieman tarkemmin selittävä miekkamies vastasi yakuza solun johtajan kysymykseen, jolla tuntui olevan vaikeuksia luottaa kehenkään tällähetkellä.
Annettuaan tämän hetken sulatella kuulemaansa hän jatkoi tämän esittämään kysymykseen, joka oli jo huomattavasti mutkikkaampi. ''Olet kyllä oikeassa että emme kykene haastamaan isompiamme vielä, mutta se ei ole myöskään vielä tarpeen. Nyt meidän täytyy selvitä muista kilpailevista ryhmistä ja tehdä se mahdollisimman pienin tappioin, jotta olemme vielä voimissamme keskinäisten taistelujensa heikentämien isompien ryhmin kääntäessä katseensa pienempiinsä...'' Suunnitelmansa kertomisen kesken lopettava Sanada sanoi ja jätti lopun selittämättä, hymyillen veljeksille ovelasti. ''En halua pitkästyttää teitä yksityiskohdilla, tai vaatia vastausta heti... Ehdotan kuitenkin pientä vedonlyöntiä, koska tiedän kummankin teistä pitävän siitä.'' Akki jatkoi taas pienen tauvon jälkeen, tietäen saaneensa epätoivoisessa tilanteessa olevat veljekset kiinnostuneeksi. ''Tarjoukseni on että hoidan Murasakit puolestanne ja jos onnistun siinä te hyväksytte tarjoukseni ja liitytte mukaan?'' Helposti hyväksyttävältä kuulostavat ehtonsa pöytään lyövä Akki ehdotti, pistäen kettupiippunsa taas suuhunsa ja jäi silmät ovelasti kiiluen odottamaan vastausta.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2015, 23:00
Kirjoittaja Southpaw
Gero kuunteli tyynesti Akkin vastauksen, tämän kertoessa miten oli suunnitellut pitävänsä yhteistyön kasassa. Miekkamies esitti toki hyviä näkökohtia, mutta tämän kertoessa joukosta jonka aikoi värvätä, Gero kohotti yllättyneenä kulmiaan.
"Ja mistä ajattelit värvätä tämän joukon itsellesi? Jos värväät miehet perheiden sisältä, jokainen varmasti ajattelee oman perheensä etuja mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja. Jos taas aiot värvätä perheiden ulkopuolelta niin, mistä aiot löytää tarpeeksi hyviä miehiä? Ei tietenkään sillä, että se olisi minun ongelmani. Sinähän sen värväämisen hoidat", Gero kysyi, lähinnä silkasta uteliaisuudesta. Akkin vastatessaä seuraavaksi hänen toiseen kysymykseensä ja ehdottaessa vedonlyöntiä, taustalla istuvan Kenichin kasvoille levisi huvittunut hymy ja Gerokaan ei kyennyt estämään itseään nauramasta ääneen.
"Sinä se tiedät mistä naruista vetää, pakko myöntää", mies naureskeli, samalla mittaillen miekkamiestä katseellaan kuin arvioiden olisiko tästä todella kaatamaan Murasakit, kuten tämä oli juuri ehdottanut. Lopulta mies näytti tulevan siihen tulokseen, että vedonlyönti voisi olla ihan viihdyttävä tapa hoitaa koko Murasaki -ongelma ja isompien perheiden muodostama uhka yhdellä iskulla.
"Hyvä on, lyödään vetoa. Mutta vedonlyönnillä pitää olla myös varjopuolensa, joten jos epäonnistut Murasakien lyömisessä niin liittoudun de la Rosa perheen kanssa ja asetun Aoinamia vastaan", Gero ehdotti ja vaikka miehen kasvoilla edelleen viipyi huvittunut hymy, tämä oli täysin tosissaan. Kumogakuresta hiljattain ninjojen toimesta häädetty perhe oli tiedettävästi jo pitkään himoinnut sisarusten hallinnassa olevaa aluetta itselleen, joten jos Akki epäonnistuisi ja saisi heidät liittoutumaan kumolaisperheen kanssa, Aoinamilla olisi varsin pian uusi puolustustaistelu taisteltavana.
"En kuitenkaan halua tehtävän olevan sinulle täysin mahdoton, joten olen valmis kertomaan sinulle kaiken mitä tiedän heidän uusista miehistään... He juuri ovatkin syynä siihen miksi jouduimme perääntymään tänne", Gero tarjoutui avokätisesti jakamaan tietonsa, jotta Akki ei joutuisi lähtemään taisteluun täysin tyhjin käsin.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 06 Huhti 2015, 17:16
Kirjoittaja Cross
Geron kertoessa huolensa Akkin suunnitelmiin liittyvistä värvättävistä apujoukoista nuorenmiehen hymy ei näyttänyt minkäänlaisen laantumisen merkkejä, sillä hän oli jo kerennyt miettiä tätä ongelmaa aijemminkin. Tietenkään hän ei voisi värvätä väkeä suoraan yakuzasta, tai minkään ryhmän lähipiiristä ja se kavensi huomattavasti valikoimaa. Helpoin vaihtoehto olisi ollut kasata jäljellä olevat Akaeihein jäsenet ja käyttää heitä, näiden hallinta voisi kuitenkin osottautua turhankin hankalaksi, siinäkin tapauksessa että jätti huomioimatta näiden yhteudet eri ryhmiin. Siksi nämä oli parempi jättää pois laskuista tässä suunnitelmassa ja yrittää hyödyntää näitä muissa tarkoituksissa, kuten tähänkin asti. ''Huolesi on kyllä ihan aiheellista, mutta en aijo kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kertoa tämän enempää. Sen verran toki voin paljastaa että olen kyllä ottanut huolenaiheesi huomioon ja päättänyt jättää yakuzan jäsenet väliin, niin helppo ratkaisu kun heidän värväämisensä olis. Mielessäni sattuu kuitenkin olemaan muutama sopiva paikka, mistä varmasti löydän tarvitsemani.'' Sanomaansa enemmän tietävän henkilön itse varmaa hymyä hymyilevä Sanada vastasi jengijohtajan kysymykseen, saaden tämän alkamaan nauramaan huvittuneena. Sikäli kun mahdollista vielä leveämpi hymy sai syytä nousta miekkamiehen kasvoille, Geron päättäessä hyväksyä hänen ehdottamansa vedon ja antaa hänelle mahdollisuuden osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Edes miehen esittämät vaatimukset eivät huolettaneet Akkia, sillä hän oli varma että kykenisi voittamaan kenet vain Murasakien jäsenistä. Jos kaikki sujuisi kuten pitikin siihen ei tietty ollut tarvetta, mutta miekkamies oli tarpeeksi kokenut olemaan luottamatta sellaiseen ihmeeseen. ''Kuulostaa mielenkiintoiselta.'' Hymynsä ylläpitämiseen jo hieman vaivaa näkemään joutuva Sanada vastasi lopulta, Geron vielä lupauduttua kertomaan Murasakien saamista uusista miehistä, jotka olivat ilmeisesti olleet suurilta osalta näiden menestyksen takana. Miekkamies oli epäillytkin jotain sellaista tapahtuneen ja odotti innolla mitä tulisi kuulemaan, kyetäkseen muokkaamaan suunnitelmaansa sen mukaan.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 06 Huhti 2015, 18:11
Kirjoittaja Southpaw
"Noh, hyvä että se asia on hoidossa", Gero kommentoi Akkin paljastaessa sen verran, että oli miettinyt joukkonsa värväämistä ja keksinyt jo muutaman paikan, josta lähteä liikkeelle. Kun käytännön asioista nyt kuitenkin oli sovittu, Gero nojautui takanaan olevaa seinää vasten ja ryhtyi kertomaan hieman tarkemmin heidän kokemistaan vastoinkäymisistä Murasakien suhteen.
"Mutta tosiaan, Murasakit... en tiedä mistä ja miten, mutta jotenkin he ovat onnistuneen löytämään riveihinsä kolme kylänsä jättänyttä ninjaa. Heitä vastaan taisteleminen on tuottanut hankaluuksia, sillä tiedäthän sinä yakuzan. Suurin osa turvautuu mieluummin nyrkkeihin ja aseisiin kuin muihin tekniikoihin", Gero kertoi ja veti sitten savua keuhkoihinsa.
"Sikäli kuin tiedän, ensimmäinen on Kirigakuresta, Otani Tetsuo. Käyttää nestemäisiä happoja ja voimistaa lähitaistelutekniikoitaan jonkinlaisen höyrytekniikan avulla. Toinen on Shinohara Yusuke, käyttää maata, tulta ja laavaa. Tetsuon hapoista nyt vielä selviää hengissä, mutta juuri laavan vuoksi menetimme puolustautuessamme niin paljon miehiä kerralla. Hän vain teki jonkinlaisen laavakentän miesten alle ja seuraavaksi miehet olivat jo kuolleita", Gero kertoi kahdesta ensimmäisestä ninjasta. Etenkin tämän puhuessa laavankäyttäjästä, saattoi huomata turhautumisen miehen kasvoilta. Vaikka Akki olikin luvannut hoitaa Murasakit, olis silti päivien miettimisen ja murehtimisen jälkeen hankala olla pohtimatta miten Yusuken kaltaisen miehen saattoi voittaa.
"Kolmas ninja onkin sitten Konohasta, Yamanaka Rena. Osaa klaaninsa tekniikoiden lisäksi myös sähköjutsuja", Gero sanoi, esitellen näin kaikki kolme ninjaa, jotka olivat tuottaneet hänelle päänvaivaa viime aikoina.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 06 Huhti 2015, 20:43
Kirjoittaja Cross
Kuunnellessaan Geron kertomusta Murasakien uusista vahvistuksista Akki sai tehdä parhaansa hallitakseen kasvojensa ilmeitä, sillä näiden tuntui onnistuneen saada todella vaarallisia henkilöitä riveihinsä. Jokaisen nuista kolmesta taidoissa oli omat riskinsä, vaikka ne eivät olleetkaan mitään mistä hän ei uskonut selviytyvänsä. Kolmen entisen shinobin kykyjä enemmän miekkamiestä kiinnosti mistä rahat näiden palkkaamiseen oli mahdettu saada. Kolme tuntematonta ja kylänsä hylännyttä shinobia olivat varmasti paljon halvempia hankintoja kuin kylilleen uskolliset shinobit, mutta siitä huolimatta nämä tuskin työskentelivät ilmaiseksi. Murasakit olivat toki lähes sisarusten tasoisia liikemiehiä ja nyt näiden hallussa oleva satama oikea kultakaivos, mutta silti kestäisi aikaa saada se tuottamaan tarpeeksi. ''Kolme nimetöntä petturia... Kuulostaa siltä että heidän on pitänyt suunnitella tätä pitkään, tai löytää varakas liittolainen.'' Piippunsa vartta mietteliäänä naputteleva Sanada vastasi Geron lopetettua ja todettuaan ettei muistanut kuulleensa kenestäkään tämän mainitsemasta kolmikosta aijemmin, vaikka bingo kirjan viimekertaisesta päivittämisestä alkoi olla jo aikaa. ''Luulenpa että joudun käymään hankkimassa hieman lisävoimia heitä varten, mutta uskallan luvata että pääset takaisin päämajaanne kuukaudessa.'' Itsevarmasti hymyilevä albino sanoi ja kopautti sammunutta piippuaan pöydällä olevan tuhkakupin reunaa vasten ja karisti sen sisälle jääneen tuhkan astian sisälle. ''Tarjoaisin sakea tässä tilanteessa, mutta se on varmaan viisainta jättää myöhemmäksi... Minulla tuskin on juurikaan aikaa hukattavana.'' Hän jatkoi ja nousi seisomaan, kumartaen veljeksille pahoittelevasti, ennen kuin suuntasi kohti uloskäyntiä.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 06 Huhti 2015, 21:05
Kirjoittaja Southpaw
"Veikkaan jälkimmäistä, mutta en kyllä tämän tempun jälkeen yllättyisi lainkaan jos he paljastaisivat suunnitelleensa tätä koko ajan", Gero sanoi huokaisten ja tumppasi loppuun palaneen sikarinsa pöydän reunalla olevaan tuhkakuppiin. Oli loppujen lopuksi melko tavalllista, että perheet himoitsivat toisen perheen alueita, ajatellen saavansa niistä lisää tuloja. Murasakit olivat olleet heidän liittolaisiaan kuitenkin niin pitkään, että Gero ei voinut kuin miettiä oliko kaikki se tehty vain siksi, että heidät saataisiin tuuditettua väärään turvallisuuden tunteeseen.
"Ohhoh... Kovia lupauksia. Mutta jos onnistut tuossa ajassa niin lupaan henkilökohtaisesti hukuttaa sinut sakeen", Gero lupasi omasta puolestaan, leveä virne kasvoillaan. Jos Akki todella onnistuisi kuten lupaili, tällä melko varmasti tulisi jengipomon hukuttamisen seurauksena olemaan elämänsä krapula.

Re: Ystävä vai vihollinen

ViestiLähetetty: 07 Huhti 2015, 00:19
Kirjoittaja Cross
Kuullessaan Geron lupauksen huoneesta poistumassa ollut Akki naurahti ja kääntyi katsomaan pöydän ääressä edelleen istuvia veljeksiä, jotka virnuilivat leveästi hänen suuntaansa. ''Sinun takiasi toivon etten ole enemmän isäni poika, kuin miltä jo nyt alan näyttää.'' Paljosta yrittämisestä villiltä ja sekaisin olevalta näyttävää hiuspehkoa sipaiseva Sanada vastasi silmää iskien, ennen kuin poistui huoneesta ja melkein samantien jo rakennuksestakin. Pitkin nopein askelin miekkamies suuntasi pihanpoikki portinluokse kasaantuneen väkijoukon keskelle ja käski pienellä sormenheilautuksella sen keskipisteenä olleen kaksikon seuraamaan itseään, minkä nämä tekivätkin yhtään ämpyilemättä. ''Meillä on paljon tekemistä ja vain vähän aikaa, joten kuunnelkaa tarkkaan. Haluan teidän kahden menevän ja ottavan mahdollisimman paljon selville Kamomen tapahtumista, varsinkin koskien Murasakejen toimia. Heistä eniten kiinnostavia ovat kolme uutta jäsentä. Otani Tetsuo, Shinohara Yusuke ja Yamanaka Rena. Pitäkää kuitenkin mielessä että kukaan ei saa tietää millä asialla liikutte.'' Temppeliin johtavaa polkua laskeutumaan lähtenyt Akki selitti kahdelle apurilleen, jotka kuuntelivat keskittyneesti ja nyökkäsivät sitten yhdessä tuumin. ''Mitäs sie meinasit sillä aikaa tehä?'' Sanadan oikealla puolella kävelevä Kagya kysyi, saaden edellään menevän miehen vilkaisemaan nopeasti itseään. ''Hankin meille hieman vahvistuksia, mitä tulemme luultavasti tarvitsemaan.'' Miekkamies vastasi, ennen kuin heilautti kättään sen merkiksi että jättäisi kaksikon omilleen ja samassa tämä olikin jo loikannut puiden oksille, suunnaten Riisipeltojen maata kohti.